Omituisin asia, minkä halusit lapsena (tai mitä joku tuntemasi lapsi on halunnut yms.)

Naapurissa oli maatila ja minä yritin vaatia isää ottamaan potkut töistään ja hankkimaan meille navetan ja lehmiä. Isä ei oikein lämmennyt ajatukselle ja olin kateellinen naapurin tytölle, koska hän pääsi silittämään lehmiä ja juottamaan vasikoita. Piirsin isälle kuvia, missä meillä on maatila ja yritin kovasti perustella, miksi meillekin pitäisi sellainen hankkia. Eipä tullut koskaan maatilaa. :(

Olin kateellinen eläimille, joilla on pitkä häntä. Varsinkin meidän kissalle. Minäkin olisin halunnut sellaisen oikein pitkän ja karvaisen hännän. Sidoin aina jonkun huivin selkäni taakse ja kuvittelin sen olevan häntä. Mut eihän sitä voinut heiluttaa... 

Halusin silmään samanlaisen arven kuin scar-leijonalla, tämä haave oli pitkään.

Toivoin kovasti silmälaseja ja sellaiset jouduinkin sitten hankkimaan kuudennella luokalla.

Luin Ronja Ryövärintyttären ja halusin asua luolassa poissa sivistyksen parista vain koira kaverina.

...haluaisin salaa vieläkin.

Halusin kaksoissiskon. Siis luulin suht pitkälle kouluikään, että voisin vielä saada sellaisen (olen ihan normaaliälyinen muuten, luulen, että halusin sitä niin paljon, että en välittänyt faktoista).

Minä halusin alakoulussa oman hirven, jolla olisin voinut ratsastaa kouluun.

Jostain syystä ei toteutunut.

Kaverini halusi delfiinin lemmikiksi. Yritin jo 7-vuotiaana puhua hänelle järkeä, että ei villieläimiä voi ottaa lemmikiksi eikä delfiinit ole onnellisia yksin altaassa vaikka ne tekee söpöjä temppuja :D

Vierailija kirjoitti:

Minä halusin lampaan. Oli kyllä pettymys kun en saanut kuin koiran.

Ihana!

Lapsena haaveeni oli että kun opin r-kirjaimen menen laulamaan lapset laulavat lapsille kilpailuun Italiaan. R:n opin, laulamaan en mennyt. En ollut edes mitenkään kiinnostunut laulusta, en ollut edes missään kuorossa.

Toivoin myös radio-ohjattavaa autorataa. Sellasta missä kaksi autoa ajaa rinnakkain. En saanut. Poikani sai :)

Olen jo sen verran vanhempi että kun olin nuori tietokoneita ei vielä ollut jokakodissa. Serkun perheellä oli. Pääsin näkemään vierestä kuinka hän "chattasi" hyvin alkeellisella systeemillä. En enää tarkemmin muista mikä se systeemi oli mutta kiehtoi minua valtavasti. Lisäksi keskustelukumppani oli ulkomailta. Tässä luotiin jo pohjaa tulevalle av-riippuvuudelle.

Vierailija kirjoitti:

Minä halusin ponin. Perustelinkin tämän toiveeni sillä, että meillähän oli 2000 m2 tontti, joten helposti talli olisi mahtunut pihan perälle. Ja lupasin TOTTAKAI hoitaa ponin täysin yksin. Ponitoive eli melkoisen pitkään. Ikää taisi olla 5-9 vuotta.

Joo, siis kerrassaan OMITUINEN haave. Kukaan pikkutyttö sinun lisäksesi ei ole varmaan koskaan haaveillut omasta ponista.

Meillä oli olohuoneen seinällä sellainen karmea villainen raanu, ja aina yritin ylipuhua äitiä että siirtäisi sen minun huoneeni seinälle. Uskoin että kaverit olisivat kateellisia, kun heillä olisi seinällä vain paperisia julisteita mutta minulla aito sota-aikaan käsityönä valmistettu raanu.

