Lue keskustelun säännöt.
Huomio! Saanko kliinisen kemian erikoislääkärin paikalle? Pyytäisin konsultaatiota!
18.05.2018 |
Tiedustelisin syytä siihen, että kun juoksen aamulla bussipysäkille, niin minulle tulee usein kova jano. Janon tunne kuitenkin menee yleensä ohi noin 10 minuutissa. Myös tavallista ripeämpi kävely voi joskus aiheuttaa janon tunteen. Mistähän tämä mahtaa johtua?
Olen ajatellut että syynä voisi mahdollisesti olla anaerobisen rasituksen synnyttämä maitohappo lihaksissa, joka erittyy lihaksista vereen ja nostaa siten veren osmolaarisuutta, mikä puolestaan aiheuttaisi janon tunteen... Mutta voiko maitohappoa kuitenkaan syntyä niin paljoa että se merkittävästi vaikuttaisi veren osmolaarisuuteen, ilman että se aiheuttaisi myös metabolisen asidoosin? Kas siinäpä pulma, johon toivoisin asiantuntijan kannanottoa.
Toinen selitys jota olen pohtinut on, että kyse olisi jonkinlaisesta rasituksen aikaansaamasta transientista hyperglykemiasta. Onko siis mahdollista, että minulla olisi jotain häikkää verensokereiden säätelyssä? Tämän kannalta olennainen taustatieto lienee, että olen iältäni noin kolmekymppinen ja painoindeksini on hiukan vajaa 21, mutta keskivartalossa vaikuttaisi silti olevan vähän enemmän rasvakudosta kuin on suotavaa. Pitäisikö kuvaamani oireen perusteella olla huolissaan diabeteksen mahdollisuudesta?
No, tämä nyt ei oikeastaan ole varsinainen konsultaatiopyyntö, koska enhän minä mikään lääkäri ole, mutta siitä huolimatta toivoisin tähän ketjuun vastauksia asioista jotain ymmärtäviltä ihmisiltä :D
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Jos vaan menet ihan maksullisen lääkärin juttusille. Tai terveyskeskukseen, sehän on Helsingissä maksuton.
Melko härskiä täällä kalastella "konsultaatiota".
Mahtaisiko Helsingissäkään saada aikaa terveyskeskuslääkärille, kun sanoisi ajanvaraukseen, että kun tulee jano bussipysäkille juostessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hypokondrikko nykymallia.
Mieluummin hypokondria kuni hypotensio.
Lääkäri kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Up! Tehdäänkö jossain sairaalassa rasituskokeita joissa olisi mukana reaaliaikainen verensokerin seuranta?
Kyllä on taas vaatimukset. Ei tuollaista tehdä eikä ainakaan ihan sen takia että "nice to know". Eihän oire haittaa juurikaan elämääsi eikä ole vaarallista. Miksi sen syy pitäisi selvittää. Sma kuin potilaat joilla on selkäkipua, ja joista on todettu että leikattavaa vikaa selässä ei ole ja kipu vielä helpottaa kokonaan lääkkeillä pelkästäänkin tai ainakin lääkkeillä ja fysioterapialla. Sitten ravataan lääkärissä ja vaaditaan lisää tutkimuksia ja magneettikuvauksia ja muuta kun halutaan tietää mistä se kipu johtuu. Ei sillä niin väliä että kipu saadaan kokonaan pois vaikka lääkkeellä tai jumpalla mutta tärkeintä on tietää mistä se johtuu. Mitä väliä sillä on jos se kipu saadaan kuitenkin pois eikä leikkaamassa olla kuitenkaan missään tapauksessa ja hoitovaihtoehtoina on: leikkaus, fysioterapia, lääkehoito tai lääke ja fysioterapia. Eiköhän tärkeintä ole saada se vaiva pois eikä selvittää mistä se johtuu, ihan vain jotta on kiva tietää se vaikka se ei hoitoon vaikuttaisi millään tavalla. Julkinen terveydenhuolto on ihan tukossa jo nyt, toki itse maksaen saa omalla kustannuksella selviellä asioita joilla ei ole hoidon kannalta mitään merkitystä jos siitä haluaa maksaa. Mutta älkää tukkiko turhilla selvittelyillä ruuhkautunutta sairaanhoitoa. Tai ravatko vastaanotolla samojen vaivojen kanssa jotka on selvitetty jo kolmeen kertaan ja joista on hoitosuunnitelma jo olemassa. Saman kuluneen nivelrikkoisen polven takia esim. jatkuvasti ja toistuvasti pari kertaa vuodessa vastaanotolle, jonka osalta diagnoosi ja hoito on jo selvillä. Mitä järkeä?
Hyvä lääkäri, pitkää sairauslomaa nämä hakevat. Selkäleikkauksesta sellaisen saa ja pitkän.
Vierailija kirjoitti:
Mites se sun juokseminen on Anaerobinen rasitus? Aloitetaan nyt ensin vaikka siitä? (viittaan aloitukseen)
Onko ilmaus "lihakset menevät maitohapoille" sinulle tuttu? Lihakset siis joutuvat tekemään enemmän työtä kuin mihin saatavilla oleva happi riittää. Keuhkojen ja verenkiertoelimien hapensiirtokyky on valitettavasti rajallinen, ja helposti esim. juostessa käy niin, että lihaksissa energiankulutus on suurempaa kuin niiden kyky tuottaa energiaa oksidatiivisella fosforylaatiolla.
Tieteellisemmin ilmaistuna: Voimakkaat lihassupistukset käyttävät lihassolujen adenosiinitrifosfaattivarastot (ATP) nopeasti loppuun, jolloin muodostuu paljon adenosiinidifosfaattia (ADP) ja adenosiinimonofosfaattia (AMP). Nämä kiihdyttävät glykolyysiä säätelemällä allosteerisesti glykolyysiin osallistuvia entsyymejä, ja kun glykolyysi kiihtyy, syntyy runsaasti palorypälehappoa (pyruvaattia) ja pelkistyneitä elektroninsiirtäjäkoentsyymejä. Viimeksi mainittujen regenerointi takaisin hapettuneeseen muotoon (mikä on välttämätöntä lihassolujen aineenvaihdunnan jatkumisen kannalta) ei kuitenkaan onnistu oksidatiivisella fosforylaatiolla, koska happea ei ole saatavilla riittävästi. Niinpä lihassoluilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin käyttää glykolyysissä syntynyttä pyruvaattia elektroninsiirtäjäkoentsyymien hapettamiseen. Tässä prosessissa pyruvaatista muodostuu maitohappoa, joka erittyy lihaksista verenkiertoon, mihin aloituksessa siis viitattiin.
Riittääkö tämä selitys anaerobisesta rasituksesta sinulle?
No yleislääkäri ei voi vastata, kun kysyttiin kliinisen kemian erikoislääkäriä (joka ei todennäköisesti osaisi vastata kysymykseen yhtä hyvin kuin yleislääkäri).