Köyhien syyllistäminen ja moralisointi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillähän on vallalla kulttuuri, jonka mukaan työtöntä pitää sääliä ja ymmärtää. Työttömyys ei ole koskaan valinta, ei koskaan "oma vika", ei koskaan jotain sellaista,mille voitaisiin tehdä jotain. Ehei, työttömyys on kohtalo, jotain, mikä voi koska tahansa iskeä ja siitä eteenpäin ei enää ikinä saisi töitä.

Joku on uskotellut meille, että meillä on aina samat tyypit työttöminä, vaikka todellisuudessa suurin osa saa töitä 3 kk kuluessa työttömyyden alkamisesta.

Ap kirjoitti harkinnanvaraisesta tuesta. Ei meillä ole sellaista enää, jokaisella on oikeus toimeentulotukeen, kunhan ei ole omaisuutta. Jokainen 18v ikäinen voi muuttaa pois vanhempien luota, lopettaa opinnot ja saada noin 1000 e/kk vain siksi, että "mä voin". Omasta elämästä ei tarvitse kantaa vastuuta, yhteiskunta on sitä varten.

Järjestelmämme perustuu jo nyt rikkaiden armopaloihin, tosin niin, että ne viedään ahkerilta ja työtätekeviltä väkisin. Voitaisiin puhua ryöstökulttuurista, jossa työnteosta rangaistaan sillä, että joutuu elättämään epämääräisen joukon loisia, joilla on aina joku työnteon estävä rajoite, yleensä asenne.

Etkö tajua edes sitä, että markkinatalous ja liberaali kapitalismi toimii siten, että toisilta otetaan, jotta voidaan antaa joillekin toisille enemmän? Yrityksen saama voitto kuuluu omistajille eikä työntekijöille, jotka ovat vain haitaksi tuloksenteon kannalta. Näin olle työttömyys on pidettävä hyvin suurena, jotta työvoima joutuu kilpailemaan työstä ja palkkoja ei tarvitse nostaa. Tässä myös inflaatio pysyy alhaisena. Hintana on vain massatyöttömyys, jossa työpaikkojen jakaminen tasaisemmin ja oikeudenmukaisemmin ei toteudu vaan isot massat jätetään kokonaan työvoiman ulkopuolelle. Tiivistettynä: kapitalismi vaatii työttömyyttä ja täystyöllisyys olisi katastrofi työn tuottavuuden laskun ja palkkasumman nousun takia.

Muuten olen samaa mieltä mutta kyllä kapitalismissakin täystyöllisyys on hyvä asia, vaikka monet uusklassiset taloustieteilijät nairu-teorioineen muuta väittävätkin. Inflaatiota voi jarruttaa muutenkin. Hyvin matalia työttömyysprosentteja on esiintynyt esim. joissain euroopan maissa.

Vierailija kirjoitti:

Jättäisit sen avioeron listaltasi pois....ei kukaan voi olla enää vuonna 2018 kun vauva-palstallakin on miljoona keskustelua ja luotettavampiakin lähteitä netistä löytyy, niin typerä että ihan itse heittäytyy toisen ihmisen elätiksi, jäädäkseen erossa tyhjän päälle.

Varautuminen taloudellisesti on samalla tasolla kauheudessaan kuin avioehdon tekeminen. Tarkoitus on vain turvata oma tilanne jos jotain tapahtuu mutta monet yhä ajattelevat "eihän kukaan mene naimisiin ero mielessä". Menin naimisiin 4 kk sitten ja olen hyvin tietoinen siitä etten voi taloudellisesti ripustautua puolisooni eikä minulla ole oikeutta häneen varallisuuteensa. Olemme kuitenkin onnellisia yhdessä ja menimme naimisiin ns. loppuelämäksi, olemme vain taloudellisesti tasa-arvoisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillähän on vallalla kulttuuri, jonka mukaan työtöntä pitää sääliä ja ymmärtää. Työttömyys ei ole koskaan valinta, ei koskaan "oma vika", ei koskaan jotain sellaista,mille voitaisiin tehdä jotain. Ehei, työttömyys on kohtalo, jotain, mikä voi koska tahansa iskeä ja siitä eteenpäin ei enää ikinä saisi töitä.

Joku on uskotellut meille, että meillä on aina samat tyypit työttöminä, vaikka todellisuudessa suurin osa saa töitä 3 kk kuluessa työttömyyden alkamisesta.

