Kunpa tapailu ei olisi niin hemmetin vakavaa

Minä ei halua naimisiin, tuskin suostuisin vaikka joku haluaisi. Rakkaus ja hyvä ihmissuhde kiinnostaisi silti, ei ainakaan mikään yhden yön metsästäjä tmv. puolivillainen  suhde. Muuta ei ole ollut aikoihin tarjolla, olen siis ollut ilman. Lukuun ottamatta paria yhden yön juttua, ei niitä kannata tuomita, kun vaihtoehto(ni)  on elää vuosia selibaatissa ja ilman ihmisen kosketusta. Olen muuten ihan hyvännäköinen nainen, täyspäinen ja kiva ja tykkään miehistäkin. Mutta kun ei löydy ketään, niin elän ilman.

Minä kyllä haluan naimisiin sitten joskus kun tapaan sen "oikean". Mutta ennen sitä voisin hyvin vain tapailla jotain kivaa miestä, seksin ja rennon ajanvieton merkeissä. Mun kriteerit sellaiseen loppuelämän suhteeseen on kuitenkin niin erilaiset ettei Suomesta löydy sellaista helposti (olen muslimi, mutten halua ketään mamumiestä ja suomalaiset käännynnäiset on harvassa. Lisäksi en käytä huivia joten en halua tässä vaiheessa ketään extreme-muslimia rinnalleni)

N24

Voin aivan mielelläni vain tapailla mutta siinä tapauksessa ei ole seksiä jos se on vain tapailua. Voimme käydä syömässä, elokuvissa tms. Käykö Ap?

Sinun ikäisenäsi olin kouluikäisen lapsen yh ja vakihoito sopi mainiosti kuvioihini. Tapailtiin, kun lapsi oli isällään, myös muun kuin seksin merkeissä eli käytiin myös yhdessä ulkona (syömässä, leffassa jne). Eli suosittelen etsimään yksinhuoltajan, joka arvostaa hyvää seuraa ja seksiä silloin tällöin eikä ole valmis mihinkään sen enempään.

upp

Vierailija kirjoitti:

Voin aivan mielelläni vain tapailla mutta siinä tapauksessa ei ole seksiä jos se on vain tapailua. Voimme käydä syömässä, elokuvissa tms. Käykö Ap?

No siis, nyt en ala tapailla juuri sinua (koska on suuri todennäköisyys että olet vain trolli), mutta: kyllä, kyllä! Jotain tuollaista olen etsinyt ja etsinyt ja etsinyt eikä löydy kertakaikkiaan. Seksillä ei ole minulle väliä, sitä on tai ei ole. Yhdessä voi viihtyä monella muullakin tavalla kuin vain sängyssä.

Hyvä että tein tämän aloituksen tänne. Nyt sitten (kiitos muidenkin vastaajien) tiedän että tuollaisia naisia on olemassa.

Ehkä vika on sitten mussa, siis kuten joku mainitsi, mun "olemuksesta naiset tekevät väärät johtopäätökset". Kunpa voisin vaikuttaa tähän jotenkin. Ööh? Muutan olemustani? Enhän mä yhtään tiedä miten naiset mut näkevät, mutta arvelen että he ajattelevat että olen "kiltti nössö kunnollinen tunnollinen tylsimys". Mitä ihmettä mun pitäisi tehdä että antaisin toisenlaisen vaikutelman? Pitäisikö mun liittyä moottoripyöräkerhoon? En pidä moottoripyöristä. Pidän enemmän työnteosta, kirjojen lukemisesta, puutarhanhoidosta ja kävelyistä.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Sinun ikäisenäsi olin kouluikäisen lapsen yh ja vakihoito sopi mainiosti kuvioihini. Tapailtiin, kun lapsi oli isällään, myös muun kuin seksin merkeissä eli käytiin myös yhdessä ulkona (syömässä, leffassa jne). Eli suosittelen etsimään yksinhuoltajan, joka arvostaa hyvää seuraa ja seksiä silloin tällöin eikä ole valmis mihinkään sen enempään.

