Lue keskustelun säännöt.
Eläkeläisten varallisuus kasvaa koko ajan verrattuna nuorempiin sukupolviin
08.06.2018 |
https://www.hs.fi/talous/art-2000005710785.html
Ei tuo ole mikään yllätys vaan odotuksenmukainen tilanne. Hyvinvointivaltion kaikki herkut saaneet sukupolvet saivat myös kaikista suurimmat työeläkkeet ja varallisuutta on kiinteistöinä, joiden arvo on noussut 1970-luvulta nelinkertaiseksi. Miten nuoret sukupolvet tulevat rahoittamaan kymnenien vuosien eläkeajan pätkätöiden ja työttömyyden keskellä? Maksumiehinä on jo nyt nuoremmat sukupolvet heikommilla eläkkeillä ja yhä kasvavana eläkeikänä. Varmasti sote-kuluja täytyy maksattaa eläkeläisten omalla varallisuudella, muuten kustannukset kasvavat liian suureksi veronmaksajille.
Kommentit (164)
Kyllä ne asunnot olivat tulotasoon suhteutettuna kalliita silloinkin, toki inflaatio auttoi lainanmaksussa, mutta etelänmatkat olivat harvojen herkkua, koti ei ollut täynnä elektroniikkaa, ei ollut maksullisia harrastuksia tai palveluita nykymittakaavassa ja harvassa perheessä oli kahta autoa. Sillä elintavalla lyhentää kummasti asuntolainaa tänäkin päivänä.
Toki elämä nousujohteisessa maailmassa oli henkisesti mukavampaa ja työpaikat turvatumpia, kunhan ei itse sössinyt asioita. Toisaalta joku saattoi kokea sen elämän tylsäksi ja vankilaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja ne eläkeläiset joilla ei ole varallisuutta (joita on enemmän kuin luulisi), ovatkin sitten kurjassa asemassa.
Paremmassa asemassa kuin esim. työttömät. Kansaneläke tai takuueläke juoksee (isompi kuin työttömyyskorvaus) sekä asumistuki. En nyt kovin paskaksi tilanteeksi sanoisi.
Ja eläkeläisen asumistukikin on suurempi kuin tavallinen asumistuki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen juuri täyttänyt 61-vuotta.
Aion olla töissä 68-vuotiaaksi, jolloin bruttoeläkkeeni on jotain 1800€/kk.
Työtä olen tullut tällöin tehneeksi n.48 vuotta. Toivoisinkin, ettei tulevaa eläkettä leikattaisi tuohon edellämainittuun tonniin. Pienpalkkaisena olen säästänyt velattoman asunnon, kesämökin ja auton. Huvituksiin/matkustamiseen, tupakkaan ja viinaan en ole käyttänyt senttiäkään.
Soisin, etteivät nuoremmat kadehtisi pitkällä työuralla hankkimaani eläkettä!
Mun eläkeikä on 68v7kk, ja silloinen eläkkeeni tällä palkalla on bruttona 1350€. Että kyllä kadehdin 1800€ eläkettä, koska olen sattunut syntymään väärään aikaan ja elinaikakerroin iskee.
Toisaalta sinä, tai ainakin ikäluokkasi keskimäärin, elät 20 vuotta kauemman kuin nyt 61-vuotias. Siihen nähden muutaman kuukauden myöhäisempi eläkäityminen on pieni murhe. Ja eläkkeesikin tullee olemaan huomattavasti nykyistä arviota korkeampi koska palkkasi tulee nousemaan ainakin TES-korotusten verran vuosittain.
Nykyisille sukupolville ei edes luvata pitkää vakaata työuraa vaan jokainen saa riuhtoa tässä oravanpyörässä ja jos et siinä pysy, alkaa sosiaalinen halveksunta ja viranomaisten mielivalta ja syrjäyttäminen. Ei tätä helvettiä pysty eläkeläiset edes kuvittelemaan,mitä tämä nykyään on. Eivötkä he kestäisi sitä kohtelua työnarkkinoilla: pitää olla valmis mielivaltaiseen kohteluun ja työehtosopimusten polkemiseen ja sittenkin voidaan potkaista pellolle, kun ei kelpaa. Koukutuksella ei ole merkitystä kun pärstäkertoimella otetaan työhön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että eläkeläisten varallisuus on asunnossa, jonka arvo nousee. Miksi ei nykyiset kolmekymppiset osta ensin kaksiota, sitten kolmiota, sitten rivarista kämppää ja lopulta omakotitaloa, miksi pitää ostaa heti se omakotitalo ja elää velkaisena 25 vuotta. Suurin syy varallisuuseroihin ei ole eläkeläisten omaisuus vaan nuorempien sukupolvien velkaisuus. Ei ne papat ja muorit ottaneet velkaa tehdäkseen lomamatkaa Thaimaahan kuten nykyiset sukupolvete tekevät.