Ap kirjoitti harkinnanvaraisesta tuesta. Ei meillä ole sellaista enää, jokaisella on oikeus toimeentulotukeen, kunhan ei ole omaisuutta. Jokainen 18v ikäinen voi muuttaa pois vanhempien luota, lopettaa opinnot ja saada noin 1000 e/kk vain siksi, että "mä voin". Omasta elämästä ei tarvitse kantaa vastuuta, yhteiskunta on sitä varten.

Järjestelmämme perustuu jo nyt rikkaiden armopaloihin, tosin niin, että ne viedään ahkerilta ja työtätekeviltä väkisin. Voitaisiin puhua ryöstökulttuurista, jossa työnteosta rangaistaan sillä, että joutuu elättämään epämääräisen joukon loisia, joilla on aina joku työnteon estävä rajoite, yleensä asenne.

Kiitän.

Rajoitteeni ovat noloja: yli viiden vuoden syöpähoidot, puolisokea silmä ja ikää yli 50 vuotta.

Työvuosia takana yli 25 yksityisellä puolella, kuten varmaan sinullekin. 

Kiitos vielä kerran armopaloistasi!

No oletko tuon lisäksi vielä työhaluton?

Entä työkyvytön, jolloin sinun kuuluisi (mielestäni) saada eläke.

Niin sinun mielestäsi mutta työkyvyttömyyseläkkeelle ei haluta työkyvyttömiä päästää, koska se helpottaisi heidän elämäänsä liikaa. Työkyvyttömyyshakemuksista hylätään valtaosa. Heitä pitää kiusata kansaneläkeikään asti kaikin mahdollisin keinoin ja toimeentulo on joka kuukausi haun alla ja katkolla. Kivaa elämää, eikö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillähän on vallalla kulttuuri, jonka mukaan työtöntä pitää sääliä ja ymmärtää. Työttömyys ei ole koskaan valinta, ei koskaan "oma vika", ei koskaan jotain sellaista,mille voitaisiin tehdä jotain. Ehei, työttömyys on kohtalo, jotain, mikä voi koska tahansa iskeä ja siitä eteenpäin ei enää ikinä saisi töitä.

Joku on uskotellut meille, että meillä on aina samat tyypit työttöminä, vaikka todellisuudessa suurin osa saa töitä 3 kk kuluessa työttömyyden alkamisesta.

Ap kirjoitti harkinnanvaraisesta tuesta. Ei meillä ole sellaista enää, jokaisella on oikeus toimeentulotukeen, kunhan ei ole omaisuutta. Jokainen 18v ikäinen voi muuttaa pois vanhempien luota, lopettaa opinnot ja saada noin 1000 e/kk vain siksi, että "mä voin". Omasta elämästä ei tarvitse kantaa vastuuta, yhteiskunta on sitä varten.

Järjestelmämme perustuu jo nyt rikkaiden armopaloihin, tosin niin, että ne viedään ahkerilta ja työtätekeviltä väkisin. Voitaisiin puhua ryöstökulttuurista, jossa työnteosta rangaistaan sillä, että joutuu elättämään epämääräisen joukon loisia, joilla on aina joku työnteon estävä rajoite, yleensä asenne.

Etkö tajua edes sitä, että markkinatalous ja liberaali kapitalismi toimii siten, että toisilta otetaan, jotta voidaan antaa joillekin toisille enemmän? Yrityksen saama voitto kuuluu omistajille eikä työntekijöille, jotka ovat vain haitaksi tuloksenteon kannalta. Näin olle työttömyys on pidettävä hyvin suurena, jotta työvoima joutuu kilpailemaan työstä ja palkkoja ei tarvitse nostaa. Tässä myös inflaatio pysyy alhaisena. Hintana on vain massatyöttömyys, jossa työpaikkojen jakaminen tasaisemmin ja oikeudenmukaisemmin ei toteudu vaan isot massat jätetään kokonaan työvoiman ulkopuolelle. Tiivistettynä: kapitalismi vaatii työttömyyttä ja täystyöllisyys olisi katastrofi työn tuottavuuden laskun ja palkkasumman nousun takia.

Oletko sinä koskaan miettinyt, miksi osuuskunta ei koskaan tuo mukanaan vaurautta? Siinähän työntekijät omistavat "yrityksensä" eli sen osuuskunnan. Ongelmaksi tulee se, että kukaan ei halua ottaa riskiä, jolloin tulos jää alhaiseksi. Eihän nytkään ole helppoa saada työntekijää ymmärtämään, että se hänen toivomansa työelämän jousto tarkoittaa sitä, että myös työntekijän tulisi joustaa, ei ainoastaan työnantajan.

Oletko sinä itse ollut koskaan osuuskuntayrittäjänä? Mistä olet keksinyt tuon riski-ajattelun?

