Millä tavoin nykyinen informaatiovirtauksen luonne vaikuttaa tiedon käsittelemiseen, muistamiseen ja keskittymiseen?

Ja millä keinoin sitä voitaisiin ihmisen päässä kyetä jollakin tavlla hallitsemaan?

Vierailija kirjoitti:

Ja millä keinoin sitä voitaisiin ihmisen päässä kyetä jollakin tavlla hallitsemaan?

Ainakin aamulla tapahtuu jotakin.

Sillä tavoin että tiedon muistamista tärkeämmäksi tulee kyky löytää se nopeasti.

Inhosin jo kouluaikoina sitä että kokeet useimmiten testasivat vain muistia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja millä keinoin sitä voitaisiin ihmisen päässä kyetä jollakin tavlla hallitsemaan?

Ainakin aamulla tapahtuu jotakin.

Siinä missä joku alkaa räplätä älypuhelinta heti aamusella, tavallisesti itse olen tottunut siihen että aivot alkavat käsitellä negatiivisia ajatuksia.

Vierailija kirjoitti:

Sillä tavoin että tiedon muistamista tärkeämmäksi tulee kyky löytää se nopeasti.

Inhosin jo kouluaikoina sitä että kokeet useimmiten testasivat vain muistia.

Itse en taas kokenut kouluaineita edes millän tavalla merkityksellisiksi. Millä tavoin asian saa kokemaan merkitykselliseksi, ehkä joku voimallinen momentti joka liittyy ihmisen tahtoon ja uteliaisuuteen jos itsekkäästä näkökulmasta niin ehkä johonkin haasteeseen sidottuna ja onnistumisen kokeemuksiin.

Nykyään ongelma on löytää merkittävä tai mielenkiintoinen tieto suuresta ja paisuvasta informaatiovirrasta. Tulevaisuudessa suodatuksen, lajittelun ja tärkeiden asioiden hakemisen suorittavat tietokoneet.

Silti jää ongelmaksi mikä tieto on kenellekin mielenkiintoista. Suuri osa varmaan mieluummin viihdyttää itseään kuin koittaa pysyä kärryillä maailman menosta, niin tapahtuu nytkin.

Vaikka nykyään oikean tiedon löytäminen informaatiovirrasta onkin oleellisempaa kuin ulkoa muistaminen, ei tiedon hallinta onnistu ilman kykyä arvioida tiedon pätevyyttä ja oikeellisuutta.

Medialukutaito käy tästä esimerkkinä: on osattava arvioida, onko luettu uutinen feikki vai ei. Tärkeää on myös hahmotta, miksi juuri kyseinen uutinen on relevantti (tai ei ole). Tätä kykyä varten, edelleenkin, tarvitaan tiedon opiskelua ja jäsentämistä ennakolta. Vaikka tehokkaasta toiminasta, pöhinästä, yms. on tullut menestymisen mittari, ei fiksu toiminta onnistu ilman vankkaa tietoa siltä alueelta, jossa toimii.

Vierailija kirjoitti:

Nykyään ongelma on löytää merkittävä tai mielenkiintoinen tieto suuresta ja paisuvasta informaatiovirrasta. Tulevaisuudessa suodatuksen, lajittelun ja tärkeiden asioiden hakemisen suorittavat tietokoneet.

Silti jää ongelmaksi mikä tieto on kenellekin mielenkiintoista. Suuri osa varmaan mieluummin viihdyttää itseään kuin koittaa pysyä kärryillä maailman menosta, niin tapahtuu nytkin.

Niin eli mikä niitä tällöin yhdistäisi, olisiko se kyseenalaistaminen ja suhtautuminen esim humoristisella tavalla kaikkeen siihen mahdottomaan käsitteeseen jota emme kykene käsittämään, mutta että kykenemmme edes jollakin tavalla pitämäään itsemme koossa kaiken tämän pääämäärättömyyden ja käsittämättömyyden keskelllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sillä tavoin että tiedon muistamista tärkeämmäksi tulee kyky löytää se nopeasti.

Inhosin jo kouluaikoina sitä että kokeet useimmiten testasivat vain muistia.

Itse en taas kokenut kouluaineita edes millän tavalla merkityksellisiksi. Millä tavoin asian saa kokemaan merkitykselliseksi, ehkä joku voimallinen momentti joka liittyy ihmisen tahtoon ja uteliaisuuteen jos itsekkäästä näkökulmasta niin ehkä johonkin haasteeseen sidottuna ja onnistumisen kokeemuksiin.

