Meillä ei voida keskustella ikinä mistään vaikeista asioista.
Itselläni on ollut vuosia tosi paha olla ja olo on ahdistunut ja surullinen. Mistään asioista ei voi keskustella...mies vaihtaa puheenaihetta.
Peittelen pahaa oloani, itken salaa, yritän olla ja toimia normaalisti.
Nyt haen psykoterapiaa mutta en kerro tästä miehelle mitään.
Kommentit (23)
Meillä vähän sama juttu - ja kai luonteissa vain eroja. Puoliso tykkää vain "kivoista asioista", minä taas saan taakakseni ne vähemmän kivat... mutta sori, vuosia jo yrittänyt itsekin keksiä ratkaisua tähän epätasapainoon, mutta tuloksetta. Ero nykyisin päivittäin mielessä - jopa "hyvinä" päivinä, sillä en halua, että seuraavat 25v ovat samanlaisia, kuin viimeiset viisi...
Niin meilläkin. Mies suuttuu"negatiivisista". Nyt valittaa, etten enää puhu. En kai osaa enää
Meillä oli aikanaan kotona tollasta.. jos miehesi on oppinut tavan lapsuudesta. Kasvatuksesta se paljon on kiinni
Mene ihmeessä terapiaan. Joko opit pitämään puolesi tai saat voimaa lähteä. Sulla on vain tämä yksi elämä. Älä pistä sitä hukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Mene ihmeessä terapiaan. Joko opit pitämään puolesi tai saat voimaa lähteä. Sulla on vain tämä yksi elämä. Älä pistä sitä hukkaan.
Menen toki kunhan saan Kelaan toimitettua ne taas puuttuvat liitteet ja ne saa päätöksen aikaiseksi. Syksyllä aikaisintaan pääsen aloittamaan.
Ap
Kerro yksi asia mikä mieltäsi askarruttaa ja mistä miehesi ei suostu keskustelemaan?
Vierailija kirjoitti:
Mene ihmeessä terapiaan. Joko opit pitämään puolesi tai saat voimaa lähteä. Sulla on vain tämä yksi elämä. Älä pistä sitä hukkaan.
Kyse oli keskustelusta ei puolien pitämisestä. Jos olet oikeassa niin siinä onkin sitten selitys että miksi ap:n mies ei halua keskustella. Ei olekaan kyse keskustelusta vaan vallankäytöstä.
Miksi pitää olla vuosia yhdessä, jos on paha olo ja ahdistaa?
Mä erosin ja olen nyt onnellinen. 😀
Aika monesti miehet kasvatetaan olemaan tunteettomia mikä sitten myös näkyy suhteessa. Jos mies näyttää tunteensa, itkee tai on tunteellinen niin heti haukutaan "akaksi" tai "naiseksi". Miten ihmeessä he olisivat oppineet puhumaan vaikeista asioista kun heti leimataan naiseksi? Jos ei kotona ole opeteltu tälläisiä asioita niin eivät he sitä yhtäkkiä opi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää olla vuosia yhdessä, jos on paha olo ja ahdistaa?
Mä erosin ja olen nyt onnellinen. 😀
Niin näyt olevan oikein tosi onnellinen kun hymiönkin laitoit....buhaha buhahha hhahaah..
Vierailija kirjoitti:
Kerro yksi asia mikä mieltäsi askarruttaa ja mistä miehesi ei suostu keskustelemaan?
Aiheita mm. kiusaamiseni työpaikalla, äitini kuolema, raha-asiat.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää olla vuosia yhdessä, jos on paha olo ja ahdistaa?
Mä erosin ja olen nyt onnellinen. 😀
Toinen osapuoli on varmaan vielä onnellisempi.....hah hhaa hhha ha hah hahahaha...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro yksi asia mikä mieltäsi askarruttaa ja mistä miehesi ei suostu keskustelemaan?
Aiheita mm. kiusaamiseni työpaikalla, äitini kuolema, raha-asiat.
Ap
Mitä miehesi voisi noihin sanoa? Miehesi on hyvä kuuntelija.
Jos joku on kuollut niin sitten on kuollut ei siinä juuri puhuttavaa ole. Voi muistella aikoja milloin oli elossa.
Ei tähänkään muuta kuin ukko tai itse pihalle, ja uuteen onnellisempaan elämään. Seuraavaksi voikin sitten katsoa ettei pilaa elämäänsä lisää minkään mukkäkekkulin kanssa. Vaikka nyt tuntuu siltä että elämässä ei ole muuta kuin huono parisuhde, niin takaan että kun jättää tuon paskan suhteen taakse, löytyy yllättäen vaikka ja mitä mukavaa.
Täällä eronneet itku silmässä vakuuttavat onnellisuuttaan.
Ehkä pari lasia viiniä nauttineena.
Pääitkut illan vanhetessa, kun on niin yksinäistä niisk niisk..
Ei meilläkään pystytä. Mies on sitä mieltä, että jos asioita ei voi muuttaa, niin niistä on turha keskustella.
En pystynyt eksän kanssa. Hänen kanssaan taas keskustelu ajautui konfliktiin ja mykkäkouluun. Kokemusta 20 vuoden verran.
Olen tullut siihen tulokseen, että miesten kanssa ei vain voi keskustella. (Ja huom. Minä puhun nätisti, enkä koskaan syyllistä tai nalkuta).
Vierailija kirjoitti:
Ei meilläkään pystytä. Mies on sitä mieltä, että jos asioita ei voi muuttaa, niin niistä on turha keskustella.
En pystynyt eksän kanssa. Hänen kanssaan taas keskustelu ajautui konfliktiin ja mykkäkouluun. Kokemusta 20 vuoden verran.
Olen tullut siihen tulokseen, että miesten kanssa ei vain voi keskustella. (Ja huom. Minä puhun nätisti, enkä koskaan syyllistä tai nalkuta).
Ei ole kyse miehen halusta tai kyvystä keskustella. Kyse on siitä että nainen nauttii merkityksettömistäkin keskustelusta. Mies taas ei nauti.
Nainen saa nautintoa joutavasta keskustelusta, miehelle tämä taas on kidutusta koska hän ei näe asiassa mitään järkeä.
Mies.
Oisko kommentteja tai vinkkejä...
Ap