Lue keskustelun säännöt.
Eläkeläisten varallisuus kasvaa koko ajan verrattuna nuorempiin sukupolviin
08.06.2018 |
https://www.hs.fi/talous/art-2000005710785.html
Ei tuo ole mikään yllätys vaan odotuksenmukainen tilanne. Hyvinvointivaltion kaikki herkut saaneet sukupolvet saivat myös kaikista suurimmat työeläkkeet ja varallisuutta on kiinteistöinä, joiden arvo on noussut 1970-luvulta nelinkertaiseksi. Miten nuoret sukupolvet tulevat rahoittamaan kymnenien vuosien eläkeajan pätkätöiden ja työttömyyden keskellä? Maksumiehinä on jo nyt nuoremmat sukupolvet heikommilla eläkkeillä ja yhä kasvavana eläkeikänä. Varmasti sote-kuluja täytyy maksattaa eläkeläisten omalla varallisuudella, muuten kustannukset kasvavat liian suureksi veronmaksajille.
Kommentit (164)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisille sukupolville ei edes luvata pitkää vakaata työuraa vaan jokainen saa riuhtoa tässä oravanpyörässä ja jos et siinä pysy, alkaa sosiaalinen halveksunta ja viranomaisten mielivalta ja syrjäyttäminen. Ei tätä helvettiä pysty eläkeläiset edes kuvittelemaan,mitä tämä nykyään on. Eivötkä he kestäisi sitä kohtelua työnarkkinoilla: pitää olla valmis mielivaltaiseen kohteluun ja työehtosopimusten polkemiseen ja sittenkin voidaan potkaista pellolle, kun ei kelpaa. Koukutuksella ei ole merkitystä kun pärstäkertoimella otetaan työhön.
Pitkät ja vakaat työurat ovat varsin uusi ja myös lyhytaikainen ilmiö. Kun mietitään suurten ikäluokkien vanhempia, heidän aikanaan lähinnä vain valtion ja kuntien virkamiehillä oli pitkä ja vakaa työura. Nuoret miehet kerääntyivät tehtaiden ja satamien porteille aamuvarhain ja työnjohtajat valitsivat, ketkä tänään pääsevät yhdeksi päiväksi töihin. Vasta sotien jälkeen ja erityisesti demareiden ja ay-liikkeiden vaikutusvallan kasvettua myös tavallisen duunarin työehtoja parannettiin ja saavutettiin tilanne, jossa vakituiset työsuhteet yleistyivät ja irtisanomissuoja parani. Nyt elämme aikaa, jolloin päättäjien pallilla istuvat taas ihan muut ihmiset ja tavallisen duunarinkin mielestä ammattiliittoon kuuluminen on jos ei nyt suorastaan halveksuttavaa niin ainakin turhaa. Toki maailman tilannekin on muuttunut ja niinkuin aikoinaan nähtiin, paperimiesten vaatimukset kiihtyivät sitä tahtia, että koko teollisuus alkoi pikkuhiljaa siirtää tuotantoaan halvemman työvoiman maihin. Taisi muuten olla 70-luvun loppua, kun vaateteollisuus lähti lähes kokonaan Suomesta Baltian maihin. Elinkeinoelämässä pätee kysynnän ja tarjonnan laki.
70-luvun lopulla Baltian maat olivat tukevasti osa Neuvostoliittoa. Sinne ei siirtynyt siksi yksikään suomalainen firma. Sen sijaan suomalaisen vaateteollisuuden tuotteita ja kenkiä vietiin paljonkin Neuvostoliittoon tuohon maailmanaikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen sitä, miksi nämä ihmiset, jotka ovat eläkeiässä ja kaiken velan kuitanneet, kehtaavat viedä työtä niiltä nuorilta, jotka eivät ole edes pystyneet aloittamaan elämäänsä työttömyydestä tai pätkätyöstä johtuen. Perusta siinä perhettä, kun ei ole tulevaisuudesta mitään varmuutta.
Usko jo, jos joku lähtee töistä, niitä uudelleenorganisoidaan, ulkoistetaan, siirtyvät ulkomaisiin halvempiin palvelukeskuksiin jne. Et voi syyttää tilanteestasi toisia työntekijöitä.