Sinulla on ollut huonot opettajat. Opettajan keskeisin taito on motivoida oppilaat. Siihen toki auttaa hyvä aineenhallinta, mutta yhtä tärkeää on opetuksen paketointi. Ikävä kyllä liian moni aineenopettaja on paljon kiinnostuneempi itse aineesta kuin oppilaasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään ongelma on löytää merkittävä tai mielenkiintoinen tieto suuresta ja paisuvasta informaatiovirrasta. Tulevaisuudessa suodatuksen, lajittelun ja tärkeiden asioiden hakemisen suorittavat tietokoneet.

Silti jää ongelmaksi mikä tieto on kenellekin mielenkiintoista. Suuri osa varmaan mieluummin viihdyttää itseään kuin koittaa pysyä kärryillä maailman menosta, niin tapahtuu nytkin.

Niin eli mikä niitä tällöin yhdistäisi, olisiko se kyseenalaistaminen ja suhtautuminen esim humoristisella tavalla kaikkeen siihen mahdottomaan käsitteeseen jota emme kykene käsittämään, mutta että kykenemmme edes jollakin tavalla pitämäään itsemme koossa kaiken tämän pääämäärättömyyden ja käsittämättömyyden keskelllä.

Humoristinen suhtautuminen varmaan auttaa jaksamaan, sen avulla saa yksittäiseen tilanteeseen hyvin perspektiiviä. Se ei kuitenkaan vastaa päämäärättömyyden ongelmaan. Ihmiskunnan tilanne globaalilla tasolla ei loppupeleissä ole kovinkaan humoristinen, vaan lähinnä surullinen, traaginen.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka nykyään oikean tiedon löytäminen informaatiovirrasta onkin oleellisempaa kuin ulkoa muistaminen, ei tiedon hallinta onnistu ilman kykyä arvioida tiedon pätevyyttä ja oikeellisuutta.

Medialukutaito käy tästä esimerkkinä: on osattava arvioida, onko luettu uutinen feikki vai ei. Tärkeää on myös hahmotta, miksi juuri kyseinen uutinen on relevantti (tai ei ole). Tätä kykyä varten, edelleenkin, tarvitaan tiedon opiskelua ja jäsentämistä ennakolta. Vaikka tehokkaasta toiminasta, pöhinästä, yms. on tullut menestymisen mittari, ei fiksu toiminta onnistu ilman vankkaa tietoa siltä alueelta, jossa toimii.

Ei uutisesta pelkällä lukemisella välttämättä näe onko se feikki vai ei. Yleensä joutuu tarkistamaan yksityiskohtia ja aika usein jää silloinkin sellainen epävarmuus että voi halutessaan uskoa kumpaan suuntaan tahansa.

Koneet tekevät teoriassa noita tarkistuksia ja lisätiedon hakemista paljon paremmin, siis tulevaisuudessa kun tuollainen toiminnallisuus saadaan luotettavaksi. Sittenkin jää sellainen riski että kuka hallitsee koneita hallitsee kaikkea tietoa joka ihmisille jaetaan.

Luottaisitteko te esim. siihen että koneita (ja tietoa) hallitsee vaikkapa demarit? tai kokoomus? tai vihreät? tai vasemmisto? tai rkp? tai persut? tai joku muu poliittisesti aktiivinen taho.

Ihmisten muisti on huonompi, kun ei yritetä muistaa jotain asiaa vaan avataan heti google

Vierailija kirjoitti:

Vaikka nykyään oikean tiedon löytäminen informaatiovirrasta onkin oleellisempaa kuin ulkoa muistaminen, ei tiedon hallinta onnistu ilman kykyä arvioida tiedon pätevyyttä ja oikeellisuutta.

Medialukutaito käy tästä esimerkkinä: on osattava arvioida, onko luettu uutinen feikki vai ei. Tärkeää on myös hahmotta, miksi juuri kyseinen uutinen on relevantti (tai ei ole). Tätä kykyä varten, edelleenkin, tarvitaan tiedon opiskelua ja jäsentämistä ennakolta. Vaikka tehokkaasta toiminasta, pöhinästä, yms. on tullut menestymisen mittari, ei fiksu toiminta onnistu ilman vankkaa tietoa siltä alueelta, jossa toimii.

Muttta eikös se ole niin että jos tuohon ei puuututa niin me elämme silloin hyvi miten sen sanoisi, epäoikeudenmukaisessa maailmassa, koska jos ihmiselllä ei ole valmiuksia ennakolta arvvioimaan ja käsitttämään tieatoa relavantisiti ja sitä mitä se käsittää niin eiköss sillä ole tällöin enemmän lamaannuttava vaikutus esim ihmisen elämään ja vaikutussmahdollisuuksiinsa.

Luen vain itseäni kiinnostavat asiat.