Miksi? No siksi, että asuntojen hinnat ovat monikertaiset siihen verrattuna, kun nykyiset eläkeläiset niitä ostivat aravalainoilla ja muilla systeemeillä! Nykyään inflaatio ei syö lainoja, eikä ole suojatyöpaikkoja kuntien konttoreissa ja telelaitoksella, joissa 40 vuotta istumalla sai muhkean eläkkeen ja kultakellon. Vain pieni hyvinvoiva osa lapsiperheistä matkustaa paljon. Sielläkin on monella isovanhemmat rahoittajina mukana tai mennään Auronkorannikolle isovanhempien osakkeeseen.Suurin osa kitkuttaa päivästä toiseen. Eläkeläisillä on helppoa, kun raha tulee joka kuukausi kuin mopelle illallinen: ei tarvitse pelätä koskaan yt:tä.
Se kadehtimasi muhkea eläke 40 työvuoden jälkeen on keskimäärin 1800 e. Suurin osa naisista saa vielä vähemmän, koska nykyeläkeläisten aikaan lastenhoidosta (perhevapaista) ei kertynyt eläkettä euroakaan. Toisaalta eipä silloin ollut asumistukisysteemiäkään.
Nykyiset kolmekymppiset syövät ihan itse eläkettään etukäteen vaatimalla etuuksia, joista vanhempansa eivät osanneet edes haaveilla samassa iässä. Kannattaa muistaa, että 2 työttömän helsinkiläisen 2-lapsinen perhe saa pelkkää asumistukea ja työttömyysetuutta 30 000 e/v ja siihen harkinnanvaraiset tuet päälle. Samaan aikaan 2 tavallista helsinkiläistä eläkeläistä saa etukäteen eläkeyhtiölle maksamiaan rahoja takaisin alle 20 000 e/v.
Ei nuoret kitkuta päivästä toiseen, heillä on eläkettä varmempi toimeentulotuki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen juuri täyttänyt 61-vuotta.
Aion olla töissä 68-vuotiaaksi, jolloin bruttoeläkkeeni on jotain 1800€/kk.
Työtä olen tullut tällöin tehneeksi n.48 vuotta. Toivoisinkin, ettei tulevaa eläkettä leikattaisi tuohon edellämainittuun tonniin. Pienpalkkaisena olen säästänyt velattoman asunnon, kesämökin ja auton. Huvituksiin/matkustamiseen, tupakkaan ja viinaan en ole käyttänyt senttiäkään.
Soisin, etteivät nuoremmat kadehtisi pitkällä työuralla hankkimaani eläkettä!
Mun eläkeikä on 68v7kk, ja silloinen eläkkeeni tällä palkalla on bruttona 1350€. Että kyllä kadehdin 1800€ eläkettä, koska olen sattunut syntymään väärään aikaan ja elinaikakerroin iskee.
Toisaalta sinä, tai ainakin ikäluokkasi keskimäärin, elät 20 vuotta kauemman kuin nyt 61-vuotias. Siihen nähden muutaman kuukauden myöhäisempi eläkäityminen on pieni murhe. Ja eläkkeesikin tullee olemaan huomattavasti nykyistä arviota korkeampi koska palkkasi tulee nousemaan ainakin TES-korotusten verran vuosittain.
Et kai sinä usko tuohon? Elinaika ei todellakaan nouse tuossa mittakaavassa, mitä meille uskotellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen juuri täyttänyt 61-vuotta.
Aion olla töissä 68-vuotiaaksi, jolloin bruttoeläkkeeni on jotain 1800€/kk.
Työtä olen tullut tällöin tehneeksi n.48 vuotta. Toivoisinkin, ettei tulevaa eläkettä leikattaisi tuohon edellämainittuun tonniin. Pienpalkkaisena olen säästänyt velattoman asunnon, kesämökin ja auton. Huvituksiin/matkustamiseen, tupakkaan ja viinaan en ole käyttänyt senttiäkään.
