Lue keskustelun säännöt.
Ai tänään työkaverilla on ei puhuta mitään-päivä.
08.06.2018 |
Ihmiset ovat kummallisia. En ymmärtääkseni ole tehnyt hänelle mitään. En edes lörpöttele jatkuvasti. Satunnaisesti kommentoimme (hän myös) jotain radiosta kuuluvaa tai ikkunasta näkyvää. Mutta tänään hän ei puhu mitään. Ei ainakaan mulle. Muille kyllä puhui. Heitin äsken jonkun kommentin ja vastauksena täyttä hiljaisuutta.
Hän on aina ollut tuollainen. Koskaan ei tiedä mistä tuulee. Välillä naureskelee ja juttelee. Välillä taas täyttä mykkyyttä. Mahtaa olla rankkaa hän. Onneksi jää eläkkeelle vajaan kahden vuoden kuluttua.
Kommentit (5)
Olen istunut sellaisen vieressä 6kk. Ei puhu, ei moikkaa, ei kysy - ei mitään. Pyytää lounaalle muita, ei ikinä minua. Jos joskus kysyn jotain - ei vastaa, eikä katso päinkään. Todella raskasta, olen aivan kuollut tälläiseen. Kotiin asti tulee mukaan tämä jokapäiväinen ahdistus. Olen niin yksinäinen ja olematon ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahaa, minä kun meinasin jo kysyä, että oletko sinä se mun työkaverini, jolle aamulla kerroin erään itseäni koskettavan asian. Ja aloit siihen sitten paasaamaan tätä minun asiaani hieman sivuten omia juttujasi, jatkoit siitä aivan muualle ja päädyit kertomaan hyvinkin taajaan lapsesi kesätyökokemuksia.
Miksikö en puhu - no siksi, että minä en ensinnäkään saa suunvuoroa eikä minua hirveästi kiinnosta puhua sinulle mistään, kun sinua kiinnostavat vain omat asiasi ja ne, mistä haluat juoruta (oma erinomainen sukusi, hankalat naapurisi ja ihanat lapsesi). Ei minulle hirveästi jää tilaa eikä kiinnostusta. En myöskään halua enää olla pelkkä yleisösi ja kaikusi - niitä sinulla riittää ilman minuakin.
Ehkä sinun "en lörpöttele jatkuvasti" on aivan jotain muuta muille. Niin tämä minun työkaverinikin sanoo, ettei hän ainakaan halua juoruilla muiden asioista eikä levitellä omia asioitaan. Ei niin. Me kaikki tiedämme kaiken viimeistä piirtoa myöten. Senkään takia en halua puhua, en halua päätyä sinun juoruilusi aiheeksi.
Anteeksi siis, että en puhu.
Tällaiset ihmiset haluavat tuottaa muille tai jollekin yksittäiselle ihmiselle huonon olon, käyttää jotain luulemaansa, olematonta valtaa, ihan silkkaa työpaikkakiusaamista. Ei se monta ystävällistä sanaa ja katsetta päivän aikaan vaadi, vaikka ei sitten sen enempää puhuisikaan, kun antaa toiselle viestin, että hyväksyy toisen ja kaikki on OK.Sitäpaitsi aina voi työkaverille jotain sanoa esim. Nukuin huonosti viime yön ja viisas lähimmäinen antaa toisen sitten olla enemmän rauhassa.
Ei ole rankkaa. Erillaisia päiviä vain. Ei aina jaksa höpistä