Minä olen, olin monialaisessa uusosuuskunnassa. Työstäni laskutettu summa jaettiin minun palkaksi ja niiden sivukuluiksi sekä osuuskunnan perimään hallinnointimaksuun. Ihan samalla tavalla toimittiin muiden kanssa. Osuuskunta laski hallinnoinmaksun osuuden sen mukaan, että se kattoi toiminnasta aiheutuneet menot kuten toimiston vuokran, toimistosihteerin palkan sivukuluineen, hallituksen jäsenten palkkion, markkinointikulut ym. Tavoite oli nollatulos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillähän on vallalla kulttuuri, jonka mukaan työtöntä pitää sääliä ja ymmärtää. Työttömyys ei ole koskaan valinta, ei koskaan "oma vika", ei koskaan jotain sellaista,mille voitaisiin tehdä jotain. Ehei, työttömyys on kohtalo, jotain, mikä voi koska tahansa iskeä ja siitä eteenpäin ei enää ikinä saisi töitä.

Joku on uskotellut meille, että meillä on aina samat tyypit työttöminä, vaikka todellisuudessa suurin osa saa töitä 3 kk kuluessa työttömyyden alkamisesta.

Ap kirjoitti harkinnanvaraisesta tuesta. Ei meillä ole sellaista enää, jokaisella on oikeus toimeentulotukeen, kunhan ei ole omaisuutta. Jokainen 18v ikäinen voi muuttaa pois vanhempien luota, lopettaa opinnot ja saada noin 1000 e/kk vain siksi, että "mä voin". Omasta elämästä ei tarvitse kantaa vastuuta, yhteiskunta on sitä varten.

Järjestelmämme perustuu jo nyt rikkaiden armopaloihin, tosin niin, että ne viedään ahkerilta ja työtätekeviltä väkisin. Voitaisiin puhua ryöstökulttuurista, jossa työnteosta rangaistaan sillä, että joutuu elättämään epämääräisen joukon loisia, joilla on aina joku työnteon estävä rajoite, yleensä asenne.

Etkö tajua edes sitä, että markkinatalous ja liberaali kapitalismi toimii siten, että toisilta otetaan, jotta voidaan antaa joillekin toisille enemmän? Yrityksen saama voitto kuuluu omistajille eikä työntekijöille, jotka ovat vain haitaksi tuloksenteon kannalta. Näin olle työttömyys on pidettävä hyvin suurena, jotta työvoima joutuu kilpailemaan työstä ja palkkoja ei tarvitse nostaa. Tässä myös inflaatio pysyy alhaisena. Hintana on vain massatyöttömyys, jossa työpaikkojen jakaminen tasaisemmin ja oikeudenmukaisemmin ei toteudu vaan isot massat jätetään kokonaan työvoiman ulkopuolelle. Tiivistettynä: kapitalismi vaatii työttömyyttä ja täystyöllisyys olisi katastrofi työn tuottavuuden laskun ja palkkasumman nousun takia.

Muuten olen samaa mieltä mutta kyllä kapitalismissakin täystyöllisyys on hyvä asia, vaikka monet uusklassiset taloustieteilijät nairu-teorioineen muuta väittävätkin. Inflaatiota voi jarruttaa muutenkin. Hyvin matalia työttömyysprosentteja on esiintynyt esim. joissain euroopan maissa.

Suomalaiset taloustieteilijät eivät tunnu olevan penaalin terävimpiä kyniä ja poliitikot ovat näiden ohjeiden edessä polvillaan. Meno on sen mukaista.

Vierailija kirjoitti:

Samoin köyhä ei saa ikinä väsyneensä tai sairaana tehdä yhtään vikahankintaa. Vaikka olisi viikon valvonut kovassa kuumeessa, ei kaupasta saa ostaa eineksiä vaan aina pitäisi olla kykenevä hauduttelemaan ruokia itse alusta asti valmistaen. Muuten saa lukea palstalta, miten köyhät voisivat säästää ruokamenoissa.

Kuka sanoo ettei saa? Valitatko julkisesti rahojen riittämättömyydestä sen jälkeen kun olet käyttänyt huomattavan osan tulosta eineksiin? Kenenkään talous ei kaadu yhteen maksalaatikkopakettiin.