Soisin, etteivät nuoremmat kadehtisi pitkällä työuralla hankkimaani eläkettä!
Mun eläkeikä on 68v7kk, ja silloinen eläkkeeni tällä palkalla on bruttona 1350€. Että kyllä kadehdin 1800€ eläkettä, koska olen sattunut syntymään väärään aikaan ja elinaikakerroin iskee.
Toisaalta sinä, tai ainakin ikäluokkasi keskimäärin, elät 20 vuotta kauemman kuin nyt 61-vuotias. Siihen nähden muutaman kuukauden myöhäisempi eläkäityminen on pieni murhe. Ja eläkkeesikin tullee olemaan huomattavasti nykyistä arviota korkeampi koska palkkasi tulee nousemaan ainakin TES-korotusten verran vuosittain.
En muuten elä mikäli suvun kuolleisuutta tarkastellaan. 70+ on todennäköisesti korkkarit katossa. Tämä elinaikakerroinkin on täyttä fuulaa, ihmiset ei edelleenkään elä vanhemmiksi kuin ennen joitain poikkeuksia lukuunottamatta. Nythän on juuri juttua että elinikä pojilla laskee. Puhumattakaan nykyisen terveydenhuollon alasajosta ja veroparatiiseihin siirtymisestä. Tes-korotukset on tällä palkalla n. 20€.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta ennen maailma oli pienempi, helppo säästää ja maksaa asuntoa kun moni ei edes Linnanmäellä käynyt lomalla vaan oltiin teltan kanssa jossain rannalla.
Nykyään ulkomailla matkustelu on ihan normaalia.Samoin perheissä oli yksi vinyylisoitin ja telkkari, nykyään älypuhelin on aika "pakollinen",samoin kun oma tietokone lukiolaiselle (ennen riitti kirjat viikot ja kynät).
Kaikki nuo maksavat, suhteessa jää vähemmän palkasta käteen, vaikka kärsisi kaiken oikeasti turhan (esim. Takeaway-kahvit, iltapäivälehdet jne.) pois.
Jokainen elää omassa ajassaan, kulutustavat muuttuivat jne.
Elektroniikka on nykyään myös edullisempaa.
Suurten ikäluokkien lapsilla ei ollut ilmaista päivähoitoa. Luovutaan siitä nyt, niin saadaan lisää rahaa eläkesäästöihin. Vielä 1970-luvulla äidin palkka meni lastenhoitokuluihin eikä käynyt edes mielessä, että päivähoitomaksu olisi ollut lapsilisän kanssa samaa suuruusluokkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurten ikäluokkien lapsilla ei ollut ilmaista päivähoitoa. Luovutaan siitä nyt, niin saadaan lisää rahaa eläkesäästöihin. Vielä 1970-luvulla äidin palkka meni lastenhoitokuluihin eikä käynyt edes mielessä, että päivähoitomaksu olisi ollut lapsilisän kanssa samaa suuruusluokkaa.
Ei mun äiti käynyt töissä, kotiäitinä oli 70- ja 80-luvuilla ja isän palkalla elettiin komeasti. Mulle sopisi sama käytäntö.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisille sukupolville ei edes luvata pitkää vakaata työuraa vaan jokainen saa riuhtoa tässä oravanpyörässä ja jos et siinä pysy, alkaa sosiaalinen halveksunta ja viranomaisten mielivalta ja syrjäyttäminen. Ei tätä helvettiä pysty eläkeläiset edes kuvittelemaan,mitä tämä nykyään on. Eivötkä he kestäisi sitä kohtelua työnarkkinoilla: pitää olla valmis mielivaltaiseen kohteluun ja työehtosopimusten polkemiseen ja sittenkin voidaan potkaista pellolle, kun ei kelpaa. Koukutuksella ei ole merkitystä kun pärstäkertoimella otetaan työhön.
