Oletko älykännykkäuskovainen?

En. Ei ole eikä tule. :)

On, mutta pärjäisin ilmankin. Nykyinen on niin vanha malli ettei sitä enää päivitetä, mutta aion hankkia uuden vasta kun hajoaa. Muutaman kerran olen jotain netistä tarkistanut kun olen ollut liikkeellä, mutta yleisimmin ihan vaan soitan, tekstaan tai otan kuvia. Kiva kamera on ehkä isoin "ei-puhelimellinen" ilo.

Tämä "puhelin on puheluja ja tekstiviestejä varten" on kyllä niin väsynyt juttu! Ymmärrättekö juntit että moderni "älypuhelin" on itseasiassa todella monikäyttöinen tietokone. Joo, sillä voi myös soittaa puheluita, mutta se on ihan pienen pieni osa sitä käyttöä. Tekstiviestejäkään ei kukaan täysjärkinen ihminen ole lähettänyt enää vuosiin. 

En ole, mutta muut perheenjäsenet taitavat olla. Sosiaalinen elämä on siellä älypuhelimessa lapsilla, työasiat miehellä vaatii älypuhelinta vapaaikanakin =tavoitettavuus jatkuvasti myös s-postilla. Itse en koe tarvitsevani, ystävät osaa laittaa viestiä ja nähdään kasvokkain ja työn puolesta en tarvitse myöskään. Luulen että olisin sellainen kokoajan älypuhelinta räpeltämässä- tyyppi, eli koukuttuisin ihan tajuttoman pahasti, tuota näppäinmallia ei ihan niin jaksa selailla;)

Älykännykkä on sitten kamala sana

En ihan sisäistä tuota uskovainen-termiä tässä yhteydessä, joten ilmeisesti en ole. Mulla on kyllä älykännykkä, mutta se on usein sivupöydällä äänettömällä ja öisin aina suljettuna. En muutenkaan istu tai toimi kännykkä kädessä jatkuvasti, en ole facessa enkä muissakaan sosiaalisen median jutuissa. Pääasiassa älykännykkä on mulle puheluita, tekstareita ja meilejä varten, toki se on samalla myös tietokone, maailmankartta sekä urheiluni ja painoni seurantaväline.

Maksut, pankkipalvelut, liput, varaukset, kartat, kodin lämpötila, turvakamera, tv:n ja vahvistimen ohjaus, kamera aina taskussa. Tässä muutamia mitä käytän ”Älypuhelimella”

Ensimmäisen älypuhelimen sain 40 vuotiaana. Onhan se kätevä töissä ja vapaa-ajalla, mutta ilmankin pärjää.

En tiedä mitä ap tarkoitti älykännykkäuskovaisella, minulle se tarkoittaa ihmistä jolle se luuri on suunnilleen kasvanut kätene kiinni ja joka ei mitenkään voi ymmärtää että joku käyttää puhelinta lähinnä soittamiseen, tekstaamiseen yms. tai että joku voi jopa jopa pärjätä ilman kyseistä laitetta, jopa ihan helposti ja vaivattomasti. Jotkut tuntuvat luulevan, että ilman älyluuria matkailu on tosi vaikeaa, kaikki lippujen ostaminen on tosi vaivalloista, pankkiasiat myös ja älypuhelittomat vaan kykkivät kotona sukkaa kutoen.

Minulla on älypuhelin, mutta pärjäisin kyllä ilmankin vaikka joskus ne älyominaisuudet ovatkin ihan näppäriä. Puolisollani ei ole älypuhelinta eikä hän sellaista edes kaipaa vaikka esim. matkustaa paljon työn takia.

Aion vältellä älypuhelimia niin kauan kuin voin. Töissä on ehkä joskus pakko ottaa sellainen käyttöön, mutta sittenkin tulen pitämään peruskännykkää mun pääpuhelimena. Mun kokemukseni älypuhelimista on vain huonoja.

Muut ihmiset tehköön, mitä huvittaa. Puhelinzombit toisaalta ärsyttävät joskus. Olen muutamaan otteeseen nähnyt, kun puhelinzombi on melkein jäänyt auton alle. Teinit on pahimpia. Pokemon Go:n kulta-aikaan näin yhden harhailemassa keskellä autotietä katse tiukasti näytössä kiinni. Autot tööttäili, mutta teiniä ei kiinnostanut, pyöri vaan tiellä edestakaisin. Kaupoissakin joskus zombi on saattanut jäädä töröttämään keskelle kulkuväylää tai juuri sen hyllyn eteen, joista haluaisin jotain. Se ottaa aivoon. Samoin zombit asiakaspalvelijoina.

Vierailija kirjoitti:

Tekstiviestejäkään ei kukaan täysjärkinen ihminen ole lähettänyt enää vuosiin. 

Mitä vikaa tekstiviesteissä on? WhatsAppia toki käytän paljon viestittelyyn, mutta aina ei mahdollista.

Toki pärjäisin ilman älypuhelinta, entinen älypuhelinvastustaja kun olen. Mutta onhan se kätevä, viestittely onnistuu whatsapilla, koska tahansa voi tarkistaa vaikka lähikaupan aukioloajat, kamerassa on paljon parempi kuvanlaatu kuin vanhassa digikamerassani, töissä spotify on ihan ehdoton, löytyy navigaattorikin. Ilman älypuhelinta pitäisi olla jos jonkinlaista laitetta ja laturia, nyt riittää periaatteessa puhelin ja läppäri.

En sanoisi, että olen mikään "älykännykkäuskovainen", mutta onhan tästä älypuhelimesta ollut ihan hemmetisti hyötyä. Whatsappin avulla pidän helposti yhteyttä siskoihin ja kavereihin, jotka asuu ympäri maailmaa, ilman minkäänlaisia kuluja sekä lähetän kuvia. Teen myös opintojen ohessa keikkatöitä, jotka saattavat olla toisella puolella kaupunkia. Pystyn siis vuoron loputtua tarkastamaan helposti, millä bussilla pääsen kotiin. Pari kerta vuoro on päässyt myös venymään, eli ilman älypuhelinta sopivan bussin/pysäkin löytäminen olisi vaikeampaa. Tässä siis muutama esimerkki siitä, mitä hyötyä älypuhelimesta on itselleni ollut.

En tosin ymmärrä näitä, jotka vähät välittävät liikenneturvallisuudesta kännykkäriippuvaisuutensa takia, mutta en toisaalta ymmärrä teitäkään, jotka jaksatte vuosi toisensa jälkeen haukkua älypuhelimen käyttäjiä, vaikka enemmistö älypuhelimen omistajista on ihan järkevää normaalia porukkaa. Miksi ihminen on huonompi, jos hän esim. haluaa lukea uutisensa linja-autossa puhelimelta sanomalehden tai läppärin sijasta?

Työni on sen kaltaista, että aika hankalaa olisi toimia junttipuhelimella.

Onhan se hyödyllinen, mutta en tykkää siitä, että käyttömukavuus on niin äärimmäisen surkea kaikilla kosketusnäyttöisillä vempeleillä. Vanhalla nokialaasella ei tarvinnut juuri katsoa puhelinta, kun lähetteli tekstareita ajaessa.

Periaatteessa en käytä sitä mihinkään, mihin pitäisi tekstiä syöttää.