Muistan erään haastattelun jossa työtön, omien sanojen mukaan köyhä yh-äiti oli omasta mielestään niin köyhä että varaa oli vain Lidlin pakastepizzoihin. Miksei voi sitten sanoa suoraan että henkiset voimavarat ovat niin lopussa ettei jaksa tehdä ruokaa? Köyhyys on taloudellista niukkuutta eikä masennuksesta, ahdistuksesta, toivottomuudesta, voimavarojen puutteesta voi puhua köyhyyteenä koska se viittaa siihen että lisäraha olisi apu tilanteeseen. Aivan selvästi pitkäikäisempi ratkaisu olisi arjen tuki ja suunnitelman tekeminen tulevaisuuden varalle, eikä lisärahan antaminen jolloin yksilö olisi vielä tiukemmin sidottu kotiinsa, koska palkka jolla kannattaa tehdä töitä nousee vielä korkeammaksi.

Mielestäni on epäolennaista, onko työtön työtön omasta tahdostaan. Köyhiin menee vain vähän rahaa. Esimerkiksi eduskunnan kulut ovat aivan valtavat. Joku toimittaja saisi selvittää sen nielemät varat vuosittain, kun ottaa huomioon palkat, lisät, kerhoavustukset, edustuskulut yms. Pelkkä viinabudjetti on 100 000 euroa vuodessa. Yritystuet ovat myös suuria ja tehottomia.

Lisäksi syyllistämisen muoto kasvaa ja muuntautuu koko ajan: työtön on väärin koulutettu, väärän ikäinen, väärää sukupuolta, väärää kansalaisuutta ja väriä. Näin rakenteellinen rasismi on aina työttömän yksilön vika ja ominaisuus. Järjestelmän toimintaan kuuluvat asiat, kuten työtyömien kurssitus ja koulutus, yksilölliset hakuprosessit jne.tyssäävät usein riittävän rahan puutteeseen. Aktiiviset toimenpiteet nähdään liian kalliina mutta työttömien pitäminen passiivisena armeijana ei. Aktiivinalkin kaltainen järjestelmä, jossa byrokraatit saavat päättää, mikä koulutus ja työ kelpaa aktiivisuudeksi on juuri järjestelmän ylivoiman ja mielivallan osoitus työtöntä ja työttöuhkaa kokevaa työllistä kohtaan. Järjestelmä rakentuu nöyrälle tottelevaisuudelle ja sille, ettei kaikille ole tarkoituskaan löytää palkkatöitä eli kyse oli jälleen oikeasti leikkauksista. Puhutaan siis aktiivimallin sijaan oikealla nimellä työttömyysturvan leikkaus.

Työttömien olisi hyvä muistaa tämä: Kapitalismi ei ole teitä varten, vaan te olette kapitalismia varten. Olette resurssi muiden joukossa. Ihmiset ovat nykyisin aivan liian etuoikeutettuja ja laiskoja. Kyllä niitä töitä aina löytyy, kun vaan oikeasti tahtoo tehdä elämällään jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samoin köyhä ei saa ikinä väsyneensä tai sairaana tehdä yhtään vikahankintaa. Vaikka olisi viikon valvonut kovassa kuumeessa, ei kaupasta saa ostaa eineksiä vaan aina pitäisi olla kykenevä hauduttelemaan ruokia itse alusta asti valmistaen. Muuten saa lukea palstalta, miten köyhät voisivat säästää ruokamenoissa.

Kuka sanoo ettei saa? Valitatko julkisesti rahojen riittämättömyydestä sen jälkeen kun olet käyttänyt huomattavan osan tulosta eineksiin? Kenenkään talous ei kaadu yhteen maksalaatikkopakettiin.

Muistan erään haastattelun jossa työtön, omien sanojen mukaan köyhä yh-äiti oli omasta mielestään niin köyhä että varaa oli vain Lidlin pakastepizzoihin. Miksei voi sitten sanoa suoraan että henkiset voimavarat ovat niin lopussa ettei jaksa tehdä ruokaa? Köyhyys on taloudellista niukkuutta eikä masennuksesta, ahdistuksesta, toivottomuudesta, voimavarojen puutteesta voi puhua köyhyyteenä koska se viittaa siihen että lisäraha olisi apu tilanteeseen. Aivan selvästi pitkäikäisempi ratkaisu olisi arjen tuki ja suunnitelman tekeminen tulevaisuuden varalle, eikä lisärahan antaminen jolloin yksilö olisi vielä tiukemmin sidottu kotiinsa, koska palkka jolla kannattaa tehdä töitä nousee vielä korkeammaksi.