Pitkät ja vakaat työurat ovat varsin uusi ja myös lyhytaikainen ilmiö. Kun mietitään suurten ikäluokkien vanhempia, heidän aikanaan lähinnä vain valtion ja kuntien virkamiehillä oli pitkä ja vakaa työura. Nuoret miehet kerääntyivät tehtaiden ja satamien porteille aamuvarhain ja työnjohtajat valitsivat, ketkä tänään pääsevät yhdeksi päiväksi töihin. Vasta sotien jälkeen ja erityisesti demareiden ja ay-liikkeiden vaikutusvallan kasvettua myös tavallisen duunarin työehtoja parannettiin ja saavutettiin tilanne, jossa vakituiset työsuhteet yleistyivät ja irtisanomissuoja parani. Nyt elämme aikaa, jolloin päättäjien pallilla istuvat taas ihan muut ihmiset ja tavallisen duunarinkin mielestä ammattiliittoon kuuluminen on jos ei nyt suorastaan halveksuttavaa niin ainakin turhaa. Toki maailman tilannekin on muuttunut ja niinkuin aikoinaan nähtiin, paperimiesten vaatimukset kiihtyivät sitä tahtia, että koko teollisuus alkoi pikkuhiljaa siirtää tuotantoaan halvemman työvoiman maihin. Taisi muuten olla 70-luvun loppua, kun vaateteollisuus lähti lähes kokonaan Suomesta Baltian maihin. Elinkeinoelämässä pätee kysynnän ja tarjonnan laki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että eläkeläisten varallisuus on asunnossa, jonka arvo nousee. Miksi ei nykyiset kolmekymppiset osta ensin kaksiota, sitten kolmiota, sitten rivarista kämppää ja lopulta omakotitaloa, miksi pitää ostaa heti se omakotitalo ja elää velkaisena 25 vuotta. Suurin syy varallisuuseroihin ei ole eläkeläisten omaisuus vaan nuorempien sukupolvien velkaisuus. Ei ne papat ja muorit ottaneet velkaa tehdäkseen lomamatkaa Thaimaahan kuten nykyiset sukupolvete tekevät.
Miksi? No siksi, että asuntojen hinnat ovat monikertaiset siihen verrattuna, kun nykyiset eläkeläiset niitä ostivat aravalainoilla ja muilla systeemeillä! Nykyään inflaatio ei syö lainoja, eikä ole suojatyöpaikkoja kuntien konttoreissa ja telelaitoksella, joissa 40 vuotta istumalla sai muhkean eläkkeen ja kultakellon. Vain pieni hyvinvoiva osa lapsiperheistä matkustaa paljon. Sielläkin on monella isovanhemmat rahoittajina mukana tai mennään Auronkorannikolle isovanhempien osakkeeseen.Suurin osa kitkuttaa päivästä toiseen. Eläkeläisillä on helppoa, kun raha tulee joka kuukausi kuin mopelle illallinen: ei tarvitse pelätä koskaan yt:tä.
Se kadehtimasi muhkea eläke 40 työvuoden jälkeen on keskimäärin 1800 e. Suurin osa naisista saa vielä vähemmän, koska nykyeläkeläisten aikaan lastenhoidosta (perhevapaista) ei kertynyt eläkettä euroakaan. Toisaalta eipä silloin ollut asumistukisysteemiäkään.
Nykyiset kolmekymppiset syövät ihan itse eläkettään etukäteen vaatimalla etuuksia, joista vanhempansa eivät osanneet edes haaveilla samassa iässä. Kannattaa muistaa, että 2 työttömän helsinkiläisen 2-lapsinen perhe saa pelkkää asumistukea ja työttömyysetuutta 30 000 e/v ja siihen harkinnanvaraiset tuet päälle. Samaan aikaan 2 tavallista helsinkiläistä eläkeläistä saa etukäteen eläkeyhtiölle maksamiaan rahoja takaisin alle 20 000 e/v.
Ei nuoret kitkuta päivästä toiseen, heillä on eläkettä varmempi toimeentulotuki.
Kannattaa muistaa, että työttömän perheen elämä on aika paljon rankempaa kun joutuu tekemään hakemuksia joka kuukausia ja tiliä joka menostaan. Ei kannata olla työttömille kateellinen, jotka ei tosiaankaan pysty omaisuutta kerryttämään! Olen itse työssä käyvä omistusasuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa muistaa, että eläkeläisten varallisuus on asunnossa, jonka arvo nousee. Miksi ei nykyiset kolmekymppiset osta ensin kaksiota, sitten kolmiota, sitten rivarista kämppää ja lopulta omakotitaloa, miksi pitää ostaa heti se omakotitalo ja elää velkaisena 25 vuotta. Suurin syy varallisuuseroihin ei ole eläkeläisten omaisuus vaan nuorempien sukupolvien velkaisuus. Ei ne papat ja muorit ottaneet velkaa tehdäkseen lomamatkaa Thaimaahan kuten nykyiset sukupolvete tekevät.