Poikani halusi olla Nuuskamuikkunen. Monta vuotta 4- 6-vuotiaana.Tein hänelle hatun ja viitan, hän kulki ymäriinsä reppu selässä ja huopa taiteltuna sen sisään. Hän on vähän erakkoluonne vielä aikuisenakin.

Halusin olla laborantti. Kotonani kävi tarkkailukarjakko ottamassa maidosta rasva- ja proteiinipitoisuuksia ja ihailin yli kaiken hänen tarvikkeitaan, putkiloita ja kummallista pyörivää konetta, joka erotteli maidosta tutkittavia aineita. Kuljin itse ulkona tärkeän näköisenä ja otin näytteitä milloin mistäkin ja olin olevinani laborantti. Ei tullut sellaista minusta.

Minä halusin kovasti lapsena itselleni hännän. Olin saanut jostakin päähäni, että jos häntäluu murtuu, siihen kasvaa häntä. Pettymys oli kova, kun näin ei käynytkään. Isosisko teki minulle sitten irtohännän, joka kiinnitettiin hakaneulalla housuihin. Koko kesän kuljin häntä heiluen. Yöpukuunkin se piti kiinnittää. :)

Olisin halunnut diabeteksen. Kaverin veljellä oli, ja hänellä oli aina eväitä taskussa, esim. suklaata.

Silmälasitkin halusin ja se toive toteutui 5. luokalla. Ei se sitten niin hauskaa ollutkaan.

Halusin pitää ötököitä lemmikkeinä.

Olisin halunnut kuvassa näkemäni 60-luvun Barbie-nuken, vaikka se näyttikin lapsen silmiin aika ilkeältä ja creepyltä.

Olisin halunnut asua Helsingin ydinkeskustassa, vaikkapa Forumin rakennuksessa. Jee jee!

Vierailija kirjoitti:

Kaverini halusi delfiinin lemmikiksi. Yritin jo 7-vuotiaana puhua hänelle järkeä, että ei villieläimiä voi ottaa lemmikiksi eikä delfiinit ole onnellisia yksin altaassa vaikka ne tekee söpöjä temppuja :D

Tämä voisi olla minusta! Heräsi muistot kun luin tämän. Mulla oli sellainen barbi, jonka mukana tuli delfiini. Leikittin kaverin kanssa useim barbeilla noin 6-8 -vuotiaana ja muistan sanoneeni että lemmikkidelfiini olisi hieno! Kaveri sitten vähän toppuutteli, ettei sellaista oikeasti voisi ottaa... Enkä tainnut itsekään ihan tosissani ajatella, että delfiinin voisin lemmikiksi ottaa, vaikka ajatus mielenkiintoinen olikin.

Että moi vaan S.S. jos se olet sinä, ei mulla edelleenkään ole delfiiniä. :D

Vierailija kirjoitti:

Siskoni haaveili pikkutyttönä, että kotiseudullemme olisi tullut valtava tulva. Sitten olisi kuulemma ollut kiva seilata tulvivilla kaduilla esimerkiksi irronneen oven päällä. Onneksi tämäkään toive ei toteutunut.

Haaveilin, että rakentaisin lautan ja seilaisin Glimsinjoen ja Espoonjoen päästä päähän.

Mä halusin olla linnunpelätin, ihan totta!

Puin päälle isän ison mustan takin, lierihatun ja mustat housut. Menin sitten pellon laitaan huutamaan ja rääkymään.

Olin jotain 7v tyttö.

Olisin halunnut osata kävellä käsillä, ja sitten olisin kävellyt niillä vintiltä alakertaan. (Ilmeisesti ylöspäin olisi ollut liian haasteellista.)

Umpisuolentulehduksen, koska monissa sarjakirjoissa päähenkilö sairastui jossain vaiheessa siihen. Silmälasit.