Tuo on juuri sitä syyllistämistä ja itsensä paremmaksi tekemistä. Työssäkäyvä ja eläkeläinen saa hakea eineksiä vaikka joka päivä, kun ne ovat niin nopeita ja käteviä. Ei kukaan kiellä itseltään einespitsoja. Työttömien pitäisi kasvattaa kanansa ja sikansa itse. Liha, siipikarja ja vihannekset eivät ole halpoja, jos on varsinkin perhettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillähän on vallalla kulttuuri, jonka mukaan työtöntä pitää sääliä ja ymmärtää. Työttömyys ei ole koskaan valinta, ei koskaan "oma vika", ei koskaan jotain sellaista,mille voitaisiin tehdä jotain. Ehei, työttömyys on kohtalo, jotain, mikä voi koska tahansa iskeä ja siitä eteenpäin ei enää ikinä saisi töitä.

Joku on uskotellut meille, että meillä on aina samat tyypit työttöminä, vaikka todellisuudessa suurin osa saa töitä 3 kk kuluessa työttömyyden alkamisesta.

Ap kirjoitti harkinnanvaraisesta tuesta. Ei meillä ole sellaista enää, jokaisella on oikeus toimeentulotukeen, kunhan ei ole omaisuutta. Jokainen 18v ikäinen voi muuttaa pois vanhempien luota, lopettaa opinnot ja saada noin 1000 e/kk vain siksi, että "mä voin". Omasta elämästä ei tarvitse kantaa vastuuta, yhteiskunta on sitä varten.

Järjestelmämme perustuu jo nyt rikkaiden armopaloihin, tosin niin, että ne viedään ahkerilta ja työtätekeviltä väkisin. Voitaisiin puhua ryöstökulttuurista, jossa työnteosta rangaistaan sillä, että joutuu elättämään epämääräisen joukon loisia, joilla on aina joku työnteon estävä rajoite, yleensä asenne.

Kiitän.

Rajoitteeni ovat noloja: yli viiden vuoden syöpähoidot, puolisokea silmä ja ikää yli 50 vuotta.

Työvuosia takana yli 25 yksityisellä puolella, kuten varmaan sinullekin. 

Kiitos vielä kerran armopaloistasi!

Voi luoja, aina tulee joku marttyyrikommentti: "minulla on syöpähoidot menossa, nytkö on töihin mentävä!!!" monellako työttömällä oikeasti on ne syöpähoidot menossa?? Niin? Ei varmaan ollut puhe sinusta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Samoin köyhä ei saa ikinä väsyneensä tai sairaana tehdä yhtään vikahankintaa. Vaikka olisi viikon valvonut kovassa kuumeessa, ei kaupasta saa ostaa eineksiä vaan aina pitäisi olla kykenevä hauduttelemaan ruokia itse alusta asti valmistaen. Muuten saa lukea palstalta, miten köyhät voisivat säästää ruokamenoissa.

Palstalla kauhistellaan sivutolkulla kun köyhä yh ostaa purkkihernekeiton eikä kuivattuja herneitä, joista hauduttaisi keiton. Samoin jos köyhä muutaman kerran on ostanut ärrältä kahvin ja on pitänyt sitä itselleen jopa luksuksena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jättäisit sen avioeron listaltasi pois....ei kukaan voi olla enää vuonna 2018 kun vauva-palstallakin on miljoona keskustelua ja luotettavampiakin lähteitä netistä löytyy, niin typerä että ihan itse heittäytyy toisen ihmisen elätiksi, jäädäkseen erossa tyhjän päälle.

Varautuminen taloudellisesti on samalla tasolla kauheudessaan kuin avioehdon tekeminen. Tarkoitus on vain turvata oma tilanne jos jotain tapahtuu mutta monet yhä ajattelevat "eihän kukaan mene naimisiin ero mielessä". Menin naimisiin 4 kk sitten ja olen hyvin tietoinen siitä etten voi taloudellisesti ripustautua puolisooni eikä minulla ole oikeutta häneen varallisuuteensa. Olemme kuitenkin onnellisia yhdessä ja menimme naimisiin ns. loppuelämäksi, olemme vain taloudellisesti tasa-arvoisia.

Minusta on jotenkin outoa että ihmiset menevät naimisiin, mutta eivät ole valmiita yhdistämään elämäänsä tai jakamaan omastaan. Sitähän naimisiinmeno tarkoittaa! Yhdistetään 2 elämää! Ja jos se joskus valitettavasti päättyy, yhteinen elämä laitetaan puoliksi ja jatketaan eri suuntiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jättäisit sen avioeron listaltasi pois....ei kukaan voi olla enää vuonna 2018 kun vauva-palstallakin on miljoona keskustelua ja luotettavampiakin lähteitä netistä löytyy, niin typerä että ihan itse heittäytyy toisen ihmisen elätiksi, jäädäkseen erossa tyhjän päälle.