Miksi? No siksi, että asuntojen hinnat ovat monikertaiset siihen verrattuna, kun nykyiset eläkeläiset niitä ostivat aravalainoilla ja muilla systeemeillä! Nykyään inflaatio ei syö lainoja, eikä ole suojatyöpaikkoja kuntien konttoreissa ja telelaitoksella, joissa 40 vuotta istumalla sai muhkean eläkkeen ja kultakellon. Vain pieni hyvinvoiva osa lapsiperheistä matkustaa paljon. Sielläkin on monella isovanhemmat rahoittajina mukana tai mennään Auronkorannikolle isovanhempien osakkeeseen.Suurin osa kitkuttaa päivästä toiseen. Eläkeläisillä on helppoa, kun raha tulee joka kuukausi kuin mopelle illallinen: ei tarvitse pelätä koskaan yt:tä.
Se kadehtimasi muhkea eläke 40 työvuoden jälkeen on keskimäärin 1800 e. Suurin osa naisista saa vielä vähemmän, koska nykyeläkeläisten aikaan lastenhoidosta (perhevapaista) ei kertynyt eläkettä euroakaan. Toisaalta eipä silloin ollut asumistukisysteemiäkään.
Nykyiset kolmekymppiset syövät ihan itse eläkettään etukäteen vaatimalla etuuksia, joista vanhempansa eivät osanneet edes haaveilla samassa iässä. Kannattaa muistaa, että 2 työttömän helsinkiläisen 2-lapsinen perhe saa pelkkää asumistukea ja työttömyysetuutta 30 000 e/v ja siihen harkinnanvaraiset tuet päälle. Samaan aikaan 2 tavallista helsinkiläistä eläkeläistä saa etukäteen eläkeyhtiölle maksamiaan rahoja takaisin alle 20 000 e/v.
Ei nuoret kitkuta päivästä toiseen, heillä on eläkettä varmempi toimeentulotuki.
Kannattaa muistaa, että työttömän perheen elämä on aika paljon rankempaa kun joutuu tekemään hakemuksia joka kuukausia ja tiliä joka menostaan. Ei kannata olla työttömille kateellinen, jotka ei tosiaankaan pysty omaisuutta kerryttämään! Olen itse työssä käyvä omistusasuja.
Niin ja jatkuvasti uhkaillaan leikkauksilla siitäkin vähästä korvauksesta. Ei eläkkeitä uhata leikata 40% jos eläkeläinen ei nosta persettään penkistä. T. Toinen työssä käyvä omistusasuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi varsin korkea syy eläkeläisten varakkuuden on se että heidän vanhempansa ovat kuolleet pääsääntöisesti ja he ovat saaneet perintöä.
Vierailija kirjoitti:
Kelan maksama leskeneläke loppuu, kun leski täyttää 65 vuotta. Lesken saama työeläke on korkeintaan puolet siitä eläkkeestä, mitä vainaja olisi saanut, jos olisi elänyt eläkeikään asti. Lesken omat tulot vaikuttavat työeläkkeen määrään eli jos oma eläke on hyvä ja vainajan eläke olisi siihen verrattuna ollut huono, leski ei saa yhtään leskeneläkettä.
Tämän hetken eläkeläisillä on usein se tilanne, että leski on nainen ja ollut aina pienituloisempi kuin miesvainaansa. Tämä tulee muuttumaan, koska yhä useammin tulotaso on molemmilla samaa suuruusluokkaa ja joskus jo nainenkin tienaa enemmän kuin mies.
Eläkeläisten varallisuuteen vaikuttaa sekin, että aiemmille sukupolville säästäminen ja sijoittaminen on ollut nuoresta lähtien tärkeämpää kuin rahan hassaaminen tarpeettomiin kulutustavaroihin (kuten pikkulasten merkkivaatteisiin). Nk pahan päivän varalle säästämistä on pidetty tärkeänä. Kun pahaa päivää ei ole vielä tullut, on varallisuus tietenkin kasvanut.
