Miksi et käytä alkoholia?
Oletko koskaan käyttänyt?
Mikä johti juomattomuuteen?
Joudutko perustelemaan sitä?
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Oletko koskaan käyttänyt?
Mikä johti juomattomuuteen?
Joudutko perustelemaan sitä?
Minulla on ollut krooninen migreeni viisivuotiaasta lähtien. Olen juonut kerran elämäni aikana pullon lonkeroa, joka laukaisi helvetillisen migreenikohtauksen. Joudun perustelemaan juomattomuuttani jatkuvasti uusille ihmisille. Huomaan kyllä ihmisten vierastavan minua koska en ole koskaan kännissä.
En saa mitään kiksejä nousuhumalasta. Yhtään mitään. Humalaisten ihmusyen käytös synnyttää minussa myötähäpeää. Alkoholi on oikeastaan pahaa.
Olen juonut parikymppisenä paljonkin. Kyllästyin päihtymiseen, kyllästyin krapulaan, kyllästyin rahanmenoon ja arvostan nykyään aivojani liikaa että viitsisin kiusata niitä liuottimilla.
Vierailija kirjoitti:
Olen juonut parikymppisenä paljonkin. Kyllästyin päihtymiseen, kyllästyin krapulaan, kyllästyin rahanmenoon ja arvostan nykyään aivojani liikaa että viitsisin kiusata niitä liuottimilla.
Ja alkuun piti perustella, muttei enää nykyään.
M38
Koska minusta tulee äärettömän väkivaltainen ihminen. Ei tartte olla kuin vaikka muutama kalja niin saan raivokohtauksen.
Musta se on jotenkin junttia ja me ei siis vaan juoda.
Ollaan alkoholiton raita.
Olen ollut vasta 83 päivää juomatta, mutta toivon kovasti, että tämä kestää loppuelämän, tarkoitus olisi. Vielä ei ole tarvinnut perustella, kun olen ollut autolla liikkeellä, mutta kyllä sekin päivä tulee ihan varmasti.
Oletko koskaan käyttänyt?
Setä maistatutti kaljaa, kun olin lapsi. Teininä maistoin äidin lasista viiniä ja kaverien pullosta suullisen lonkeroa, siideriä, konjakkia, rommia (eri kerroilla). 18-vuotispäivänä join lasillisen skumppaa.
Mikä johti juomattomuuteen?
Ensinnäkin kaikki mitä olen maistanut maistui pahalta. Miksi juoda jotain (ja maksaa paljon), joka ei maistu edes hyvältä? Toisekseen kaikissa sukuhaaroissa on enemmän alkoholismia kuin mitään muuta tautia. Turha uhkapelata sellaisilla asioilla.
Kolmantena sanoisin, että enemmän holin käytöstä on ollut ympärilläni haittaa kuin hyötyä, vaikka en edes liiku missään epämääräisissä porukoissa. Pahentaa mielenterveysongelmia, pahentaa terveysongelmia, synnyttää riitoja, epämääräiset tyypit soittelee perään seuraavana aamuna, kun on numeroa jaettu liian avokätisesti kaikille, vatsahuuhtelua, puukotusta, varastettuja lompakoita. Pahimpana luokkakaverin kuolema holista johtuen.
Joudutko perustelemaan sitä?
Uusille tuttavuuksille kyllä. Kun on kerran käynyt läpi sen "mitä sä otat?" "ei kiitos, mä en juo." "ihanko ollenkaan?" "joo, ei vaan maistu." rimpsun, niin ei (opiskeluaikojen jälkeen) samalle henkilölle ole tarvinnut uudestaan selittää.
De är så viktiigt för mig förstår att alkomahol tar min hela kroppen och de handla om min kroppen så v2ttun ankarasti ja alla saker pyörii sen ympärillä.
Vierailija kirjoitti:
De är så viktiigt för mig förstår att alkomahol tar min hela kroppen och de handla om min kroppen så v2ttun ankarasti ja alla saker pyörii sen ympärillä.
Jos alkoholista pitää jotain hyvää sanoa, niin puhuin kyllä kännissä sujuvaa ruotsia.
Oon 32-vuotias nainen ja entinen alkoholin suurkäyttäjä, siis sen verran pahaksi meni, että kymmenisen vuotta sit olin 3 x katkolla ja sitten ihan laitoksessa puoli vuotta, jonka jälkeen en olekaan juonut ollenkaan.
Niin monta vuotta oon ollut raittiina, että uudemmat tuttavuudet ei tiedä mun tuosta menneisyydestä mitään, koska aihe on senverran arka, enkä halua "profiloitua" alkoholistiksi, vaikka tiedän sellainen olevani. Opiskellessa on ollut inhottavaa, kun joutuu keksimään, millä verukkeella en tule sangriailtoihin ja joskus harmittaa, kun muut juo kesähelteellä ihania sidukoita, joita toki joskus itsekin tekisi mieli, mut en halua riskeerata enää kaikkea hyvää, mm. lastani, mitä oon saanut rakennettua sen synkän elämänvaiheen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
en halua riskeerata enää kaikkea hyvää, mm. lastani, mitä oon saanut rakennettua sen synkän elämänvaiheen jälkeen.
Lapsesi puolesta - kiitos!
En enää käytä alkoholia koska pilasin elämäni juomalla sitä.....TODELLA PALJON!! Korkki aukesi 18-vuotiaana ja sulkeutui kokonaan 33-vuotiaana. Siitä ajasta en oikein muista mitään, mutta siitä muistuttavat massiiviset velat, menetetty omaisuus, katkenneet opinnot, hajonneet ihmissuhteet. Minä siis todellakin RYYPPÄSIN!! Heräsin putkasta ja lähdin samantien uudestaan bilettämään, hajotin paikkoja, tappelin, irstailin (<-en voi edes kertoa), valehtelin, olin hoidossa, ryyppäsin lisää. Pakenin ulkomaille, ryyppäsin sielläkin.
Kaikki alkoi siitä että kaverit sanoivat, ryyppää, ole kova jätkä.
En vihaa alkoholia, minulla vain on sairas suhde siihen. Muut saavat nauttia alkoholista jos haluavat.
Käytin enemmän kuin tarpeeksi yhden elämän ajalle. Lopetin pääasiassa terveydellisistä syistä ja koska se ei tuntunut enää antavan mitään. Ja ei, minun ei ole tarvinnut selitellä päätöstäni.
M40