Onko amk:n lopputyön arvosana 4 yhtä hyvä kuin gradun arvosana 4?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole. Gradu on paljon  laajempi. Amk-työ on ehkä 30 sivua ja  vastaa yliopiston kandityötä. Gradu on maisterityö ja on ainakin yli 100 sivua pitkä.  Gradua voi verrata korkeintaan ymk-työhön, jos siihenkään ihan  täysin. 

Nähtävästi aikaisempi viestini on poistettu, joten toistan:

Tämän erään yliopistolaisen gradu oli 74 sivua pitkä. Ei osannut kirjoittaa tutkimuspassiivissa ja koko työ oli yhtä tilkkutäkkiä. Oli lähinnä omien traumojen märehtimistä ja haastattelut tehty lähinnä koko traumamärehdinnän ympärille.

Oma AMK oppari oli 57 sivua. Työ oli hyödyllinen työnantajalleni.

Sen sijaan tämä yliopiston käynyt tapaus istuu edelleen työttömänä, vielä neljänkin vuoden jälkeen gradun valmistumisesta. Gradun, mitä hän kirjoitti kaksi vuotta. 

Ei kannata tehdä mitään yleistyksiä vain esimerkiksi yhden tapauksen perusteella. Johtopäätöksesi ei ole tieteeilisesti pätevä. Mitä hyötyyn tulee: kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

En yleistäkään, kaikkea muuta. Tiedän, että yliopistolta tulee laadukkaampiakin graduja. Mitä tässä tahdoin sanoa, että kuitenkaan gradun paremmuus AMK oppariin ei ole automaattista. Tai puhumattakaan siitä, mitä näiden kirjoitustöiden jälkeen tapahtuu: kuka elättää itsensä, kumpi on elätti.

Mutta tahdon vielä myös kuuluttaa itse opinnäytteen/graduun käytetyn ajan merkitystä. On turha kuvitella, että 60op rytistä saisi runnottua puoleen vuoteen. 15op sen sijaan onnistuu vallan hyvin. AMK opparit valmistuu useimmiten ajallaan, toisin kuin gradut. Graduja voidaan räpeltää vuosia, ties minkä syyn takia. Muutoinkin yliopistolla tupataan lonnimaan vuosia, tosin siinä asiassa on tiedekuntaisia eroja. 

Eikä minusta pitäisi unohtaa sitä, että jokainen on arvokas ihmisenä. Mua oikeasti hämmästyttää se ilmiö, missä yliopistolaisilla kusi nousee päähän. Miten se tapahtuu? Miksi? En tässäkään yleistä, mutta onhan tämä ilmiö esillä jopa tässä ketjussa. 

Tämän mainitun gradun kirjoittaja oli juuri tavanomainen itsensä korottaja. Sen takia meninkin tonkimaan, että no, minkäslainen hänen tuotoksensa on. Ihan puhtaasta uteliaisuudesta. Todettuani tämän asianlaidan, että työ olikin oikeastaan onneton räpellys, mulla nousi sääli pintaan. En usko, että hän tulee koskaan löytämään alaansa liippaavaa työtä. Nyt hän vain kiertää kehää oman päänsä sisällä ja uskottelee itselleen, että on saanut aikaan jotain valtavan hienoa. Lopetin asiasta keskustelun, koska en halunnut viedä sen ihmisen ainoaa lohtua pois. 

Ei kellään olisi ideaa, miten tätä tapausta voisi auttaa?

En ymmärrä miksi siitä kenenkään pitää loukkaantua, että yliopisto ja amk ovat lähtökohdiltaan hyvin erilaisia opinahoja. Molemmat valmistavat tärkeisiin ammatteihin ja työtehtäviin, molemmista löytyy tunnollisia ja hyviä opiskelijoita ja niitä, joitten kohalla miettii miten ovat sisäänpäässeet...

Ollaan ennemmin ilosia siitä, että Suomessa on ilmainen korkeakoulujärjestelmä ja mahdollisuuksien tasa-arvo!

Terveisin,

Höpöhöpöhumanisti, joka tietää tekevänsä arvokasta työtä