Totta tuokin. En kuitenkaan edelleenkään hyväksy sitä, että ne ihmiset jotka ovat työuran tehneet ja velkansa maksaneet roikkuvat eläkeikäisinä töissä, jotka ehkä loppuvat tai siirretään muille maille. Tarkoitan työtä jota ei voi lopettaa tai siirtää muualle...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on naurettavaa esitellä täällä lapsuusmuistojaan, kuka kävi riulla pissalla ja kuka söi pettuleipää lapsena. Ei kukaan kiistä nykyisten vanhusten lapsuuden aikaista materiaalista niukkuutta verrattuna nykypäivän lapsiin. Kysymys on rakenteellinen. Nykyiset nuoremmat ikäluokat eivät tule koskaan saavuttamaan sitä elintasoa elinaikanaan kuin mitä heidän nyt eläkkeellä olevat edeltäjänsä ovat saavuttaneet. Syitä on useita. Elinikäiset työpaikat ovat hävinneet. Jokaisella nuoremmalla työelämä on tilkkutäkki, jossa on pätkätöitä, työttömyysaikoja, uudelleenkoulutusaikoja jne jne. Näistä ei kerry vastaavaa omaisuutta kuin mitä nykyiset eläkeläiset ovat kerryttäneet. Myöskään koulutus ei tuo tähän ratkaisua. Säätykierto on pysähtynyt. Siinä missä 70 -luvulla duunarin lapsesta saattoi tulla lääkäri, näin ei enää tapahdu. Huono-osaisuus on suvuttaista ja siitä syklistä ei pääse irti. Ja kirsikkana kakussa, eläke on täysi mahdottomuus jo nykyisille nelikymppisille. Omaa eläkeikääni ei ole edes laissa ja olne nyt 45.
No minä kuitenkin olen jo varakkaampi kuin äitini, joka täyttäisi tänä vuonna 70 enkä usko olevani täysin ainutlaatuinen lumihiutale.
Äiti peri vanhempansa (jotka eivät perineet mitään) ja minä perin hänet ja kun olen myös itse kerryttänyt varallisuuttani, olen nelikymppisenä vauraampi kuin äitini tai äidinäitini/isäni kuolinhetkillään tai elämänsä varrella.
Pääkaupunkiseudulla omistusasuneilta suurilta ikäluokilta jää mukavat perinnöt, etenkin jos heidänkin vanhempansa ovat täältä kotoisin, kuten minulla ja monilla ystävilläni. Toisaalta monella muualla asuvalla saattaa olla varallisuutta metsän muodossa.
Sinä ja sinä. Nyt kun on kyse isommasta mittakaavasta eikä yksittäistapauksen perusteella voi tehdä yleistyksiä vaan tarvitaan suurempi otos.
Ja koko kansakuntaa koskevan otoksen perusteella eläkeläiset ovat vauraampia kuin lapsensa, joka ei välttämättä ole huolestuttavaa. Mutta se, että nuoret ovat entistä köyhempiä suhteessa eläkeläisiin - niin se on huolestuttavaa. Tämä trendi on katkaistava koska nuoret ikäpolvet elättävät tällä hetkellä palkallaan itsensä lisäksi suurimman osan eläkeläisistä, koska totuuden nimissä - harva eläkeläinen on maksanut niin paljoa eläkemaksuja että olisi kustantanut oman eläkkeensä. Tällainen kehitys ei voi jatkua.
Minä, 28-vuotias vastavalmistunut maisteri, voin vain haaveilla oman 1950-luvulla syntyneen eläköityneen äitini työurasta (pitkä ura samalla työnantajalla ja suhteellisen alhainen eläkeikä), ja elintasosta. Minulla ei ole ikinä ollut vakituista työsuhdetta ja olen pian 30 vuotta. Se on nykypäivänä ihan normaalia.
Kyllä, olen samaa mieltä siitä, että nyt aikuistuvien elämä on kovempaa kuin ennen. Silti en näe yhteyttä eläkeläisten varallisuuden ja sen välillä. Hesarissa (?) oli juuri pylväsdiagrammi siitä, miten varallisuudet ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa eikämitenkään vaikuta siltä, että tämä eläkeläisten varallisuus olisi jotenkin nuorilta nyysittyä rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen juuri täyttänyt 61-vuotta.
Aion olla töissä 68-vuotiaaksi, jolloin bruttoeläkkeeni on jotain 1800€/kk.
