Unelmieni naisen viettely meni pieleen -- onko vielä toivoa?
Yritin sitkeästi iskeä unelmieni naista noin vuoden päivät, kunnes se homma kuivui kokoon aika totaalisesti. Olen kyllä vieläkin ihastunut kyseiseen leidiin.
Lueskelin erästä flirttailuopasta ja tajusin tehneeni kaikki mahdolliset virheet hänen kanssaan ainakin siitä lähtien, kun homma alkoi mennä pieleen. Esimerkiksi aloin rypeä itsesäälissä ja kerjäsin hänen huomiotaan jotenkin todella huonoitsetuntoisesti ja aloin romahdella henkisesti.
Voisiko minulla olla vielä toivoa hänen suhteensa, jos muuttaisin käyttäytymistyyliäni ja kehittäisin itsevarmuutta jne.?
T. Elämäni rakkaudelta saadut pakit sattuuuuuu...
Kommentit (31)
Älkää vastailko terapeuttihullulle. Se tietää tilanteen oikein hyvin itsekin.
No ei ole toivoa. Takertuja on pahin mitä voi olla.
Mäkin olen mokaillut. En ole tarttunut miehen pienenpieniin vihjeisiin. Joskus meille naisille pitää vääntää ne vihjeet rautalangasta. Myös meillä voi olla niin huono itsetunto, ettei jaksa uskoa kenenkään ihastuvan juuri meidän tissihikeen. Ja sen ihastuksen seurassa menee ihan lukkoon. Ja kun joku toinen puhuu hänestä, muuttuu kuuroksi hämmennyksestä.
Toivoa on aina. Paitsi jos tosiaan olet joku pervo tai hullu.
Älkää yllyttäkö! Eihän me tiedetä, vaikka on joku hullu stalkkeri kun on vuoden jaksanu vongata tai sitten tää on terapeuttihullu.
Kuinka hyvin tunnet tämän naisen? Kuinka olet lähestynyt? Millä tapaa mokasit? Miten olet flirttaillut?
Vastaa näihin niin voidaan auttaa sua. :)
Olet itsevarma ja annat varmoja katseita. Naiset tykkää. Lähestyt varmasti ja olet mies ja ohjaat tilannetta. Eikai siinä muuta.. paitsi tosiaan jos olet nuorempi naista, niin hankala neuvoa.
Vierailija kirjoitti:
Olet itsevarma ja annat varmoja katseita. Naiset tykkää. Lähestyt varmasti ja olet mies ja ohjaat tilannetta. Eikai siinä muuta.. paitsi tosiaan jos olet nuorempi naista, niin hankala neuvoa.
Itsevarman esittäminen silloin kun on todella epävarma paistaa läpi. Se on oikeasti teennäistä ja kiusallista. Minusta epävarmuus toisen tunteista ei ole epävarmuutta itsestä ja omasta arvosta.
Voi kuinka ihana teksti.. Kumpa mun ihastukseni kohde olisi kirjoittanut näin jollekin foorumille, sillä väärässä olis.. Mulle kävi niin ihmeellisesti, että ihastuin mua itseäni nuorempaan mieheen "salamana" kun huomasin vasta tällä kesällä ekat kiinnostuksen merkit. Sitten vasta huomasin, että melkein vuoden tämä oli vain "katsellut" eikä ollut uskaltanut lähestyä. Voi kun olisi uskaltanut lähestyä jotenkin selkeämmin. Minä olin ignoorannut äijän liian out of my league mulle. Sit harmitti etten uskaltanut, enkä yhä uskalla lähestyä, lähestyminen on ollut super awkward.. Alan menettää toivoni kokonaan, oliko kesäinen merkki vain kuvitelmaa. Olen superujo ihminen tollasten asioiden suhteen vaikka ulospäin ei muka siltä näyttäs.
No tuskimpa siis on äijä ihastunut, mä olen niin yksin ja epätoivoinen et liian herkästi ihastun.. Siitäpähän pistätte lisää epätykkäksiä ja tuomitsette että oon sekasin. On vaan ihmeellistä mitä ihminen huomaa ja mitä ei riippuen mielentilasta, koko vuoden keskityin vain työntekoon. Toi nuori äijä ei kuulunut kaveripiiriini. Nyt en voi muuta kuin ajatella häntä. Työssä burn out, sairaslomalla.
Joskus pitää vaan olla rohkea.