Silmäilen kuitenkin aina otsikot ja aina jää paljon mieleen myös näistä. En seuraa urheilua, mutta jo pelkästään otsikkojen kautta tiedän parhaat urheilijat, seurat ja yleisen tilanteen, joten pärjäisin myös tietokilpailussa, jonka aiheena olisi urheilu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka nykyään oikean tiedon löytäminen informaatiovirrasta onkin oleellisempaa kuin ulkoa muistaminen, ei tiedon hallinta onnistu ilman kykyä arvioida tiedon pätevyyttä ja oikeellisuutta.

Medialukutaito käy tästä esimerkkinä: on osattava arvioida, onko luettu uutinen feikki vai ei. Tärkeää on myös hahmotta, miksi juuri kyseinen uutinen on relevantti (tai ei ole). Tätä kykyä varten, edelleenkin, tarvitaan tiedon opiskelua ja jäsentämistä ennakolta. Vaikka tehokkaasta toiminasta, pöhinästä, yms. on tullut menestymisen mittari, ei fiksu toiminta onnistu ilman vankkaa tietoa siltä alueelta, jossa toimii.

Muttta eikös se ole niin että jos tuohon ei puuututa niin me elämme silloin hyvi miten sen sanoisi, epäoikeudenmukaisessa maailmassa, koska jos ihmiselllä ei ole valmiuksia ennakolta arvvioimaan ja käsitttämään tieatoa relavantisiti ja sitä mitä se käsittää niin eiköss sillä ole tällöin enemmän lamaannuttava vaikutus esim ihmisen elämään ja vaikutussmahdollisuuksiinsa.

No eikös aika monet ihmiset olekin aika lamaantuneita? Todelliset kyvyt liittyvät lähinnä somettamiseen ja imagon luontiin, ollaan markkinatalouden armoilla ja pyritään toteuttamaan markkinoiden tarpeita sen sijaan, että kyettäisiin luomaan mitään uutta, hyödyllistä, mielekästä, arvokasta...

Ollaan vähän niinkuin entisajan torpparit!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka nykyään oikean tiedon löytäminen informaatiovirrasta onkin oleellisempaa kuin ulkoa muistaminen, ei tiedon hallinta onnistu ilman kykyä arvioida tiedon pätevyyttä ja oikeellisuutta.

Medialukutaito käy tästä esimerkkinä: on osattava arvioida, onko luettu uutinen feikki vai ei. Tärkeää on myös hahmotta, miksi juuri kyseinen uutinen on relevantti (tai ei ole). Tätä kykyä varten, edelleenkin, tarvitaan tiedon opiskelua ja jäsentämistä ennakolta. Vaikka tehokkaasta toiminasta, pöhinästä, yms. on tullut menestymisen mittari, ei fiksu toiminta onnistu ilman vankkaa tietoa siltä alueelta, jossa toimii.

Muttta eikös se ole niin että jos tuohon ei puuututa niin me elämme silloin hyvi miten sen sanoisi, epäoikeudenmukaisessa maailmassa, koska jos ihmiselllä ei ole valmiuksia ennakolta arvvioimaan ja käsitttämään tieatoa relavantisiti ja sitä mitä se käsittää niin eiköss sillä ole tällöin enemmän lamaannuttava vaikutus esim ihmisen elämään ja vaikutussmahdollisuuksiinsa.

Tuliisiko olla enemmän organisaatioita jotka enemmän huolihtisivat eri ikäryhmien eduista tai tehostaaa sellaista toimintaa?

"shattered brains"

Ei sun aivoilla riitä kapasiteetti käsitellä sitä "tietotulvaa"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka nykyään oikean tiedon löytäminen informaatiovirrasta onkin oleellisempaa kuin ulkoa muistaminen, ei tiedon hallinta onnistu ilman kykyä arvioida tiedon pätevyyttä ja oikeellisuutta.

Medialukutaito käy tästä esimerkkinä: on osattava arvioida, onko luettu uutinen feikki vai ei. Tärkeää on myös hahmotta, miksi juuri kyseinen uutinen on relevantti (tai ei ole). Tätä kykyä varten, edelleenkin, tarvitaan tiedon opiskelua ja jäsentämistä ennakolta. Vaikka tehokkaasta toiminasta, pöhinästä, yms. on tullut menestymisen mittari, ei fiksu toiminta onnistu ilman vankkaa tietoa siltä alueelta, jossa toimii.

Ei uutisesta pelkällä lukemisella välttämättä näe onko se feikki vai ei. Yleensä joutuu tarkistamaan yksityiskohtia ja aika usein jää silloinkin sellainen epävarmuus että voi halutessaan uskoa kumpaan suuntaan tahansa.

Koneet tekevät teoriassa noita tarkistuksia ja lisätiedon hakemista paljon paremmin, siis tulevaisuudessa kun tuollainen toiminnallisuus saadaan luotettavaksi. Sittenkin jää sellainen riski että kuka hallitsee koneita hallitsee kaikkea tietoa joka ihmisille jaetaan.