Työtä olen tullut tällöin tehneeksi n.48 vuotta. Toivoisinkin, ettei tulevaa eläkettä leikattaisi tuohon edellämainittuun tonniin. Pienpalkkaisena olen säästänyt velattoman asunnon, kesämökin ja auton. Huvituksiin/matkustamiseen, tupakkaan ja viinaan en ole käyttänyt senttiäkään.
Soisin, etteivät nuoremmat kadehtisi pitkällä työuralla hankkimaani eläkettä!
Provo olet, mutta silti sanon, että tuo sinun bruttosi riittää loistavasti elämiseen, kun olet velaton. Kehtaatkin viedä nuoremmalta työpaikan vedoten edellä mainittuun... Huhhuh.
Jokainen hankkikoon itse työnsä. Jos jäisin pois työelämästä, mikään ei takaa sitä, että joku toinen saa siitä työpaikan itselleen - ei tänä päivänä. Jokaisella, joka onnistuu työn saamaan ja sen pitämään, on siihen oikeus.
(en ole tuo 61-vuotias)
Kamalaa, teitä on enemmänkin!!!
Etsi nyt vaan ihan itse oma työpaikkasi, suojatyöpaikkojen aika on valitettavasti ohi.
Päin vastoin suojatyöpaikkoja on ehkä enemmän kuin koskaan. Töitä ei saa hakemalla, vaan suhteilla.
Teillä nyt elämäänne aloittavilla on se ongelma, että teidän kilpailuareenanne on koko maailma. Aina on joku, joka tekee homman halvemmalla tai on älykkäämpi. On vaikea löytää oma kolonsa ja saada se halutulla elintasolla. Globalisaatio tasaa maailman hyvinvointia ja häviäjiä ovat länsimaat. Ei se ole eläkeläisten syytä, vaikka toki heiltäkin voitaisiin vaatia osallistumista talkoisiin esim. ylisuuria eläkkeitä leikkaamalla.
Teille on maailma auki hyvässä ja pahassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on naurettavaa esitellä täällä lapsuusmuistojaan, kuka kävi riulla pissalla ja kuka söi pettuleipää lapsena. Ei kukaan kiistä nykyisten vanhusten lapsuuden aikaista materiaalista niukkuutta verrattuna nykypäivän lapsiin. Kysymys on rakenteellinen. Nykyiset nuoremmat ikäluokat eivät tule koskaan saavuttamaan sitä elintasoa elinaikanaan kuin mitä heidän nyt eläkkeellä olevat edeltäjänsä ovat saavuttaneet. Syitä on useita. Elinikäiset työpaikat ovat hävinneet. Jokaisella nuoremmalla työelämä on tilkkutäkki, jossa on pätkätöitä, työttömyysaikoja, uudelleenkoulutusaikoja jne jne. Näistä ei kerry vastaavaa omaisuutta kuin mitä nykyiset eläkeläiset ovat kerryttäneet. Myöskään koulutus ei tuo tähän ratkaisua. Säätykierto on pysähtynyt. Siinä missä 70 -luvulla duunarin lapsesta saattoi tulla lääkäri, näin ei enää tapahdu. Huono-osaisuus on suvuttaista ja siitä syklistä ei pääse irti. Ja kirsikkana kakussa, eläke on täysi mahdottomuus jo nykyisille nelikymppisille. Omaa eläkeikääni ei ole edes laissa ja olne nyt 45.
No minä kuitenkin olen jo varakkaampi kuin äitini, joka täyttäisi tänä vuonna 70 enkä usko olevani täysin ainutlaatuinen lumihiutale.
Äiti peri vanhempansa (jotka eivät perineet mitään) ja minä perin hänet ja kun olen myös itse kerryttänyt varallisuuttani, olen nelikymppisenä vauraampi kuin äitini tai äidinäitini/isäni kuolinhetkillään tai elämänsä varrella.
Pääkaupunkiseudulla omistusasuneilta suurilta ikäluokilta jää mukavat perinnöt, etenkin jos heidänkin vanhempansa ovat täältä kotoisin, kuten minulla ja monilla ystävilläni. Toisaalta monella muualla asuvalla saattaa olla varallisuutta metsän muodossa.