Varautuminen taloudellisesti on samalla tasolla kauheudessaan kuin avioehdon tekeminen. Tarkoitus on vain turvata oma tilanne jos jotain tapahtuu mutta monet yhä ajattelevat "eihän kukaan mene naimisiin ero mielessä". Menin naimisiin 4 kk sitten ja olen hyvin tietoinen siitä etten voi taloudellisesti ripustautua puolisooni eikä minulla ole oikeutta häneen varallisuuteensa. Olemme kuitenkin onnellisia yhdessä ja menimme naimisiin ns. loppuelämäksi, olemme vain taloudellisesti tasa-arvoisia.

Minusta on jotenkin outoa että ihmiset menevät naimisiin, mutta eivät ole valmiita yhdistämään elämäänsä tai jakamaan omastaan. Sitähän naimisiinmeno tarkoittaa! Yhdistetään 2 elämää! Ja jos se joskus valitettavasti päättyy, yhteinen elämä laitetaan puoliksi ja jatketaan eri suuntiin.

Ei vaan puoliksi laitetaan myös elämä, joka oli ennen yhteistä elämää. Avioehdon voi tehdä myös niin, että avioliiton aikana hankittu omaisuus on yhteistä ja se menee puoliksi. Mitä on ollut ennen avioliittoa, kuuluu sille, kenen se alunperin olikin. 

Selittäisikö joku tyhmälle, mitä kaikkea hyötyä siitä on yhteiskunnalle, että suuri osa ihmisistä on köyhiä eikä ostovoimaakaan ole?

Vierailija kirjoitti:

Työttömien olisi hyvä muistaa tämä: Kapitalismi ei ole teitä varten, vaan te olette kapitalismia varten. Olette resurssi muiden joukossa. Ihmiset ovat nykyisin aivan liian etuoikeutettuja ja laiskoja. Kyllä niitä töitä aina löytyy, kun vaan oikeasti tahtoo tehdä elämällään jotain.

Löytynyt on, unohdetaan melko usein että monet eivät kestä työelämän kovaa ilmapiiriä, ainakin nuorempia tulisi kohdella rohkaisevasti, eikä lytätä kovin pahasti.  

Lähtökohtana ei saa ikinä olla, sanotaan jonkun olevan työhaluton.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samoin köyhä ei saa ikinä väsyneensä tai sairaana tehdä yhtään vikahankintaa. Vaikka olisi viikon valvonut kovassa kuumeessa, ei kaupasta saa ostaa eineksiä vaan aina pitäisi olla kykenevä hauduttelemaan ruokia itse alusta asti valmistaen. Muuten saa lukea palstalta, miten köyhät voisivat säästää ruokamenoissa.

Kuka sanoo ettei saa? Valitatko julkisesti rahojen riittämättömyydestä sen jälkeen kun olet käyttänyt huomattavan osan tulosta eineksiin? Kenenkään talous ei kaadu yhteen maksalaatikkopakettiin.

Muistan erään haastattelun jossa työtön, omien sanojen mukaan köyhä yh-äiti oli omasta mielestään niin köyhä että varaa oli vain Lidlin pakastepizzoihin. Miksei voi sitten sanoa suoraan että henkiset voimavarat ovat niin lopussa ettei jaksa tehdä ruokaa? Köyhyys on taloudellista niukkuutta eikä masennuksesta, ahdistuksesta, toivottomuudesta, voimavarojen puutteesta voi puhua köyhyyteenä koska se viittaa siihen että lisäraha olisi apu tilanteeseen. Aivan selvästi pitkäikäisempi ratkaisu olisi arjen tuki ja suunnitelman tekeminen tulevaisuuden varalle, eikä lisärahan antaminen jolloin yksilö olisi vielä tiukemmin sidottu kotiinsa, koska palkka jolla kannattaa tehdä töitä nousee vielä korkeammaksi.

Tuo on juuri sitä syyllistämistä ja itsensä paremmaksi tekemistä. Työssäkäyvä ja eläkeläinen saa hakea eineksiä vaikka joka päivä, kun ne ovat niin nopeita ja käteviä. Ei kukaan kiellä itseltään einespitsoja. Työttömien pitäisi kasvattaa kanansa ja sikansa itse. Liha, siipikarja ja vihannekset eivät ole halpoja, jos on varsinkin perhettä.

Kaikki saa tehdä mitä haluaa jos siihen on varaa. Mutta turha sanoa että tuet on liian pienet ja niillä ei tule toimeen, jos tulee toimeen hyvinkin ja ostaa aina valmisruokaa, mitä suurin osa Suomessa asuvista ihmisistä ei todellakaan tee. Jos elää yli omien varojen ja valittaa siitä, niin saakin siitä syyllistää, ihan sama onko töissä vai työtön. Kuten sanottua, kenenkään talous ei yhteen, tai edes muutamaan, einekseen kaadu tai sen ostamatta jättämisellä pelastu.

