Lapsettomuus/lapsien hankinta -ketjuissa välittyy aina outo fiilis siitä, että lapsia pidetään jonkinlaisina lemmikkeinä tms.
"Hankitaan lapsia", "en halua lapsia". Ihmisiä ne on ja kasvavat aikuisiksi. Ja itsekin ollaan oltu lapsia joka ikinen. Miten tästä on tullut niin kummallista tästä keskustelusta? On aivan tavallista ja välttämätöntäkin tehdä tähän maailmaan uusia ihmisiä. Ja perheessä nämä ihmiset ovat perheenjäseniä, eivät mitään koiranpentuja. Jotenkin niin elämälle vieras asenne monilla...
Kommentit (9)
Niin, mutta enemmistö ihmisistä joko tekee tai hankkii lapsia eli se on tietoinen päätös. Eikä mikään "hupsista, tulinkin raskaaksi"-vahinko.
Minä en halua lapsia, en halua uusia perheenjäseniä, en halua olla äiti aikuisillekaan lapsille. Onneksi nykyään voi valita.
Lapsia mystifioidaan suuntaan ja toiseen. Se on vain arkista elämää.
Itseä ihmetyttävät lasten vihaajat ja ne, jotka kuvittelevat elämän loppuvan vanhemmuuteen. Ikään kuin he eivät ihan tajuaisi itsekin olleensa joskus lapsia ja että "kamalista" lapsista kasvaa aikuisia.
En tarkoittanut olla lapsettomuuskielteinen. Mielestäni tämä asenne koskee kumpaakin osapuolta keskustelusta. Ei toki ole pakko tehdä lapsia ja monesti on parempikin olla tekemättä, jos se ei tunnu oikealta. Voi olla että vanhemmuus ei silloin olisikaan optimaalista. Mutta lasten ympärillä hössötys on aivan outoa myös niiden puolella, jotka lapsia haluavat/saavat. Ne lapset on pieniä vain hetken ja vanhemman tehtävä on valmentaa tulevaa elämää varten. Lapsia tehdään vauvavaiheen ihanuus mielessä vaikka se on vain ohikiitävä hetki.
Vierailija kirjoitti:
Itseä ihmetyttävät lasten vihaajat ja ne, jotka kuvittelevat elämän loppuvan vanhemmuuteen. Ikään kuin he eivät ihan tajuaisi itsekin olleensa joskus lapsia ja että "kamalista" lapsista kasvaa aikuisia.
Itse en ole koskaan ymmärtänyt miksi se, että on joskus itse ollut lapsi olisi syy pitää lapsista.
Vierailija kirjoitti:
En tarkoittanut olla lapsettomuuskielteinen. Mielestäni tämä asenne koskee kumpaakin osapuolta keskustelusta. Ei toki ole pakko tehdä lapsia ja monesti on parempikin olla tekemättä, jos se ei tunnu oikealta. Voi olla että vanhemmuus ei silloin olisikaan optimaalista. Mutta lasten ympärillä hössötys on aivan outoa myös niiden puolella, jotka lapsia haluavat/saavat. Ne lapset on pieniä vain hetken ja vanhemman tehtävä on valmentaa tulevaa elämää varten. Lapsia tehdään vauvavaiheen ihanuus mielessä vaikka se on vain ohikiitävä hetki.
En usko tuota vauvavaiheväitettä. Sehän juuri on se rankka vaihe, jonka itse mielelläni jättäisin väliin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseä ihmetyttävät lasten vihaajat ja ne, jotka kuvittelevat elämän loppuvan vanhemmuuteen. Ikään kuin he eivät ihan tajuaisi itsekin olleensa joskus lapsia ja että "kamalista" lapsista kasvaa aikuisia.
Itse en ole koskaan ymmärtänyt miksi se, että on joskus itse ollut lapsi olisi syy pitää lapsista.
Ei puhuttu lapsista pitämisestä, mutta lasten vihaaminen on hieman outoa.
No mutta kun se nyt on useimmilla tietoinen päätös joko hankkia niitä lapsia (=pieniä ihmisiä) tai olla hankkimatta. Joten en ymmärrä miten siitä ei keskusteltaisi myös kun ihmiset tapaavat.
Niin ovat toki ihmsiiä ja perheeenjäseniä, mutta esim. itse olen päättänyt olla tuottamatta lisää ihmisiä tähän maailmaan tai perheeseeni.