Sinä ja sinä. Nyt kun on kyse isommasta mittakaavasta eikä yksittäistapauksen perusteella voi tehdä yleistyksiä vaan tarvitaan suurempi otos.
Ja koko kansakuntaa koskevan otoksen perusteella eläkeläiset ovat vauraampia kuin lapsensa, joka ei välttämättä ole huolestuttavaa. Mutta se, että nuoret ovat entistä köyhempiä suhteessa eläkeläisiin - niin se on huolestuttavaa. Tämä trendi on katkaistava koska nuoret ikäpolvet elättävät tällä hetkellä palkallaan itsensä lisäksi suurimman osan eläkeläisistä, koska totuuden nimissä - harva eläkeläinen on maksanut niin paljoa eläkemaksuja että olisi kustantanut oman eläkkeensä. Tällainen kehitys ei voi jatkua.
Minä, 28-vuotias vastavalmistunut maisteri, voin vain haaveilla oman 1950-luvulla syntyneen eläköityneen äitini työurasta (pitkä ura samalla työnantajalla ja suhteellisen alhainen eläkeikä), ja elintasosta. Minulla ei ole ikinä ollut vakituista työsuhdetta ja olen pian 30 vuotta. Se on nykypäivänä ihan normaalia.
Kyllä, olen samaa mieltä siitä, että nyt aikuistuvien elämä on kovempaa kuin ennen. Silti en näe yhteyttä eläkeläisten varallisuuden ja sen välillä. Hesarissa (?) oli juuri pylväsdiagrammi siitä, miten varallisuudet ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa eikämitenkään vaikuta siltä, että tämä eläkeläisten varallisuus olisi jotenkin nuorilta nyysittyä rahaa.
Eläkeläisten itse kerryttämä varallisuus työnteolla ei tietenkään ole nuorilta nyysittyä rahaa, mutta tämä nykyinen eläkejärjestelmä on. Nykyisellään eläkeläiset nauttivat korkeaa eläkettä suhteessa siihen miten itse maksoivat eläkemaksuja. Eläkeläisen nettotulo (eläke+edut/osingot/jne) on tällä hetkellä nettona 2300 euroa. Se on lähes sama mitä keskituloinen palkansaaja saa palkkatuloa.
Tällainen tilanne, jossa nuoret maksavat korkeaa maksua että saisivat itselleen joskus eläkkeitä sekä samoilla maksuilla elättävät nykyiset eläkeläiset, on kestämätön. Saa nähdä miten tulee käymään, saavatko nykynuoret lopulta kuinka paljon itse nauttia omista maksuistaan. Itse olen nähnyt Ilta-Sanomissa vai Iltalehdessä(?) myös eräänlaisen pylväsdiagrammin ja ongelma ei ollut siis se, että eläkeläisillä on varallisuutta - vaan ongelma oli myös siinä, että kun nykyiset eläkeläiset itse olivat työssäkäyviä, he olivat rikkaampia kuin nykyiset työssäkäyvät. Ongelma on kiteyttäen se, että nuoret keskimäärin köyhtyvät ja eläkeläiset keskimäärin rikastuvat. Nykynuoret (25-30-vuotiaat) ovat ensimmäistä kertaa nyt historiassa köyhempiä kuin vanhempansa samanikäisenä.
Niinpä, kukas ne varakkaiden eläkeläisen omaisuudet aikanaan perii jos ei seuraava sukupolvi. Nykyisin eletään vanhemmiksi, mutta kyllä se kulutus ja hurvittelu vähenee, eikä omaisuuttaan pysty enää kuluttamaan kun ikää alkaa olla 80-90 vuotta, joten odottakaa vaan rauhassa, kyllä ne omaisuudet teille tipahtaa aikanaan. Ihan käsittämätöntä syyttelyä jonkun tietyn ikäpolven varallisuudesta ja ansaituista eläkkeistä. Kukin aikakausi on eletty demokraattisesti päätettyjen lakien ja säädösten mukaan. Kyllä esim. leskeneläke on monelle vanhukselle tarpeen, ennen oli paljon kotiäitejä, joiden eläke olisi ilman sitä pieniä roposia vaan.