Tuollainen yksinhuoltajanainen kuulostaa täydelliseltä. Varmaan kaikkien miesten unelma. Varmaan aika suosittuja nuo yksinhuoltajat. -ap

Hei ap. Mene naimisiin. Sinä ja vaimosi voitte sitten yhdessä harrastaa parinvaihtoa, tai siis tavalla tai toisella tapailla toisia pariskuntia. Se ei ole liian vakavaa. Se on juuri sopivan kevyttä tapailua, siis kun pariskunnat tapailevat pariskuntia.

PARISKUNTASEURUSTELU ON 1000 KERTAA MUKAVEMPAA KUIN SINKKUSEURUSTELU!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin aivan mielelläni vain tapailla mutta siinä tapauksessa ei ole seksiä jos se on vain tapailua. Voimme käydä syömässä, elokuvissa tms. Käykö Ap?

No siis, nyt en ala tapailla juuri sinua (koska on suuri todennäköisyys että olet vain trolli), mutta: kyllä, kyllä! Jotain tuollaista olen etsinyt ja etsinyt ja etsinyt eikä löydy kertakaikkiaan. Seksillä ei ole minulle väliä, sitä on tai ei ole. Yhdessä voi viihtyä monella muullakin tavalla kuin vain sängyssä.

Hyvä että tein tämän aloituksen tänne. Nyt sitten (kiitos muidenkin vastaajien) tiedän että tuollaisia naisia on olemassa.

Ehkä vika on sitten mussa, siis kuten joku mainitsi, mun "olemuksesta naiset tekevät väärät johtopäätökset". Kunpa voisin vaikuttaa tähän jotenkin. Ööh? Muutan olemustani? Enhän mä yhtään tiedä miten naiset mut näkevät, mutta arvelen että he ajattelevat että olen "kiltti nössö kunnollinen tunnollinen tylsimys". Mitä ihmettä mun pitäisi tehdä että antaisin toisenlaisen vaikutelman? Pitäisikö mun liittyä moottoripyöräkerhoon? En pidä moottoripyöristä. Pidän enemmän työnteosta, kirjojen lukemisesta, puutarhanhoidosta ja kävelyistä.

-ap

"Tuo käy seksillä tai ilman"-asenne on ehkä sellainen, mistä en tykkäisi sinussa. Deittailin joskus vähän tuon kaltaista miestä.... olisi käynyt seksisuhde, pelkkä ystävyys (kaikki muu paitsi sitoutuminen)... se "päätä sinä"-asenne tympi. Jos mies yrittää liiveihin, mutta ei ole valmis sitoutumaan, en halua olla sen kanssa muuta...  pelkkä tapailu ilman seksiä olisi jees, mutta en ota tehtäväkseni huolehtia siitä, että seksiä ei ole.  J

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et mitenkään pysty kirjoittamaan deittiprofiiliin, että haet hauskanpitoa ja hyvää seuraa, mutta et parisuhdetta? Tai et pysty ilmaisemaan asiaa naisille? Voisi auttaa.

 

Kiinnostuneiden määrä romahtaisi. Ja sehän ap:ta harmittaa, koska naisten pitäisi halua samaa kuin hänen.

Olisi kiva tavata joskus edes yksi nainen joka ei häivy välittömästi kun sille sanoo "en tahdo naimisiin". Miten ihmeessä sellaisen löytää? Ja mikä tähän vaikuttaa? Vaikuttaako ikä? Vaikuttaako mikään?

Täällä olisi yksi, moi! Mä olen elänyt ne suhteet jo ja yhden lapsen tehnyt joka on nyt kymmenen. Kaipaisin elämään miestä joka tekisi omia juttujaan sen viikon kun olen lapsen kanssa ja sen toisen viikon voitaisiin enemmän olla yhdessä ka tehdä niitä aikuisten juttuja. Ei elämän yhdistämisiä, vaikka tietysti lapsi olisi pakko hyväksyä. Ei pikaisia yhteen muuttoja. Nyt mä olen jo siinä pisteessä että voisin tosiaan ottaa vaan ne rusinat siitä suhdepullasta. Tosissaan ja sitoutuen, mutta ei samaan osoitteeseen. Ei löydy ei... :/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et mitenkään pysty kirjoittamaan deittiprofiiliin, että haet hauskanpitoa ja hyvää seuraa, mutta et parisuhdetta? Tai et pysty ilmaisemaan asiaa naisille? Voisi auttaa.

