Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko tämä syömishäiriötä vai ainoa keino pysyä ruodussa?
07.06.2018 |
Olen laihduttanut jonkin verran ja uusi tavoitepaino tuntuu hyvältä. Tänään kävin ystävällä kylässä, tämä oli ostanut jäätelön, mikä oli tarkoitettu miehelleen, mutta mies ei ollutkaan kotona. Jäätelö alkoi olla jo vähän sulanut, joten törkkäsi sen mulle "ettei mene pilalle" .Normaalisti olisin kieltäytynyt , mutta nyt en viitsinyt. 150 kcal pamahti extraa päivälle. Noh ylimääräisten kaloreiden takia kävin vielä varmuuden vuoksi pikku iltakävelyn vaikka olin jo päivällä käynyt vakiolenkillä.Illan jäljellä olevista kaloreista en halunnut nipistää. Onko tämä mielestänne pakkomiellettä vai onko kalorilakia vastaan vain pakko taistella näin? Tälläisiä "pakkotarjoiluja" tulee kyläilevälle ihmiselle yllättävän paljon ja kuittaan ne aina tällä tällä tavalla. Teettekö muut näin ja onko normaalia?
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
T. Menestyksekkäästi laihduttava joka ei laske kaloreita ja mm. söi juuri sipsejä suurella nautinnolla
Tuota en käsitä miten voi joillakin tuo tuomia.Jos en laskisi edes karkeasti kaloreita söisin niitä joka ainoa päivä liikaa. Kaloreiden laskemattomuus on mielestäni luonnostaan hoikkien (eivät tykkää syödä paljon) tai urheilijoiden etuoikeus muuten en ymmärrä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
T. Menestyksekkäästi laihduttava joka ei laske kaloreita ja mm. söi juuri sipsejä suurella nautinnolla
Tuota en käsitä miten voi joillakin tuo tuomia.Jos en laskisi edes karkeasti kaloreita söisin niitä joka ainoa päivä liikaa. Kaloreiden laskemattomuus on mielestäni luonnostaan hoikkien (eivät tykkää syödä paljon) tai urheilijoiden etuoikeus muuten en ymmärrä
Minä punnitsen vain hiilarit, että tiedän tasantarkkaan paljon nostaa bulkilla riisin määrää joka kuukausi.
Kyllä syömishäiriö valitettavasti alkaa usein tollaisista pikku jutuista. Sitten määrät vain kasvaa, säännöt muuttuu tiukemmiksi ja aikataulut kiristyy ruoantarkkailun/kuntoilun ympärille. Usko vaan, ei kannata alkaa vuosikausia tuhlaamaan elämäänsä sellaiseen. Myöhemmin katuu ja ihmettelee hukkaan heitettyä aikaa. Kuntoilu toki hyvä asia, mutta niin myös mielenterveys!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä syömishäiriö valitettavasti alkaa usein tollaisista pikku jutuista.
Toisaalta lihominenkin alkaa monesti aika pikkujutuista
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
T. Menestyksekkäästi laihduttava joka ei laske kaloreita ja mm. söi juuri sipsejä suurella nautinnolla
Tuota en käsitä miten voi joillakin tuo tuomia.Jos en laskisi edes karkeasti kaloreita söisin niitä joka ainoa päivä liikaa. Kaloreiden laskemattomuus on mielestäni luonnostaan hoikkien (eivät tykkää syödä paljon) tai urheilijoiden etuoikeus muuten en ymmärrä
No, kaloreilla on melko pieni merkitys. Ethän kulutusta pysty mitenkään millään mittarilla laskemaan.
Alue: Aihe vapaa
Sanoisin että kamalinta on syödä ja tuntea huonoa omatuntoa tai tarvetta heti polttaa ne kalorit. Koska silloinhan hävitä - sait "ylimääräisiä" kaloreita ja paskan olon.
Jos syöt herkkua, nauti niin että sielu värisee. Ja ole läsnä siinä hetkessä ja sano että olipa hyvää. Se auttaa painonhallinnassa enemmän kuin se jäätelön jälkeinen kävelylenkki.
Jatkuva kalorien kyttääminen ja ajatus siitä että "nyt pitää kuluttaa niin ja niin paljon" on ensimmäisiä askelia jonkinlaiseen syömishäriöön tai vähintäänkin tilaan jossa syöminen hallitsee ajatuksia aivan liikaa.
T. Menestyksekkäästi laihduttava joka ei laske kaloreita ja mm. söi juuri sipsejä suurella nautinnolla