Töitä ovat hekin monilapsisissa perheissä tehneet. Nykyinen elintaso on täysin eri kuin muutama vuosikymmen sitten, ja nyt vaan pidetään itsestään selvyyksinä monia asioita. Monien varallisuus on kertynyt säästämällä. Minkäs sille voi jos asuntojen arvo on moninkertaistunut..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun isovanhempani ovat jo edesmenneitä, syntyivät 1930-luvulla ja asuivat 1950-1990-luvulla ainakin kerrostaloasunnossa, jossa oli sisävessa. Samoin 1950-luvulla syntyneet vanhempani ovat aina asuneet kerrostalossa, asunnoissa, joissa on sisävessa. Molemmat vanhempani ovat nyt eläkkeellä.
Minä olen suurten ikäluokkien jälkeistä sukupolvea, syntynyt 50-luvun puolivälissä. Meillä ei ollut sisävessaa, vaan sain sellaisen kun muutin omaan talouteen, äitini sai sellaisen 80-luvulla. Ei ollut myöskään puhelinta ja mustavalkotelkkarikin tuli kun olin pitkälti toisellakymmenellä. Kuntakeskukseen oli 8 kilometriä, ei ollut rahaa mutta ei kauppojakaan. Koulumatkat piti kulkea kävellen tai polkupyörällä. En ole eläkkeellä, voisin kyllä ikäni puolesta jäädä mutta karttumani on niin pieni että en pärjäisi sillä. Yritän sinnitellä työelämässä 68-vuotiaaksi jos vain annetaan olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisille sukupolville ei edes luvata pitkää vakaata työuraa vaan jokainen saa riuhtoa tässä oravanpyörässä ja jos et siinä pysy, alkaa sosiaalinen halveksunta ja viranomaisten mielivalta ja syrjäyttäminen. Ei tätä helvettiä pysty eläkeläiset edes kuvittelemaan,mitä tämä nykyään on. Eivötkä he kestäisi sitä kohtelua työnarkkinoilla: pitää olla valmis mielivaltaiseen kohteluun ja työehtosopimusten polkemiseen ja sittenkin voidaan potkaista pellolle, kun ei kelpaa. Koukutuksella ei ole merkitystä kun pärstäkertoimella otetaan työhön.
Pitkät ja vakaat työurat ovat varsin uusi ja myös lyhytaikainen ilmiö. Kun mietitään suurten ikäluokkien vanhempia, heidän aikanaan lähinnä vain valtion ja kuntien virkamiehillä oli pitkä ja vakaa työura. Nuoret miehet kerääntyivät tehtaiden ja satamien porteille aamuvarhain ja työnjohtajat valitsivat, ketkä tänään pääsevät yhdeksi päiväksi töihin. Vasta sotien jälkeen ja erityisesti demareiden ja ay-liikkeiden vaikutusvallan kasvettua myös tavallisen duunarin työehtoja parannettiin ja saavutettiin tilanne, jossa vakituiset työsuhteet yleistyivät ja irtisanomissuoja parani. Nyt elämme aikaa, jolloin päättäjien pallilla istuvat taas ihan muut ihmiset ja tavallisen duunarinkin mielestä ammattiliittoon kuuluminen on jos ei nyt suorastaan halveksuttavaa niin ainakin turhaa. Toki maailman tilannekin on muuttunut ja niinkuin aikoinaan nähtiin, paperimiesten vaatimukset kiihtyivät sitä tahtia, että koko teollisuus alkoi pikkuhiljaa siirtää tuotantoaan halvemman työvoiman maihin. Taisi muuten olla 70-luvun loppua, kun vaateteollisuus lähti lähes kokonaan Suomesta Baltian maihin. Elinkeinoelämässä pätee kysynnän ja tarjonnan laki.
70-luvun lopulla Baltian maat olivat tukevasti osa Neuvostoliittoa. Sinne ei siirtynyt siksi yksikään suomalainen firma. Sen sijaan suomalaisen vaateteollisuuden tuotteita ja kenkiä vietiin paljonkin Neuvostoliittoon tuohon maailmanaikaan.
Niinpä. Kyllä se rättiteollisuus meni tuonne Välimeren pohjoisella rannalle Portugali - Kreikka akselille. Ja sieltä Aasiaan, kun Kiina avautui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eläkeläisten osuus väestöstä kasvaa, joten eläkeläisten varallisuuden suhteellinen osuus kaikesta kotitalouksien varallisuudesta kasvaa. On tämä kyllä melkoista rakettitiedettä.
