Lue keskustelun säännöt.
Sinä joka olet ollut pitkään parisuhteessa: oletko vielä rakastunut puolisoosi?
19.05.2018 |
Tuntuuko perhosia vatsanpohjassa? Kostuuko pikkarit hänen lähellään? Haen siis sitä, että onko edes mahdollista säilyttää niitä fiiliksiä, joita on kun tapaa uuden ihmisen.
Kommentit (32)
Rakastan, kaipaan ja annan/saan hellyyttä, ainakin kerran viikossa seksiäkin. Yhdessä 42 vuotta. Alkuhuuma on muuttunut lämmöksi ja lemmeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole tainnut olla koskaan "rakastunut" eikä sitä ihanaa kemiakaan ole juuri ollut nykyisen mieheni kanssa. TIedän mitä se voi parhaimmillaan olla ja olen sen kauan sitten tuntenut. Toista kertaa en sellaista uskonut tulevan.
Rakastanut sen sijaan olen yli 20v ja tuntenut syvää kumppanuutta. Välillä kyllä miettii mitä toisessa oikein näkee mutta mitä tuota enää vaihtamaan.
Perhosia ei, pikkuhousut kyllä kastuu välillä pelkästä ajatuksesta.
Kyllä on vielä kipinää 12 vuoden jälkeenkin. Hassuteltiin hyppäämällä suht viileään uimaveteen tänään, suoraan laiturilta.
Rakastan puolisoani päivä päivältä enemmän😀
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oltiin yhdessä 16 vuotta, joista viimeiseen 6 vuoteen ei ollut kyllä mitään tunteita. Alun alkaenkin oltiin ehkä enemmän ystäviä kuin rakastavaisia. Vieläkin ollaan tietyllä tavalla kumppaneita, mutta ei olla eikä oltu toisillemme mies ja nainen.
Yksi lyhyt elämä per ihminen.. surullista tuollaiset jotka heittää sen hukkaan.
Kaikilla se intohimon löytäminen ei ole elämän tarkoitus. Se voi monistakin syistä johtuen olla ihan vain rauhallinen ja turvallisen yhteiselo, jonkinlaista rakkautta kuitenkin sekin (ainakin ollut lähtötekijöissään). Tuntuu vain jotenkin kummalliselta, että joku voi ulkopuolelta sanoa toisen ihmisen heittäneen elämänsä hukkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole rakstunut. Rakastan. Yhdessä 19 vuotta
Vierailija kirjoitti:
Ei kostu, koska mies ei halua minua, ed kerrasta lähes 1v ja sitäkin yhtä kertaa edelsi 1v5kk täys selibaatti.
Yhdessä melkein 26v.N41
Surullista. Sinulla on varmaan syysi pysyä tuollaisessa "parisuhteessa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En rakasta, mutta en tiedä olenko koskaan kunnolla rakastanutkaan, joten ei suurta muutosta tunteissa ole tapahtunut.
Eikä tunnu perhosiakaan vatsan pohjassa eikä ole seksiäkään. Ihan rentoa yhteiseloa kuitenkin, uskokaa pois. :D
Naimisissa 16v.
En voi kuvitella, että tuollainen tulisi itselleni ikinä riittämään. Sen paremmin perusteeksi suhteeseen ryhtymiseen kuin siinä pysymiseen. Mutta ei siinä, kukin tavallaan.
Rakastan kyllä vielä 17 vuoden jälkeen, mutta eihän se samanlaista oo kun vasta-rakastuneena. Ohikiitävinä hetkinä voin joskus tuntea häivähdyksen niistä alkuvuosien tunteista, mutta enimmäkseen se on, jos niin voi sanoa "arkisempaa" rakkautta. Haluan häntä edelleen myös seksuaalisesti mutta se halu on nykyään enemmän sellaista, joka syttyy vasta kun ryhdytään toimeen. Ei sillä lailla pelkästä läsnäolosta tai ajatuksesta kuten alussa oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ollaan oltu yhdessä 18 vuotta. Meininki vaihtelee, välillä arki on aika arkista ilman perhosia ja herkästi kostuvia pikkareita, välillä löydetään itsemme piilottelemasta lapsilta vessassa kun ei malta pitää näppejä erossa. Just nyt en sanoisi että "olen rakastunut" mutta vuosi sitten olin, ja tälläkin viikolla mies on saanut pikkarit kostumaan kolmen sanan wa-viestillä (ja sen jälkeen vähän muillakin keinoilla).
En ole puoli- enkä kokosoosi. Mitä eroa niillä muuten on?
Rakastan ja välitän kovasti, mutta mitään himoa en ole tuntenut häntä kohtaan pitkään aikaan.