 

Kiinnostuneiden määrä romahtaisi. Ja sehän ap:ta harmittaa, koska naisten pitäisi halua samaa kuin hänen.

Olisi kiva tavata joskus edes yksi nainen joka ei häivy välittömästi kun sille sanoo "en tahdo naimisiin". Miten ihmeessä sellaisen löytää? Ja mikä tähän vaikuttaa? Vaikuttaako ikä? Vaikuttaako mikään?

Täällä olisi yksi, moi! Mä olen elänyt ne suhteet jo ja yhden lapsen tehnyt joka on nyt kymmenen. Kaipaisin elämään miestä joka tekisi omia juttujaan sen viikon kun olen lapsen kanssa ja sen toisen viikon voitaisiin enemmän olla yhdessä ka tehdä niitä aikuisten juttuja. Ei elämän yhdistämisiä, vaikka tietysti lapsi olisi pakko hyväksyä. Ei pikaisia yhteen muuttoja. Nyt mä olen jo siinä pisteessä että voisin tosiaan ottaa vaan ne rusinat siitä suhdepullasta. Tosissaan ja sitoutuen, mutta ei samaan osoitteeseen. Ei löydy ei... :/

Tosi kivasti sanottu: "ottaa ne rusinat siitä suhdepullasta" :D

Hyvä kun suhde ei ole pakkopullaa!

Outoa ettei tuollaista löydy. Kaksi itsenäistä ihmistä joilla kummallakin oma elämä. Miksi ihmeessä pariskuntien pitää aina yhdistää elämänsä? Miksi ei olla itsenäisiä? Miksi ollaan.. öh... yhteisiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et mitenkään pysty kirjoittamaan deittiprofiiliin, että haet hauskanpitoa ja hyvää seuraa, mutta et parisuhdetta? Tai et pysty ilmaisemaan asiaa naisille? Voisi auttaa.

 

Kiinnostuneiden määrä romahtaisi. Ja sehän ap:ta harmittaa, koska naisten pitäisi halua samaa kuin hänen.

Olisi kiva tavata joskus edes yksi nainen joka ei häivy välittömästi kun sille sanoo "en tahdo naimisiin". Miten ihmeessä sellaisen löytää? Ja mikä tähän vaikuttaa? Vaikuttaako ikä? Vaikuttaako mikään?

Täällä olisi yksi, moi! Mä olen elänyt ne suhteet jo ja yhden lapsen tehnyt joka on nyt kymmenen. Kaipaisin elämään miestä joka tekisi omia juttujaan sen viikon kun olen lapsen kanssa ja sen toisen viikon voitaisiin enemmän olla yhdessä ka tehdä niitä aikuisten juttuja. Ei elämän yhdistämisiä, vaikka tietysti lapsi olisi pakko hyväksyä. Ei pikaisia yhteen muuttoja. Nyt mä olen jo siinä pisteessä että voisin tosiaan ottaa vaan ne rusinat siitä suhdepullasta. Tosissaan ja sitoutuen, mutta ei samaan osoitteeseen. Ei löydy ei... :/

Tosi kivasti sanottu: "ottaa ne rusinat siitä suhdepullasta" :D

Hyvä kun suhde ei ole pakkopullaa!

Outoa ettei tuollaista löydy. Kaksi itsenäistä ihmistä joilla kummallakin oma elämä. Miksi ihmeessä pariskuntien pitää aina yhdistää elämänsä? Miksi ei olla itsenäisiä? Miksi ollaan.. öh... yhteisiä?

En tiedä. Nyt kolmevitosena kaipaa kyllä kumppania, mutta vähän eri tavalla kun kaksikymppisenä. Kaikkeen siihen hyvään. Seksiin, läheisyyteen, reissaamiseen ja olemiseen toisen kanssa, mutta kuitenkin säilyttäen sen oman elämänsä myös. Se toinenhan on sulle silloin pakoa arjesta kun se ei ole sun arkea, eikö? En tiedä miksi se on niin vaikeaa löytää ihminen joka haluaa sitoutua siihen että vain minä riitän, mutta se suhteen ei tarvi välttämättä edetä yhtään mihinkään.