Eläkkeitä ei uskalleta leikata, koska perustuslain vastaista, kun on omaisuuden suoja. Samalla voidaan leikata kyllä työttömiltä ja muilta. Toiset ovat siis enemmän vaktion suojeluksessa kuin toiset. Huonionarvoista on, että se kuuluisa kestävyysvaje, jonka vuoksi kaikki leikkaukset ja soteuudistus tehdään, johtuu ikäluokkien epäsuhdasta ja eläkeläisten määrän kasvusta. Nuorempia ikäluokkia rankaistaan siis laajalla rintamalla siitä, ettei eläkkeitä leikata eikä näiden omaisuutta oteta huomioon hoitomaksuissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen juuri täyttänyt 61-vuotta.
Aion olla töissä 68-vuotiaaksi, jolloin bruttoeläkkeeni on jotain 1800€/kk.
Työtä olen tullut tällöin tehneeksi n.48 vuotta. Toivoisinkin, ettei tulevaa eläkettä leikattaisi tuohon edellämainittuun tonniin. Pienpalkkaisena olen säästänyt velattoman asunnon, kesämökin ja auton. Huvituksiin/matkustamiseen, tupakkaan ja viinaan en ole käyttänyt senttiäkään.
Soisin, etteivät nuoremmat kadehtisi pitkällä työuralla hankkimaani eläkettä!
Olen 55-vuotias, ja kadehdin. Kadehdin sitä että olet saanut tehdä pitkän ilmeisen katkottoman työuran. Kyllä minäkin töihin vielä mielisin, minnekään vain en tunnu kelpaavan. Työeläkettä olen saanut kerrytettyä ruhtinaalliset 800 euroa.
Mutta ei niitä sinun eläkkeitäsi voida maksaa, jollei kansantalouden kokonaispalkkasumma nykyisestä nouse. Tai sitten pitää työeläkkeille etsiä jotain muuta rahoituspohjaa seuraavien sukupolvien palkoistaan pulittamien eläkemaksujen lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Leskeneläke nyt ekana pois ainakin. Se on itse ansaitsematonta eläkettä. Merkillistä, ettei ole jo poistettu tai rajoitettu ainakin niin kuin esim. Ruotsissa.
On tarpeen monelle pienituloiselle eläkeläiselle. Ehkä siihen voisi asettaa jonkinlaisen katon, minkä jälkeen tätä ei enää saisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perintö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että eläkeläisten varallisuus on asunnossa, jonka arvo nousee. Miksi ei nykyiset kolmekymppiset osta ensin kaksiota, sitten kolmiota, sitten rivarista kämppää ja lopulta omakotitaloa, miksi pitää ostaa heti se omakotitalo ja elää velkaisena 25 vuotta. Suurin syy varallisuuseroihin ei ole eläkeläisten omaisuus vaan nuorempien sukupolvien velkaisuus. Ei ne papat ja muorit ottaneet velkaa tehdäkseen lomamatkaa Thaimaahan kuten nykyiset sukupolvete tekevät.
Miksi? No siksi, että asuntojen hinnat ovat monikertaiset siihen verrattuna, kun nykyiset eläkeläiset niitä ostivat aravalainoilla ja muilla systeemeillä! Nykyään inflaatio ei syö lainoja, eikä ole suojatyöpaikkoja kuntien konttoreissa ja telelaitoksella, joissa 40 vuotta istumalla sai muhkean eläkkeen ja kultakellon. Vain pieni hyvinvoiva osa lapsiperheistä matkustaa paljon. Sielläkin on monella isovanhemmat rahoittajina mukana tai mennään Auronkorannikolle isovanhempien osakkeeseen.Suurin osa kitkuttaa päivästä toiseen. Eläkeläisillä on helppoa, kun raha tulee joka kuukausi kuin mopelle illallinen: ei tarvitse pelätä koskaan yt:tä.
Nykyisin asuntolainojen korot ovat naurettavan matalalla verrattuna 1970- ja 1980-lukujen tilanteeseen, jolloin niitä asuntolainoja voi lyhentää tehokkaasti vaikka vallitseekin alhainen inflaatio. Ennen ihmiset siirtyivät vähitellen pienemmistä asunnoista isompiin kuten kerrostalokolmiosta tilavampaan rivitaloon eivätkä pankit tyrkyttäneet nykyiseen mallliin edullisia lainoja.