Nykyisin on jo käytössä nk käänteinen asuntolaina eli pankit myöntävät ikäihmisille lainaa heidän asuntoaan vastaan. Tällä rahalla eläkeläiset voivat kompensoida mahdollisesti pientä eläkettään sekä käyttää rahojaan erilaisiin palveluihin kuten esim juuri terveydenhuoltopalvelut, kotipalvelut jne. Kun sitten lainanottaja kuolee, pankki saa asunnon. Mulla on eläkeikään vielä muutama vuosi, mutta aion käyttää hyödyksi tuon käänteisen asuntolainan. Ensimmäiset 20 vuotta kun työskentelin matalapalkka-alalla ja olen myös käyttänyt hoitovapaat aikana, jolloin niistä ei vielä kertynyt eläkettä. Vaikka nyt tienaankin ihan hyvin, eläkkeeni tulee jäämään pienemmäksi kuin mitä toivoisin. Olen myös eronnut, joten leskeneläkettäkään ei ole tiedossa. Minusta on ihan selvää, että "paha päivä" koittaa, kun jään eläkkeelle ja silloin mun kuuluukin käyttää varallisuuttani omaan hyvinvointiini ja elämiseeni.
Työeläkejärjestöjen maksama leskeneläke ei lopu kun täyttää 65 ja se näistä on merkittävämpi muutenkin. Nainen (yleensä) lienee usein perinyt miehensä myös. Testamentilla tai sitten jos ei ole lapsia tms. Ja yleensä vanhempansakin Ihmiset ovat varakkaimmillaan 65-74-vuotiaina muutenkin. Tämä tiedetään hyvin. Tuota joukkoa sitten tuetaan leskeneläkkeillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisille sukupolville ei edes luvata pitkää vakaata työuraa vaan jokainen saa riuhtoa tässä oravanpyörässä ja jos et siinä pysy, alkaa sosiaalinen halveksunta ja viranomaisten mielivalta ja syrjäyttäminen. Ei tätä helvettiä pysty eläkeläiset edes kuvittelemaan,mitä tämä nykyään on. Eivötkä he kestäisi sitä kohtelua työnarkkinoilla: pitää olla valmis mielivaltaiseen kohteluun ja työehtosopimusten polkemiseen ja sittenkin voidaan potkaista pellolle, kun ei kelpaa. Koukutuksella ei ole merkitystä kun pärstäkertoimella otetaan työhön.
Pitkät ja vakaat työurat ovat varsin uusi ja myös lyhytaikainen ilmiö. Kun mietitään suurten ikäluokkien vanhempia, heidän aikanaan lähinnä vain valtion ja kuntien virkamiehillä oli pitkä ja vakaa työura. Nuoret miehet kerääntyivät tehtaiden ja satamien porteille aamuvarhain ja työnjohtajat valitsivat, ketkä tänään pääsevät yhdeksi päiväksi töihin. Vasta sotien jälkeen ja erityisesti demareiden ja ay-liikkeiden vaikutusvallan kasvettua myös tavallisen duunarin työehtoja parannettiin ja saavutettiin tilanne, jossa vakituiset työsuhteet yleistyivät ja irtisanomissuoja parani. Nyt elämme aikaa, jolloin päättäjien pallilla istuvat taas ihan muut ihmiset ja tavallisen duunarinkin mielestä ammattiliittoon kuuluminen on jos ei nyt suorastaan halveksuttavaa niin ainakin turhaa. Toki maailman tilannekin on muuttunut ja niinkuin aikoinaan nähtiin, paperimiesten vaatimukset kiihtyivät sitä tahtia, että koko teollisuus alkoi pikkuhiljaa siirtää tuotantoaan halvemman työvoiman maihin. Taisi muuten olla 70-luvun loppua, kun vaateteollisuus lähti lähes kokonaan Suomesta Baltian maihin. Elinkeinoelämässä pätee kysynnän ja tarjonnan laki.
Palkkojen osuus metsäteollisuudessa on ollut verraten pieni muihin tuotannontekijöihin verrattuna. Ei siis ulkomaille siirtyminen ole suomalaisen työläisen vika vaan kansainvälisen kilpailun, jossa ei riitä enää normaali voitto vaan pääomien pitää monikertaistua. Tarkoitan, että ennen yrityksille riitti, kun ne pysyivät pystyssä ja saivat kohtuullista voittoa, nyt pitää voittojen olla moninkertaisia ja ne tehdään suuryrityksiä myymällä ja fuusioimalla. Pääomilla ei ole moraalia eikä kotimaata.