Luottaisitteko te esim. siihen että koneita (ja tietoa) hallitsee vaikkapa demarit? tai kokoomus? tai vihreät? tai vasemmisto? tai rkp? tai persut? tai joku muu poliittisesti aktiivinen taho.

Varmaan aika kauan menee siihen, että jokainen merkityksellinen liikahdus tällä maapallolla saadaan tietokoneiden information käsittelyn piiriin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka nykyään oikean tiedon löytäminen informaatiovirrasta onkin oleellisempaa kuin ulkoa muistaminen, ei tiedon hallinta onnistu ilman kykyä arvioida tiedon pätevyyttä ja oikeellisuutta.

Medialukutaito käy tästä esimerkkinä: on osattava arvioida, onko luettu uutinen feikki vai ei. Tärkeää on myös hahmotta, miksi juuri kyseinen uutinen on relevantti (tai ei ole). Tätä kykyä varten, edelleenkin, tarvitaan tiedon opiskelua ja jäsentämistä ennakolta. Vaikka tehokkaasta toiminasta, pöhinästä, yms. on tullut menestymisen mittari, ei fiksu toiminta onnistu ilman vankkaa tietoa siltä alueelta, jossa toimii.

Muttta eikös se ole niin että jos tuohon ei puuututa niin me elämme silloin hyvi miten sen sanoisi, epäoikeudenmukaisessa maailmassa, koska jos ihmiselllä ei ole valmiuksia ennakolta arvvioimaan ja käsitttämään tieatoa relavantisiti ja sitä mitä se käsittää niin eiköss sillä ole tällöin enemmän lamaannuttava vaikutus esim ihmisen elämään ja vaikutussmahdollisuuksiinsa.

Tuliisiko olla enemmän organisaatioita jotka enemmän huolihtisivat eri ikäryhmien eduista tai tehostaaa sellaista toimintaa?

Koskaa minusta tulisi pitää huolta ennekaikkkea siitä että sellainen miten sen sanoisi terve tasapainoinen ihmisen elimistöä ja psyykettä kuunteleva ja sitää kunnioittava perusslähtökohta tulisi olla olemassa ja sitä pyrkiää turvaamaan kansamme keskuudessa jotta sen päälle voitaiisiin rakentaa kestävä ja turvattu tulevaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka nykyään oikean tiedon löytäminen informaatiovirrasta onkin oleellisempaa kuin ulkoa muistaminen, ei tiedon hallinta onnistu ilman kykyä arvioida tiedon pätevyyttä ja oikeellisuutta.

Medialukutaito käy tästä esimerkkinä: on osattava arvioida, onko luettu uutinen feikki vai ei. Tärkeää on myös hahmotta, miksi juuri kyseinen uutinen on relevantti (tai ei ole). Tätä kykyä varten, edelleenkin, tarvitaan tiedon opiskelua ja jäsentämistä ennakolta. Vaikka tehokkaasta toiminasta, pöhinästä, yms. on tullut menestymisen mittari, ei fiksu toiminta onnistu ilman vankkaa tietoa siltä alueelta, jossa toimii.

Muttta eikös se ole niin että jos tuohon ei puuututa niin me elämme silloin hyvi miten sen sanoisi, epäoikeudenmukaisessa maailmassa, koska jos ihmiselllä ei ole valmiuksia ennakolta arvvioimaan ja käsitttämään tieatoa relavantisiti ja sitä mitä se käsittää niin eiköss sillä ole tällöin enemmän lamaannuttava vaikutus esim ihmisen elämään ja vaikutussmahdollisuuksiinsa.

Tuliisiko olla enemmän organisaatioita jotka enemmän huolihtisivat eri ikäryhmien eduista tai tehostaaa sellaista toimintaa?

Koskaa minusta tulisi pitää huolta ennekaikkkea siitä että sellainen miten sen sanoisi terve tasapainoinen ihmisen elimistöä ja psyykettä kuunteleva ja sitää kunnioittava perusslähtökohta tulisi olla olemassa ja sitä pyrkiää turvaamaan kansamme keskuudessa jotta sen päälle voitaiisiin rakentaa kestävä ja turvattu tulevaisuus.

Ja siitten myös miettiä sitä että mitä se kestävyys tänä päivänä tarkoitttaa. Ainaakin se tarkoittaa juurikin sitä että ihmisen on olltava kokoaika yhä tietoisempi omasta terveydentilastaan ja siihen liiittyvistä seikoista, ajan käytöstäään, ihmiselltä vaaditaan kokoaika enemmän, muttta ihmisenn rajallisuus asettaaa sen oman kehänsä seen niin isoksi kun ihminenn siihen elämänsä mahdutttaa.