Jos vanhemmilla ja heidän aikuisilla lapsillaan on hyvät ja normaalit välit, niin yleensähän he tukevat toisiaan vuosikymmenien ajan kuten silloin kun lapset ovat köyhiä opiskelijoita tai vanhemmista on tulossa höperöitä vanhuksia. Miksi ihmisiä, jotka ovat osanneet hoitaa asiansa hyvin eivätkä ole joka välissä huutamassa yhteiskuntaa avuksi pitäisi rangaista? Useimmat vanhemmat haluavat varmasti vaikuttaa mahdollisuuksien mukaan siihen että heidän omien lastensa ja lastenlasten elämä olisi helpompaa. Kun Suomessa useimmat perheet alkavat olla 1-3 lapsisia, niin perinnön jakamisenkaan ei pitäisi tuottaa isoja ongelmia.
Tietysti eläkeläisten kannattaa käyttää rahaa haluammallaan tavalla, mutta jo monella nuoremmallakin tulee vastaan se tilanne että toteaa "seen that, done that, been there" eikä ole jatkuvaa tarvetta lisätä kulutusta. Monet harrastukset vaativat enemmänkin aikaa kuten kirjallisuus, musiikki ja liikunta eivätkä ne vie paljon rahaa. Jos jollekin eläkeläiselle vaikkapa televisio tai tietokone ovat tärkeitä arkisessa elämässä, niin silloin kannattanee hankkia kunnon laitteet.
Noista koroista on kyllä aivan turha jauhaa, sillä tosiasia on, että vaikka korot olivat korkeat oli myös inflaatio korkea. Reaalikorko oli siis käytännössä nolla tai lähellä sitä, aivan kuten tänäänkin.
Suuret ikäluokat saavat eläkettä kaavalla maksa euro sisään, saa 3-4 ulos. Nuoremmilla sukupolvilla kaava tulee olemaan maksa 3-4 sisään, saa yksi ulos. Ankarimmin tämän saavat kokea 60- ja 70-luvuilla syntyneet, sitä nuoremmilla on hieman helpompaa kunhan ahneet ovat Tuonelassa. Tämän lisäksi suuret ikäluokat lähtivät eläkkeelle ennätys aikaisin, paitsi ne jotka jäivät superkarttumaa keräämään. Joka on tietenkin muilta sukupolvilta sekin poistettu. Piensijoittajan osinkoveroprosentti on tänään 25,5, kun se suurilla ikäluokilla parhaassa työiässä oli korkeimmillaan 11. Perheverotusta ei enää ole, suurilla ikäluokilla oli sekin. Asuntolainan korkovähennys on poistumassa, ei sitä enää tarvita, riittää että suuret ikäluokat saivat täyden hyödyn siitäkin. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka, mutta alkaisi sappi liikaa kiehumaan, on sentään perjantai... Fakta on, että nykyeläkeläiset rälläävät nuorempien rahoilla, useamman sukupolven piikkiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leskeneläke nyt ekana pois ainakin. Se on itse ansaitsematonta eläkettä. Merkillistä, ettei ole jo poistettu tai rajoitettu ainakin niin kuin esim. Ruotsissa.
On tarpeen monelle pienituloiselle eläkeläiselle. Ehkä siihen voisi asettaa jonkinlaisen katon, minkä jälkeen tätä ei enää saisi?
Miksei hän voisi elää saman tukisysteemin varassa kuin muutkin eläkeläiset tai hän itse, jos olisi ehtinyt erota jossain vaiheessa elämäänsä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ne eläkeläiset joilla ei ole varallisuutta (joita on enemmän kuin luulisi), ovatkin sitten kurjassa asemassa.
Paremmassa asemassa kuin esim. työttömät. Kansaneläke tai takuueläke juoksee (isompi kuin työttömyyskorvaus) sekä asumistuki. En nyt kovin paskaksi tilanteeksi sanoisi.
Asumistukea saavat ainoastaan pienituloiset eläkeläiset. Samoin takuueläkettä. Monella eläkeläisellä menee runsaasti rahaa mm. lääkkeisiin ja terveydenhuoltoon. Toki tyttömienkin asema on huono ja sitä pitäisi kohentaa. -ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ne eläkeläiset joilla ei ole varallisuutta (joita on enemmän kuin luulisi), ovatkin sitten kurjassa asemassa.