Vierailija kirjoitti:

Selittäisikö joku tyhmälle, mitä kaikkea hyötyä siitä on yhteiskunnalle, että suuri osa ihmisistä on köyhiä eikä ostovoimaakaan ole?

Eihän siitä olekaan yhteiskunnalle hyötyä. Koska julkisen sektorin työpaikkoja ei haluta lisätä vaan vähentää, Suomea yksityistetään kovaa vauhtia. Terveydenhoito jne. Sen jälkeen jokainen voi kuvitella olevansa vapaasti valitseva asiakas mutta ei se mene niin. Kapitalismissa ainoa vaikutin on raha ja sen kerääminen osakkeenomistajien taskuun. Työstä maksettu palkka yritetään saada pieneksi ja koska palkkoj ei uskalleta leikata, ei ihmisiä palkata töihin. Yksityistä sektoria ei voi pakottaa palkkaamaan ihmisiä töihin ja politiikka on nykyään yritysten palvelua, ei kansakunnan hyvinvoinnista huolehtimista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillähän on vallalla kulttuuri, jonka mukaan työtöntä pitää sääliä ja ymmärtää. Työttömyys ei ole koskaan valinta, ei koskaan "oma vika", ei koskaan jotain sellaista,mille voitaisiin tehdä jotain. Ehei, työttömyys on kohtalo, jotain, mikä voi koska tahansa iskeä ja siitä eteenpäin ei enää ikinä saisi töitä.

Joku on uskotellut meille, että meillä on aina samat tyypit työttöminä, vaikka todellisuudessa suurin osa saa töitä 3 kk kuluessa työttömyyden alkamisesta.

Ap kirjoitti harkinnanvaraisesta tuesta. Ei meillä ole sellaista enää, jokaisella on oikeus toimeentulotukeen, kunhan ei ole omaisuutta. Jokainen 18v ikäinen voi muuttaa pois vanhempien luota, lopettaa opinnot ja saada noin 1000 e/kk vain siksi, että "mä voin". Omasta elämästä ei tarvitse kantaa vastuuta, yhteiskunta on sitä varten.

Järjestelmämme perustuu jo nyt rikkaiden armopaloihin, tosin niin, että ne viedään ahkerilta ja työtätekeviltä väkisin. Voitaisiin puhua ryöstökulttuurista, jossa työnteosta rangaistaan sillä, että joutuu elättämään epämääräisen joukon loisia, joilla on aina joku työnteon estävä rajoite, yleensä asenne.

Etkö tajua edes sitä, että markkinatalous ja liberaali kapitalismi toimii siten, että toisilta otetaan, jotta voidaan antaa joillekin toisille enemmän? Yrityksen saama voitto kuuluu omistajille eikä työntekijöille, jotka ovat vain haitaksi tuloksenteon kannalta. Näin olle työttömyys on pidettävä hyvin suurena, jotta työvoima joutuu kilpailemaan työstä ja palkkoja ei tarvitse nostaa. Tässä myös inflaatio pysyy alhaisena. Hintana on vain massatyöttömyys, jossa työpaikkojen jakaminen tasaisemmin ja oikeudenmukaisemmin ei toteudu vaan isot massat jätetään kokonaan työvoiman ulkopuolelle. Tiivistettynä: kapitalismi vaatii työttömyyttä ja täystyöllisyys olisi katastrofi työn tuottavuuden laskun ja palkkasumman nousun takia.

Oletko sinä koskaan miettinyt, miksi osuuskunta ei koskaan tuo mukanaan vaurautta? Siinähän työntekijät omistavat "yrityksensä" eli sen osuuskunnan. Ongelmaksi tulee se, että kukaan ei halua ottaa riskiä, jolloin tulos jää alhaiseksi. Eihän nytkään ole helppoa saada työntekijää ymmärtämään, että se hänen toivomansa työelämän jousto tarkoittaa sitä, että myös työntekijän tulisi joustaa, ei ainoastaan työnantajan.

