Miksi et käytä alkoholia?

En tykkää siitä miltä se tuntuu päässä ja ruumiissa. Olen käyttänyt ja ihan reilustikin, mutta en enää viimeiseen viiteen vuoteen. Haluan että mun aivot on kirkkaat ja kroppa pelaa täysillä koko ajan.

Olen käyttänyt kohtuullisesti, mutta nyt täysin ilman viimeiset kolme ja risat vuotta. Lopetin, koska tuli migreeniä ja masennus paheni. Ei ole kyllä tarvinnut selittää kellekään. Mielenkiintoisesti myös miehen tissuttelu on loppunut samalla vaikka hän ei ole tietoista päätöstä juomattomuudesta tehnyt.

Join aiemmin aina humalahakuisesti, aina tappiin asti ja joskus ylikin. Kauheita krapuloita ja olin aina kaveriporukan vitsi. Kyllästyin ja lopetin. Alkuun piti perustella usein ja joka kerta uudelleen. Juhannus, mikset juo. Festarit, mikset juo. Synttärit, mikset juo. Pikkujoulut, mikset juo. Uusivuosi, mikset juo. Vappu, mikset juo. Saunailta, mikset juo. Varmaan pari vuotta meni kun kysely loppui kokonaan.

Alkoi tulla niin kamalia morkkiskrapuloita. En kertakaikkiaan enää kestänyt niitä. Juomattomuuttani perustelen verenpainelääkityksellä, sen ihmiset ymmärtää heti.

Koska se on wt juomaa.

Keski-iän lähestyessä juomisesta tulevat oireet kävivät liian rankoiksi, joten en enää jatkanut sitä leikkiä.

En tykkää siitä olotilasta, saan helposti krapulan, päänsärystä saanut kärsiä migreenin vuoksi en halua ehdointahdoin sitä hankkia, läheisiä kuollut viinaan..siinä niitä syitä.

En ole koskaan juonut. Olen maistanut punaviiniä, kaljaa ja siideriä. Mistään en tykännyt enkä enempää halua maistella kun alkoholista on enemmän haittaa kuin hyötyä. En ole varma mikä johti tähän juomattomuuteen. Alkoholi ei vain koskaan ole innostanut. En koe saavani alkoholin käytöstä mitään hyötyä joten en näe syytä aloittaa juomista

Olen alkoholisti, joten en voi juoda. Ei tarvitse kenellekään selitellä, kun asun yksin :)

Koska alkoholi maistuu pahalta - limu tai joku herkullinen marjaisa tuorepuristettu juoma on niiiin paljon paremman makuista! Lisäksi alkoholi tuntuu oudolta kehossa, tulee epämukava, väsynyt ja lössö olo ja se pilaa hyvän fiilikseni. Joten ei ole mitään syytä juoda :)

En pidä alkoholista, erästä drinkkiä lukuunottamatta. Olen pienituloinen joten en näe syytä tuhlata vähäisiä rahojani alkoholiin. Alkoholi vie energiani ja tekee väsyneen olon. En käy baareissa eikä mieheni juo joten en käytä alkoholia. Joudun tarpeeksi kesällä katsomaan pultsareita kaupungilla joten alkoholi tuntuu vastenmieliseltä. Aivan hiljattain satuin yhtäaikaa kauppaan haisevan ja rääkyvän juoppopariskunnan kanssa ja tällaiset kokemukset vähentävät entisestään halua juopotella. Suomessa riittää juoppoja.

Vierailija kirjoitti:

Oletko koskaan käyttänyt?

Mikä johti juomattomuuteen?

Joudutko perustelemaan sitä?

Tuntuu myrkyltä mielessä ja kehossa. Muuttaa psyykettä huonompaan suuntaan. Huumeet syö sielua hitaasti, mutta alkoholi päästää paholaisen kehoon. Huumeilla voi vapauttaa mielensä kahleista, mutta alkoholilla ei. Sen takia se on laillista.

T: Absolutisti

Vierailija kirjoitti:

Olen alkoholisti, joten en voi juoda. Ei tarvitse kenellekään selitellä, kun asun yksin :)

Ihmeellistä että Suomessa pitää selitellä juomattomuuttaan. Joissakin maissa on päinvastoin ja varsinkin naisten juomista ei hyväksytä.

