Omituisin asia, minkä halusit lapsena (tai mitä joku tuntemasi lapsi on halunnut yms.)
Lapsethan saavat aina outoja päähänpistoja, muistatko omasta lapsuudestasi että halusit jotain outoa? Tai mitä oma lapsesi tai joku tuntemasi lapsi on halunnut?
Itse halusin joskus ala-asteikäisenä kopiokoneen. Joskus harvoin koulussa sitä pääsi käyttämään ja kirjastossakin sellainen oli. Minusta se oli aivan mahtava laite ja olisin halunnut sellaisen itsellenikin. Tätä kesti vuosia ja haaveilin, että aikuisena sitten ostan itselleni kopiokoneen. Kaikista parasta on, että tajusin itsekin etten sillä mitään tee, koska todella harvoin tuli kopioitua mitään. Mutta sellaisen olisin halunnut. :D
Kertokaa lisää!
Kommentit (1192)
Minun pojanpoikani halusi 3v joulupukilta ainoastaan jatkojohdon.(sai kyllä muutakin).
Sitten 4v tahtoi rännin pätkiä, joita myös sai.
Nyt isona koululaisena ei pidä noita toiveita mitenkäänoutoina😃
Tussitaulua toivoin joululahjaksi ja vanhemmat sitten hankkikin semmoisen kun en oikein muuta halunnut. Piirtelin näet paljon.
Penskana lähimetsässämme oli iso kivi (jota pelkäsin) ja sen vieressä kolmiomittaustorni (jota pelkäsin vielä enemmän).
Halusin siis luonnollisesti kolmiomittaustornin. Naapurin ukko sellaisen pienoismallin mulle sitten tekikin.
Taisin olla 4 tai 5.
(Älkää kysykö mikä on kolmiomittaustorni)
Astmapiipun. Parhaalla kaverilla oli ja se koristeli sen hienoksi. Koululääkäri sellaisen minulle laittoikin, diagnoosina rasitusastma (ylipaino ja surkea kunto). En käyttänyt koskaan, koristelin kyllä.
E-pillerit. Kasiluokalla oli oikea pilleribuumi ja kouluterkkari tunnollisesti kirjoitti reseptin kaikille halukkaille.
6-vuotiaana halusin tutteja ja tuttipullon. Olin jopa valmis jättämään karkkipäivän, jos toiveeni olisi toteutettu. :D
Hörökorvat ja silmälasit, halusin olla erilainen :D Pisamia olisin halunnut. Pitkät hiukset.
Poikani halusi kerran synttärikakun, jossa päällä olisi kermavaahtoa ja nakin paloja.
Tein sellaisen ja söi sitä hyvällä halulla. Miksiköhän ei oikein muille maistunut.
Eikö kukaan muu ole toivonut näkymättömyyskonetta tai näkymättömyysviittaa? Haaveilin, että näkymättömänä voisi livahtaa tyttöjen pukuhuoneeseen.
Olisin halunnut asua kaksikerroksisessa talossa. Mun mielestä talo oli jotenkin automaattisesti hienompi, jos siinä oli yläkerta ja rappuset oli lapsena tosi jänniä! Äiti totesi tuohon haaveeseen, että kaksikerroksista taloa on vaikeampi imuroida, kun pitää mennä ne portaat ylös imurin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä halusin ponin. Perustelinkin tämän toiveeni sillä, että meillähän oli 2000 m2 tontti, joten helposti talli olisi mahtunut pihan perälle. Ja lupasin TOTTAKAI hoitaa ponin täysin yksin. Ponitoive eli melkoisen pitkään. Ikää taisi olla 5-9 vuotta.
Tämä ei ole pätkääkään outo. Pikemminkin on vaikeaa löytää tyttölasta (ainakin vielä 70-80 -luvull), joka ei olisi halunnut hevosta/ponia.
Totta. Tyttären mielestä poni olis mahtunut oikein mainiosti parvekkeelle.
Minä olisin sijoittanut sen vaatehuoneeseen (kerrostalossa)...
Vierailija kirjoitti:
Halusin, että kotitalomme täyttyisi vedellä ja saisin sukellella siellä sitten. Taisi Muumeista tulla idea.
Halusin myös pyörtyä muiden edessä, olisi saanut paljon huolestunutta huomiota siten. Varmaan telkkarista nähnyt jonkun dramaattisen pyörtymiskeissin.
Minä myös olisin halunnut sukeltelemaan vedellä täyttyneeseen taloon. Mietin juurikin, että oliko Muumeissa tällainen jakso.
Pää alaspäin roikkuessani mietin myös miten hienoa olisi kävellä talossa, jos se olisikin ylösalaisin siten, että huonekalut pysyisivät paikoillaan.
Olisin halunnut pitkän tukan joka laahustaa maata kävellessä, oman hevosen ja halusin olla jotenkin erikoinen ja kuuluisa. :-D
halusin olla lestaiolainen kuten 14-lapsinen naapurin perhe, koska yksi tyttö heistä aina kehui miten seuroissa saa karkkia.
Apinan, sammanlaisen kun Pepillä.Enkelinsiivet,yritin paperista tehdä.Balettitossut,en päässyt tanssikouluun. Nämä toivomukset mulla oli jo ennen kun täytin viittä.
Tuula Amberlan lp-levyn. Olin ehkä 4-vuotias.
Pocahontas oli (ja on edelleen) suosikkini Disney-leffoista. Pienenä olisin ihan hirveästi halunnut että minullakin olisi lemmikkejä, jotka seuraisivat minua kaikkialle minne ikinä menisinkään. Kun Pocahontasillakin oli kolibri ja pesukarhu, jotka seurasivat häntä kuin hai laivaa ja hyppäsivät korkealta kallion kielekkeeltäkin veteen.
Kerran sitten testasin kissamme uskollisuutta. Otin nyrkkiini kissan kuivapipanoita ja houkuttelin kissan seuraamaan minua. Jonkin aikaa se uskollisesti seurasikin, kunnes sen mielenkiinto taisi lopahtaa ja se painui omille teilleen. Enkä edes päässyt siihen vaiheeseen missä olisin kokeillut tuleeko se minun (ja kissanpipanoiden 😂) perässä veteen.
Haaveeksi jäi yhtä uskollisen eläinystävän löytäminen kuin Pocahontasilla 😆😅
Vierailija kirjoitti:
Pappa toi minulle synttärilahjaksi kerran Oltermannin kun olin pienenä toivonut. Olin varmaan neljä. Ja sain erityisluvan haukata suoraan juuston kyljestä ja olin ikionnellinen.
Eräs sukulaiseni on kertonut, että hän halusi lapsena joululahjaksi makkaraa, joka oli silloin kai melko harvinaista herkkua, jota ei usein saanut. Hänen isoveljensä oli ostanutkin sitä hänelle lahjaksi, mutta ikävä kyllä perheen äiti oli ottanut sen koko perheen käyttöön eikä tämä henkilö saanut syödä sitä kaikkea itse.
Mielikuva kuinka joku 5v muksu hinkkaa pesusienellä jotain pultsaria puhtaaksi :D ihana <3