Suomen talouskasvu sotien jälkeen perustui paljon osuustoiminta-aatteelle. S-ryhmä on pystyssä edelleen mutta työväentaustainen E-liike katosi. Monia yrityksiä on lisäksi vielä pystyssä. Osuuskunnassa kannattaa jakaa osa voitoista jäsenille, jotta yritys kasvaisi ja menestyisi edelleen. Sitä paitsi lukemattomat työntekijät joustavat tälläkin hetkellä työpaikoissam, ovat suostuneet monenlaisiin järjestelyihin, jotta firma pysyisi pystyssä. Taidat olla itse eläkkeellä, josta lauot noita tietämättömiä mielipiteitäsi kuukausittain tilille napsahtavan rahan turvin!

Tietämättömyyteni perustu kokonaan faktoille toisin kuin sinun kirjoituksesi. S-ryhmä ei tälläkään hetkellä halua jakaa voitoista osuuskunnan jäsenille, vaan osuuskunnan palveluiden käyttäjille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillähän on vallalla kulttuuri, jonka mukaan työtöntä pitää sääliä ja ymmärtää. Työttömyys ei ole koskaan valinta, ei koskaan "oma vika", ei koskaan jotain sellaista,mille voitaisiin tehdä jotain. Ehei, työttömyys on kohtalo, jotain, mikä voi koska tahansa iskeä ja siitä eteenpäin ei enää ikinä saisi töitä.

Joku on uskotellut meille, että meillä on aina samat tyypit työttöminä, vaikka todellisuudessa suurin osa saa töitä 3 kk kuluessa työttömyyden alkamisesta.

Ap kirjoitti harkinnanvaraisesta tuesta. Ei meillä ole sellaista enää, jokaisella on oikeus toimeentulotukeen, kunhan ei ole omaisuutta. Jokainen 18v ikäinen voi muuttaa pois vanhempien luota, lopettaa opinnot ja saada noin 1000 e/kk vain siksi, että "mä voin". Omasta elämästä ei tarvitse kantaa vastuuta, yhteiskunta on sitä varten.

Järjestelmämme perustuu jo nyt rikkaiden armopaloihin, tosin niin, että ne viedään ahkerilta ja työtätekeviltä väkisin. Voitaisiin puhua ryöstökulttuurista, jossa työnteosta rangaistaan sillä, että joutuu elättämään epämääräisen joukon loisia, joilla on aina joku työnteon estävä rajoite, yleensä asenne.

Etkö tajua edes sitä, että markkinatalous ja liberaali kapitalismi toimii siten, että toisilta otetaan, jotta voidaan antaa joillekin toisille enemmän? Yrityksen saama voitto kuuluu omistajille eikä työntekijöille, jotka ovat vain haitaksi tuloksenteon kannalta. Näin olle työttömyys on pidettävä hyvin suurena, jotta työvoima joutuu kilpailemaan työstä ja palkkoja ei tarvitse nostaa. Tässä myös inflaatio pysyy alhaisena. Hintana on vain massatyöttömyys, jossa työpaikkojen jakaminen tasaisemmin ja oikeudenmukaisemmin ei toteudu vaan isot massat jätetään kokonaan työvoiman ulkopuolelle. Tiivistettynä: kapitalismi vaatii työttömyyttä ja täystyöllisyys olisi katastrofi työn tuottavuuden laskun ja palkkasumman nousun takia.

Oletko sinä koskaan miettinyt, miksi osuuskunta ei koskaan tuo mukanaan vaurautta? Siinähän työntekijät omistavat "yrityksensä" eli sen osuuskunnan. Ongelmaksi tulee se, että kukaan ei halua ottaa riskiä, jolloin tulos jää alhaiseksi. Eihän nytkään ole helppoa saada työntekijää ymmärtämään, että se hänen toivomansa työelämän jousto tarkoittaa sitä, että myös työntekijän tulisi joustaa, ei ainoastaan työnantajan.

Oletko sinä itse ollut koskaan osuuskuntayrittäjänä? Mistä olet keksinyt tuon riski-ajattelun?

Minä olen, olin monialaisessa uusosuuskunnassa. Työstäni laskutettu summa jaettiin minun palkaksi ja niiden sivukuluiksi sekä osuuskunnan perimään hallinnointimaksuun. Ihan samalla tavalla toimittiin muiden kanssa. Osuuskunta laski hallinnoinmaksun osuuden sen mukaan, että se kattoi toiminnasta aiheutuneet menot kuten toimiston vuokran, toimistosihteerin palkan sivukuluineen, hallituksen jäsenten palkkion, markkinointikulut ym. Tavoite oli nollatulos.

Oletko koskaan miettinyt, miten käy yrityksen, jonka tavoitteena on nollatulos? Kun yksi työntekijä jää äitiyslomalle, pitäisi nollatulokseen pääsemiseksi muiden tehdä entistä pitempää päivää, koska puskurivaraa ei ole.