Alkoholin käytöstä ei ole mitään hyötyä. Se on kallista ja lisäksi Seuraavana päivänä on paha olo. Juhlissakin on paljon mukavampaa kun seuraavanakin päivänä muistaa että mitä siellä on tapahtunut eikä tarvitse kysellä kavereilta että mitähän mä oikein tein ja miten nolasin itseni.

Oletko koskaan käyttänyt? - Siis olenhan maistanut esim. olutta ja viiniä ja erilaisia drinkkejä, mutta silti en sanoisi että olen "käyttänyt" alkoholia.

Mikä johti juomattomuuteen? - Varmaan se, että osaan pitää hauskaa ilman alkoholia eikä seuraavana päivänä tarvitse kärsiä. Työssäni olen nähnyt monia, joiden elämä oli mennyt pilalle alkoholin takia, joten nollalinja alkoholin suhteen sopii minulle hyvin. Alkoholi on myös epäterveellistä ja lihottavaa.

Joudutko perustelemaan sitä? - Aikaisemmin joo, nykyään ihmiset ovat aika perillä siitä, etten juo. Paras kikka, kun joku kysy: mikset juo? on vastata: no miksi sä juot?

Elämässäni on ollut aika, jolloin käytin runsaasti alkoholia, onneksi kuitenkaan en ollut mitenkään rapajuoppo, vaan lähinnä viikonloppuisin ja juhlapäivinä perseet olalle ja krapulapäivänä vähän loivennusta.

Lopetin humalahakuisen kännäämiseni siksi, koska en jaksanut monen päivän juopotteluista tulevia henkisiä ja fyysisiä oireita eikä se humalassa oleminen ollut enää edes hauskaa. Lisäksi elämä tuntui menevän hukkaan kun oli suurimman osan viikosta joko kännissä tai krapulassa. Ne krapulatkin alkoi vanhemmiten kestämään useamman päivän. Suvussa on myös alko-ongelmaisia, joten oon nähnyt läheltä aika surullisia kohtaloita.

Syitä voisi listata vielä vaikka kuinka paljon ja siihen kiteytyy omakin lopettaminen: ei ollut oikeastaan mitään hyvää syytä jatkaa ja elämästä tuntui olevan kokonaan ilo kadoksissa.

Lopetin ensin kokonaan ja jouduin sitä monesti selittelemään. Nykyään saatan ottaa korkeintaan pari viinilasillista noin kerran kuukaudessa tai harvemmin.

Saatan huom. JOSKUS, hyvässä seurassa, juoda hyvän ruuan kanssa mielelläni lasin hyvää puna-,tai  valkoviiniä, japanilainen sake on mielestäni erittäin hyvää ja pidä myös joistakin likööreistä (jonkun esim. jäätelön kanssa hyvinkin)  MUTTA ... kaikki suomalaistyyppinen alkkistelu vain  inhottaa minua. (eli esim. se että juodaan koko  hanapakkaus , tai 'mäyräkoira' yhtenä iltana muutaman hengen porukalla ja sitten lähdetään jonnekin ravintolaan örveltämään. Sellaisessa seurassa en vain viihdy.

Olen ollut aina kohtuukäyttäjä, mutta viime aikoina on pitänyt sekin jättää. Olen alkanut kärsiä unettomuudesta ja alkoholia ei saa käyttää unilääkkeiden kanssa. Se on riittänyt selitykseksi, ei ole kyselty enempää.

Maistoin siideriä pari kertaa 14-vuotiaana kavereiden ja siskon painostuksesta. Muutaman hörpyn verran olen siis käyttänyt.

En tiedä, mikä on johtanut juomattomuuteeni. En vain ole koskaan pitänyt siitä ajatuksesta, että olen humalassa. En pidä humalaisista ihmisistä ja olen alkoholismin nähnyt tarpeeksi läheltä tietääkseni, etten tahdo riskeerata mitään tullakseni sellaiseksi.

Joudun perustelemaan silloin tällöin. En erityisemmin käy tilaisuuksissa, missä alkoholi on suuressa osassa, mutta teini-iässä juovien kavereiden oli vaikea ymmärtää, etten halunnut.

Olen juonut ihan hirveästi.

Alkoholisoituminen johti juomattomuuteen.

Ei tarvi perustella juurikaan. Joskus jollekin itsepintaiselle tyrkyttäjälle olen sanonut, että olen alkoholisti. Oli aika tehokas tapa lopettaa tyrkytus.