mieheni haluaa eron, koska aiheutan hänelle masennusta

Minuusta se on vähän niiin että jokaisen parisuhteeseen kuuluu ne erilaiset elämänvaiheet ja niiden kanssa tuliisi oppia elämään.

Oliko kysymyksesi ennemmin, että kannattaako tai voitko sinä jättää masentuneen miehesi? Kyllä voit, anna mennä. Ansaitset parempaa.

Vierailija kirjoitti:

Minuusta se on vähän niiin että jokaisen parisuhteeseen kuuluu ne erilaiset elämänvaiheet ja niiden kanssa tuliisi oppia elämään.

Tämää nyt on aika klassista ja voii torpata vaikka kylmäksikostutetulla rätillä, mutta elämässsä nyt yleensäkiin kuten parisuhteessakin on niitä ylä ja alamäkiä että onko se idea siinä tangossa nyt kuitenkin se että vahvempi aina vie.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minuusta se on vähän niiin että jokaisen parisuhteeseen kuuluu ne erilaiset elämänvaiheet ja niiden kanssa tuliisi oppia elämään.

Tämää nyt on aika klassista ja voii torpata vaikka kylmäksikostutetulla rätillä, mutta elämässsä nyt yleensäkiin kuten parisuhteessakin on niitä ylä ja alamäkiä että onko se idea siinä tangossa nyt kuitenkin se että vahvempi aina vie.

Ja tangoon tarvitaan aina kaksi. Miten milloinkin, aina toinen osapuoli kun on heikoillla niin toinen vie.

millainen elämänvaihe?

Kolme lasta, nuorin alle kouluikäinen. Itse käyn töissä osa-aikaisesti. Mies tekee töitä kutsumusalallaan (= paljon tunteja viikossa, toiminimellä, palkka ei kuitenkaan kovin suuri). Työttömyyttä emme ole toistaiseksi joutuneet kokemaan.

Miten tämä tilanne eteni,erositteko vai pysyittekö yhdessä? Toipuiko mies masennuksesta missään vaiheessa?

Vierailija kirjoitti:

Minuusta se on vähän niiin että jokaisen parisuhteeseen kuuluu ne erilaiset elämänvaiheet ja niiden kanssa tuliisi oppia elämään.

No ei todellakaan. Erosin 20 vuoden suhteesta, kun tuntu vaan siltä, että haluan olla yksin. En missään nimessä olisi halunnut jatkaa suhteessa, kun on vaan ne erilaiset elämänvaiheet ja niiden kanssa tulisi oppia elämään. Voi vattu mitä paskaa suolatkaan. 

Oikein ymmärrettävää. Minäkin aloin masentua toisen masennuksesta ja lopulta ero oli oikea vaihtoehto. 

Juu tiedän tapauksen missä mies otti hirveän ongelman siitä että nainen oli vaan kotona. Siis nimenomaan ettei tehnyt hirveästi kodin ulkopuolisia juttuja.

En oikein ymmärrä miten se elämä kirkastuu itselleen jos toinen alkaa tekemään enemmön juttuja. 

Eli miehellä itsellään tylsää kun miettii että naisella on tylsää?

No tuosta tapauksesta tiedänkin että jotkut muut olivat puhuneet sille psskaa ja uskotelleet että tuo on jokin ongelma hänelle itselleen.

Minäkin olen huomannut, että masennun miehen seuraassa, joka jaksaa valittaa joka asiasta ja kaikki on aina huonosti, vaikka mikään ei oikeasti ole huonosti. Mies  vain on vanha kärttyinen ukko , joka ei pysy mukana nykymenossa. Ei ymmäärrä, että nuoriso syö ulkona, se on turhaa. Kaikki muu juotava on turhaa, paitsi maito ja nuoriso ei juo maitoa vaan jotakain ihan muuta jne. Aina kun olen pois kotoa ja miehen seurasta voin hyvin ja olen iloinen ja nauravainen ihminen. Mutta kun tulen takaisin kotiin, ilmapiiri on masentava ja mies mököttää. En silti uhkailisi miestä erilla ja syyttäsi häntä siitä, että hän masentaa minua. Minullahan on oikeus jättää mies ja lähteä. Mutta yhteiset yli 40 vuotta jotenkin estää lähtemästä.  Ehkä tiinankaan mies eioikesti halua lähteä, koska mikäpähäntä estäisi. Jokainen on oman onnensa seppä ja Suomessa voi oikein hyvin lähteä liitosta jossa ei viihdy. Turha sillä lähtemisellä on toista pelotella ja painostaa. Sen kuin vain lähtää. Ihan vapaasti.