Paremmassa asemassa kuin esim. työttömät. Kansaneläke tai takuueläke juoksee (isompi kuin työttömyyskorvaus) sekä asumistuki. En nyt kovin paskaksi tilanteeksi sanoisi.
Ja eläkeläisen asumistukikin on suurempi kuin tavallinen asumistuki.
Tätä saavat ainoastaan pienituloiset eläkeläiset. Jos oikein kovasti himottaa, niin aina voi hakata vaikka päätään seinään. Voi saada ruhtinaallisen sairaseläkkeen, takuueläkkeen ja ehkä peräti invaruudunkin. t. ohis, jota ärsyttää asioiden vääristely
Vierailija kirjoitti:
Niinpä, kukas ne varakkaiden eläkeläisen omaisuudet aikanaan perii jos ei seuraava sukupolvi. Nykyisin eletään vanhemmiksi, mutta kyllä se kulutus ja hurvittelu vähenee, eikä omaisuuttaan pysty enää kuluttamaan kun ikää alkaa olla 80-90 vuotta, joten odottakaa vaan rauhassa, kyllä ne omaisuudet teille tipahtaa aikanaan. Ihan käsittämätöntä syyttelyä jonkun tietyn ikäpolven varallisuudesta ja ansaituista eläkkeistä. Kukin aikakausi on eletty demokraattisesti päätettyjen lakien ja säädösten mukaan. Kyllä esim. leskeneläke on monelle vanhukselle tarpeen, ennen oli paljon kotiäitejä, joiden eläke olisi ilman sitä pieniä roposia vaan.
Töitä ovat hekin monilapsisissa perheissä tehneet. Nykyinen elintaso on täysin eri kuin muutama vuosikymmen sitten, ja nyt vaan pidetään itsestään selvyyksinä monia asioita. Monien varallisuus on kertynyt säästämällä. Minkäs sille voi jos asuntojen arvo on moninkertaistunut..
Mutta kun ei ne nykyeläkeläiset ole ansainneet niitä eläkkeitään, miten tätä on niin monen niin vaikea ymmärtää. Jos he olisivat ne säästäneet kuten moni uskoo, eläkerahastoissa olisi 2000 miljardia nykyisen vajaan 200 miljardin sijaan. Ja suurin osa noista 200 miljardistakin on kerätty kasaan viimeisen 20 vuoden aikana, eli aikana jolloin suurista ikäluokista osa on jo ollut eläkkeellä. Hehän noita rahoja ominaan pitävät, ahneita kun ovat.
jos kuvitellaan , että eläkeläiset ovat ansainneet potin niin silloinhan rikkaat eläkeläiset riistää köyhiä. Miksi eläkeläiset eivät ole solidaarisia keskenään?? Miksi tehtaanjohtaja ansaitsee 5000 kuussa ja tehtaassa työssä olleet 900 kun kuitenkin molemmat vain laiskottelee ( Varsinkin kun todellisuudessa muut maksaa eläkkeet)
Sinä ja sinä. Nyt kun on kyse isommasta mittakaavasta eikä yksittäistapauksen perusteella voi tehdä yleistyksiä vaan tarvitaan suurempi otos.
Ja koko kansakuntaa koskevan otoksen perusteella eläkeläiset ovat vauraampia kuin lapsensa, joka ei välttämättä ole huolestuttavaa. Mutta se, että nuoret ovat entistä köyhempiä suhteessa eläkeläisiin - niin se on huolestuttavaa. Tämä trendi on katkaistava koska nuoret ikäpolvet elättävät tällä hetkellä palkallaan itsensä lisäksi suurimman osan eläkeläisistä, koska totuuden nimissä - harva eläkeläinen on maksanut niin paljoa eläkemaksuja että olisi kustantanut oman eläkkeensä. Tällainen kehitys ei voi jatkua.
Minä, 28-vuotias vastavalmistunut maisteri, voin vain haaveilla oman 1950-luvulla syntyneen eläköityneen äitini työurasta (pitkä ura samalla työnantajalla ja suhteellisen alhainen eläkeikä), ja elintasosta. Minulla ei ole ikinä ollut vakituista työsuhdetta ja olen pian 30 vuotta. Se on nykypäivänä ihan normaalia.