Naapuri nauraa liian kovaa
Asun vuokralla kerrostalossa ja yläkerran naapuri nauraa liian kovaäänisesti. Naapuri saa useita naurukohtauksia pitkin päivää, myös hiljaisena aikana. Nauru vastaa äänenvoimakkuudeltaan pariskunnan kovaäänistä riitelyä. Naapuri on n. 30 vuotias lapseton nainen, asuu yksin, muuta en hänestä tiedä. Miten huomauttaa naurusta kohteliaasti?
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heippalappu kyllä, postiluukusta ei. Teippaa valitus naapurin oveen ja toivo, että joku muukin ehtii nähdä sen.
Tai laita nimetön heippalappu rappukäytävän alaoveen. Kysele kuka rapun asukkaista nauraa niin kovaa että kuuluu muihin asuntoihin. Kirjoita ettet pysty päättelemään mistä suunnasta ääni tulee.
🙈🤣 Hitto muaki alkaa naurattaa vaik varmasti on pidemmön päälle ärsyttävää.
Mulla on tapahtunut samaa. Laitan vain päivisin musiikin aina tosi kovalle, etten kuule enää hänen ääntänsä. Jos musa alkaa ärsyttää mua, niin laitan kuulosuojaimet. Tein tota ehkä viikon, niin naurua ei oo enää kuulunu. Ei tarvi enää laittaa musiikkia, kun vaan perjantaisin ja lauantaisin.
Mulla on välillä tapana saada hallitsemattomia jokerinaurukohtauksia. Sori siitä. Oon ihan kiltti ja hyväntahtoinen ihminen vaikka mua joskus naurattaakin D':
Ihmiset eivät osaa käyttäytyä enää.
Tulee päivä jokaiselle jolloin hymy hyytyy.
Tirvase lärviin. Itku pitkästä ilosta
Voisi melkein verrata tuota opiskeluaikojeni duunipaikkaan, jossa pikaruokapaikassa oli kahdeksan hengen seurue syömässä, pöydät kiinni toisissaan. Oli suht hiljaista. Sitten joku porukasta kertoi mojovan vitsin, muut repesivät nauramaan kovaäänisesti. Portsari tuli valittamaan metelistä. Joku kyseenalaisti, että oikeastiko ei saa nauraa ääneen. Poke uhkasi heittää porukan ulos.
Tosikkomaisuuden huippu.
Täällä sama homma. Kuuro naapuri ei tajua höröttävänsä niin helvetin kovaa. Ja se nauraa oikeasti koko ajan. Aamusta yöhön. Pitää myös ihme mölinää uh uh uh eh eh ah -ääntä kuin paneskelisi jotakin.
Heippa naapuri, se oon varmaan minä vaikka onkin muutama vuosi jo kolmestakympitä vierähtänyt. Ehkä se iloinen luonne ja nauru on pitänyt nuorekkaana?
Tiedän että nauran kovaan ääneen, mutta eihän sitä nyt sentään yöt pitkät kestä. Muutamien sekuntien naurua saat joutua kestämään. En voi lannistaa elämääni ja kutistaa itseäni sen vuoksi, että joku saattaa häiriintyä kotonani yksikseen tapahtuvasta satunnaisesta ilonpuuskasta. Myönnetään, että väsyneenä naurattaa helpommin joten joskus se naurunhekotus kajahtaa yölläkin, jos tulee netissä jotain hulvatonta vastaan. Semmoista se on, satunnaista. Jos sinulle tulisi jotain vastaavaa elämää kohdallesi joka silloin tällöin minunkin puolelleni kuuluisi, niin en edes olkiani kohauttaisi. Kunhan se elämöinti ei ole koko ajan jatkuvaa niin sellaista täällä kerrostalossa pitää nyt vaan sietää. Muuttamalla kerrostaloon hyväksyit tämän.
Hyvää jatkoa mahdollinen naapurini, toivottavasti sinullekin tulee vastaan niin iloisia asioita, että kuulisin naurusi. :)
ps. Joskus sitä pitää nauraa ettei itkisi, se on parasta lääkettä. Surkeutta ja masennustahan tässä maassa riittää ja jotenkin sitäkin vastaan pitää välillä taistella.
Mee pyytään siltä samoja naurunappeja niin voitte nauraa toisenne suohon.