Taas minun aloitus katosi! Miehen veljen kopea ja kaksinaamainen ranskalainen tyttöystävä!

Hän on äärimmäisen leuhka ja oikein huokuu kylmyyttä ja empatian puutetta. Kuitenkin mieheni perhe on aivan hulluna häneen. Jumaloivat ja nostavat jalustalle hänen täydellisyytensä.

Todellisuudessa hän on laskelmoiva, kylmä ja etäinen. Miehet hän on saanut kierrettyä pikkurillinsä ympäri olemalla ns hyvä jätkä - kertoo valtameripurjehduksista ja osaa korjata autoja mm. Saunassa juo aina kaljaa pullosta niinkuin äijät, ei koskaan siideriä. Ei kuulemma tykkää suomalaisesta sidukasta; mahtaako Ranskan siiderit olla yhtään sen parempia?

Ärsyttää myös hänen kokkaamisensa, koko kyökki on aivan räjähtänyt ja kaikki ainekset käytetty mutta appivanhemmat vaan kehuu ja kiittää! Kun sanon että missä kaikki kananmunat on niin hän vaan nauraa että huomenna soudetaan mantereelle hakemaan lisää ja käydään samalla paukuilla.

Ollaan siis kaksi viikkoa koko porukka saaressa. Ärsyttää jo valmiiksi miten kaikki lässyttää tästä ranskattaresta ja hänen tekemisistä. Viime kesänä mm toi jotain kuoharia aamiaiselle koska kuulemma vaan tuntui siltä. Eikä tod ollut edes sampanjaa vaikka niin hieno on olevinaankin.

Sitten vielä pakko puhua koko ajan englantia mikä ärsyttää minua ihan hirveästi. Jos tekee jonkin virheen niin tämä ranskalainen katsoo silleen hassusti. Puhuu itse täydellistä englantia, koska on opiskellut jossain hienossa koulussa jenkeissä. En nyt muista nimeä.

Ihan kauhea tilanne lähteä sinne saareen, mutta pakko se on koska paikka on niin ihana. Melkein tekisi mieli jäädä kotiin mutta kun olen jo sanonut kaikille tutuille että lähdetään taas perinteisesti ulkosaaristoon lomailemaan ja purjehtimaan, niin ei oikein viitsi perua.