Tykkäsin teininä mökkeilystä - olinko outo?

Minä tykkäsin mökkeilystä. En tykännyt siitä, että vanhemmat joi, tappeli ja nöyryytti mökillä, josta ei päässyt edes päivän ajaksi karkuun samalla tavalla kuin kavereiden luo. Sitten kerrottiin tietty kaikille että meidän Marjukka se sitten inhoaa mökkeilyä kun on tietokoneriippuvainen teini. 

Varmaan on teinejä jotka ei oikeasti tykkää mökkeilystä, mutta luulen, että usein se ongelma on se, ettei saa olla kavereiden kanssa. Jos siihen reagoi itkupotkuraivareilla, voi olla, ettei perheessä ole kaikki ihan kunnossa. 

Olit outo. Tosin vielä oudompaa on pohtia aikuisena jotain teiniaikojen outouksia. Ja "outouden" pohtiminen noin muutenkin yli 17 vuoden ikäisenä.

Meidän teini on tuossa ikävuosien 11-14 välillä valittanut, että mökillä on tylsää, mutta tänä vuonna on viihtynyt. Me otettiin talvella koira, ja ilmeisesti koiran kanssa on kiva mennä lähistön hiekkateillä, viedä sitä uimaan (meillä on 1,5 km kylän uimarannalle, missä on koirille oma ranta) ja onkiminenkin on alkanut kiinnostaa taas.

Lisäksi me tehtiin viime vuonna kaksikammarinen aittarakennus, missä teinit saa yöpyä, ja voivat tuoda kavereita mukaan. Varsinainen mökki kun on pieni, keittiö ja olkkari ja ylhäällä ullakolla kaksi kesähuonetta. Isoveljensä viihtyy aina, hän tykkää maastopyöräilystä ja halonhakkuusta ja nostelee puntteja pihalla.

Meillä on kyllä ollut melkoista työleiriä, mutta nyt torppa on käyty läpi ja helpottaa.

Itse kun on kerrostalon lapsi, niin mökillä oli aina kivaa, sai rymytä mielensä mukaan ja tutkia luontoa. Sain nukkua aitassa ja siitä tykkäsin.

En tykännyt koska likasen veden takia kukki naama hirveesti sen jälkeen ja lisäksi örkit puri mut hirveille paukamille, muille ei ikinä tullut semmosia paiseita:/

Eiköhän tuo viihtyminen riipu niin monesta tekijästä. Jos mökki on hyvä, ja kivalla paikalla, kivaa tekemistä ja sopuisaa seuraa, niin on helppo viihtyä. Jos mökki on romahtamassa oleva, pieni yhden huoneen, huussi huonosti hoidettu, vanhemmat riitelevät tai jopa tappelevat tai kännäävät, ei ole ketään nuorempia seurana, ei rantaa yms. niin harva viihtyy.

Mäkin tykkäsin koko yläasteen. Oli kivaa, kun toisinaan kaikki serkut olivat mukana, pääsi sedän moottoriveneeseen ajelulle (tykkäsin seistä ylävartalo kattoluukusta ulkona), puusaunaan vihtomaan, onkimaan ja hyppimään laiturilta mereen. Lisäksi sai valvoa ja uida myöhään. Aina piti pakata mukaan kynät ja lehtiö ja hyvä kirja, ja kun muuta ei tehty, luin tai piirsin. Metsässä oli kanssa kivaa samota ja pelata vintillä olevia pöytäpelejä, jos serkut tulivat seuraksi. Oli mukavaa, kun kerrankin kukaan vanhemmistakaan ei toljottanut telkkaria väsyneenä työpäivän jäljiltä, vaan tehtiin yhdessä ruokaa metsäsienistä ja syötiin ulkona terassilla, ja yleensä ruoatkin olivat "spesiaalimpia" eli grillattiin pihvejä ja lohta ja laitettiin pöytään graavikalaa, joka oli herkkuani. :D Juhannuksena saatiin kanssa kaukaisempia sukulaisia kylään, ja he toivat aina jotain kivaa erikoista ruokaa ja tuliaista ja kertoivat mielenkiintoisia juttuja. Tykkäsin kanssa automatkoista mökille, olen aina pitänyt pitkistä ajomatkoista ja maisemista. Ja siitä, miltä mökillä tuoksui. :D

Alakouluikäisenä en hirveästi tykännyt vielä olla mökillä, kun siellä ei juuri ollut kiinnostavia leluja kuin pikkulapsille, oli hiekkalaatikko sekä pari jalkapalloa ja polkuauto.

Nyt olen parikymppinen, ja jotenkin sukumökkeily ei ole enää sama. Vanhemmat sukulaiset eivät monet enää jaksa tulla, kun ulkovessa ja mökkipolut rakennusten välillä ovat vaikeat, ja serkkuja kiinnostaa vain mopo ja tyttöystävät ja kalja, joten usein paikalle ei saavu moni. Lisäksi mökillekin on hankittu telkkari. :D Onneksi nautin silloin teininä.

Mäkin tykkäsin mökkeilystä teininä. Kaverin kanssa välillä poljettiin 50km mökkeilemään ja saatettiin viikkokin viihtyä ilman kauppaa, sähköä tai juoksevaa vettä. Oli niin hienoa olla ihan omillaan ja notskilla tehä omat ruoat. Vanhempieni kanssa olin mielelläni mökillä.

Vierailija kirjoitti:

Itsekin olen aina rakastanut mökkeilyä. Isäni ei raaskinut myydä perheemme mökkiä pois, kun olin teininä niin sitä vastaan.

Ihana teidän iskä!

Ei. Olen samanlainen.