Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
kun on mielenterveysongelmainen, ei tee enää mieli liikkua missään
04.06.2018 |
Kun häpeä on tarpeeksi suuri. Ja kaikki nykyään tietää että sairastan, oli vaikea myös piilotella sairautta. Nyt kaikki tietää ja huomaan jotenkin että häpeä on kasvanut. Ei tee mieli nähdä ketään vaan olla vaan kotona. Jotenkin aistin myös mikä häpeä olen suvulle ja kaikille. Tuntuu että kaikki pelkää minua. Ja mulla on vain ollut huonoa tuuria koko elämän että oon sairastunut. Stressin sietokyky on nolla.
Kommentit (12)
Jaa, no mä en jaksa edes tuollaisia asioita miettiä. Taidan olla sitten enemmän masentunut ja välinpitämättömämpi. En jaksa välittää mistään, edes omasta tai muiden hyvinvoinnista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähipiirin masentunut ihminen sai itselleen tukihenkilön, joka vie hänet kolmesti viikossa lenkille. Ehkä sopisi sinullekin?
Kuulostaa tyhmältä, mutta häpeäsi on henkilökohtainen tunne jota muut eivät tunne tai tunnista. Heillä ei ole tietoa sinusta ja he suhtautuvat sinuun todennäköisesti neutraalilla ohikulkijan tavalla.
Myöskään suku ei vihaa niin paljon kuin voisi luulla.
Hae apua! T. Entinen masentunut.
Vierailija kirjoitti:
Lähipiirin masentunut ihminen sai itselleen tukihenkilön, joka vie hänet kolmesti viikossa lenkille. Ehkä sopisi sinullekin?
Kuulostaa tyhmältä, mutta häpeäsi on henkilökohtainen tunne jota muut eivät tunne tai tunnista. Heillä ei ole tietoa sinusta ja he suhtautuvat sinuun todennäköisesti neutraalilla ohikulkijan tavalla.
Myöskään suku ei vihaa niin paljon kuin voisi luulla.
Hae apua! T. Entinen masentunut.
tuollainen tukihenkilö olisi hyvä, en vain usko että saan, koska on perhe. En oikein kehtaa lenkillekään mennä.
ap
Ihmiset kiinnittävät todellisuudessa aika vähän huomiota muihin kadulla kulkijoihin, eivätkä he työkseen mieti ja yhdessä arvostele vastaantulijoita. Joukkoon mahtuu kaikenlaista sukankuluttajaa, ja joku diagnoosi on melkein jokaisella. Et ole siis mitenkään ihmeellinen tapaus. Tunnet vain oman häpeäsi ja häpeät sitä.
Kun pääset häpeästä, olo paranee.
Mikäs sun mt-ongelma on? Mulla on ocd, johon lääkitys, eli olen entinen mt-potilas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on skitsoaffectiivinen häiriö diagnoosi, eli ei mikään ocd. Lääkitys on mutta nytkin itkettää kun on koko puoli elämää mennyt jo sairastaessa.
ap
Mä olin tollanen 15 vuotta, masentunut, syrjäytynyt ja häpeissäni. Sitten vaan jotenkin riitti, masentunut ja uupunut oon vieläkin mutta en vaan enää välitä mitä joku minusta ajattelee, ja yllättävää kyllä esim. omat sukulaiset joita oon viimeksi nähnyt lapsena on ottanut minut vastaan tosi ilosena, mikä jotenkin kannusti vielä enemmän menemään vähän enemmän ihmisten ilmoille eikä mököttää neljän seinän sisällä tätä ainutta elämääni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähipiirin masentunut ihminen sai itselleen tukihenkilön, joka vie hänet kolmesti viikossa lenkille. Ehkä sopisi sinullekin?
Kuulostaa tyhmältä, mutta häpeäsi on henkilökohtainen tunne jota muut eivät tunne tai tunnista. Heillä ei ole tietoa sinusta ja he suhtautuvat sinuun todennäköisesti neutraalilla ohikulkijan tavalla.
Myöskään suku ei vihaa niin paljon kuin voisi luulla.
Hae apua! T. Entinen masentunut.tuollainen tukihenkilö olisi hyvä, en vain usko että saan, koska on perhe. En oikein kehtaa lenkillekään mennä.
ap
Hänkin on perheellinen, vaikka asuu erillään. Kysy. Tukihenkilö antaa tsemppiä ja auttaa ylös ja ulos, niin että olette kuin ketkä tahansa lenkillä käyvät ihmiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sulla ei ole perhettä.
Miten se siihen vaikuttaa millään tavoin?
Väitinkö että sulla olis ocd? Mulla on tai oli.
Alue: Aihe vapaa
En usko, että kukaan sinua häpeää sen takia. Et itse voi sairaudellesi mitään. Toivon että asiat lähtee parempaan päin!
T: toinen mt-ongelmainen