No, en nyt tiedä onko se ollut silloinkaan helppoa. Jos otetaan minun vanhempani, äiti siivoojana, isä metallimies. Palkat kohtuu pienet koko ajan, asuttiin aluksi pienessä kaksiossa josta vuokrattiin toinen huone. Näin he sai säästettyä pääomaa, jotta pystyisivät ostamaan asunnon. Ensimmäinen asunto oli pieni kolmio ja sitten 80 luvalla vihdoin 4 huonetta ja keittiö. Vanhempani teki töitä vuoroissa, eli äiti teki yötöitä ja isä päivätyötä. Tämä sen vuoksi koska ei ollut kunnallista päivähoitoa.
Äidilla oli yksi hame ja kun se kului, vaihdettiin puolta. Ruoka oli perus jauheliha ja puhelimen käyttöä valvottiin. Tiukkaa oli aina rahasta, mutta he saivat kuitenkin lainat maksettua, ja kun oikein muistaa niin asuntolainan korot olivat jopa 23%. Vaatteita ostettiin harvoin, ja pienempi sisko sai minulta vaatteet. Pesukonetta ja tiskikonetta ei ollut ja meillä oli nyrkkipyykki kylpyammeessa ja tiskivuorot lapsilla.
Tuotteet käytettiin aina loppuun saakka, perin imurin vanhemmilta ja mummolta sain hiustenkuivaajan 70 luvulta.
Nyt heillä on maksettu asunto ja myös säästöjä, mutta kyllä se heillekin oli hankalaa.
Itse olen oppinut säästämisen ilon vanhemmilta, mutta on minulla kuitenkin paremmat oltavat kuin heillä. Minä sain lapsen kunnalliseen päivähoitoon, olen pystynyt matkustamaan silloin tällöin ja pystyn makselemaan asuntolainaa kohtu pienellä koroilla. Minulla on auto (ei uusi, eikä vanha, eikä kallis), minulla on harrastus ja onneksi on ollut työpaikkoja. Asunto oli tietenkin huomattavasti kalliimpi kuin vanhempien asunto, mutta minun korot ovat naurettavan pienet.
Välillä vanhempani empivät jostain matkasta (kylpylä yms), mutta aina sanon, yrittäkää nauttia elämästä, eläkepäivät on tehty nautittavaksi, ei niitä rahoja haudassa tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Yksi varsin korkea syy eläkeläisten varakkuuden on se että heidän vanhempansa ovat kuolleet pääsääntöisesti ja he ovat saaneet perintöä.
Paitsi että suurin osa tämän hetken eläkeläisistä eli suurista ikäluokista ja sitä vanhemmista ei perinyt paljon mitään. Vanhemmilla ei ollut kovin kummoista perittävää omaisuutta ja mitä olikin, se jaettiin useamman perillisen kesken.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta ennen maailma oli pienempi, helppo säästää ja maksaa asuntoa kun moni ei edes Linnanmäellä käynyt lomalla vaan oltiin teltan kanssa jossain rannalla.
Nykyään ulkomailla matkustelu on ihan normaalia.Samoin perheissä oli yksi vinyylisoitin ja telkkari, nykyään älypuhelin on aika "pakollinen",samoin kun oma tietokone lukiolaiselle (ennen riitti kirjat viikot ja kynät).
Kaikki nuo maksavat, suhteessa jää vähemmän palkasta käteen, vaikka kärsisi kaiken oikeasti turhan (esim. Takeaway-kahvit, iltapäivälehdet jne.) pois.
Jokainen elää omassa ajassaan, kulutustavat muuttuivat jne.
Tulihan se yhä vahvana elävä älypuhelinkateus sieltä.
Ota nyt selvää mitä älypuhelimet oikeasti maksavat ja muistele, mitä aikoinaan maksoi kiinteä puhelinliittymä (puhelinosuuskunnan osuus tai vuokrapuhelin).
Näinhän se nimenomaan on. Ennen oli tärkeämpää säästää pahan päivän varalle kuin kuluttaa. Näin tekivät kaikki, jotka suinkin pystyivät. Myös pienituloiset. Säästämistä ja varallisuuden kerryttämistä arvostettiin. Nykyisin arvostetaan enemmän kuluttamista. Valitettavasti kakkua ei voi sekä syödä että säästää. Ei ole voinut koskaan, ei voi nyt eikä voi koskaan tulevaisuudessakaan. Kannattaa siis nyt nauttia kuluttamisesta, jos kuluttaminen on se, mitä arvostaa.