Lue keskustelun säännöt.
Asiakaspalvelijat: Oudoin asia, jonka olet joutunut selittämään asiakkaalle?
Kommentit (4751)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule, minä olen yhden pankin toimitusjohtajan henkilökohtainen työntekijä (eli en pankin työntekijä) ja käyn välillä tekemässä ostoksia ja varauksia hänen luottokorteillaan ja pankkikorteillaan. Hän on myös asianajaja ammatiltaan, joten tietää kyllä aika tarkkaan lait ja säädökset tämänkin asian suhteen.
Niinhän sitä toivoisi mutta sulle nyt on sitten sattunut epäpätevä asianajaja työnantajaksi.
Lainaus pankin sivuilta korttiehdoista:
” Olet vastuussa kortin ja tunnusluvun huolellisesta säilytyksestä
Kortti on henkilökohtainen, ja sitä ei saa antaa kenenkään muun käyttöön – ei edes toiselle saman perheen jäsenelle.”
Korttiehdoilla ei ole tässä asiassa mitään merkitystä, niitä voi rikkoa ihan niin paljon kuin huvittaa syyllistymättä yhtään mihinkään. Petokseksi homma kääntyy vasta sitten kun käytät jonkun muun rahoja ilman rahojen omistajan lupaa, luvan kanssa voit laillisesti käyttää jonkun toisen pankkikorttia. Se, että se on pankin korttiehtojen vastaista, antaa tyypillisesti pankille mahdollisuuden halutessaan irtisanoa pankkiasiakkuutesi, mutta jos olet muutoin mieluisa maksava asiakas, he eivät sitä tietenkään käytännössä tee. Korttiehtojen rikkominen ei mitenkään velvoita pankkia toimimaan asian suhteen, vaan se on kahden osapuolen sopimusasia. Veikkaisin, että pankilla ei ole ihmeempiä intressejä esimerkiksi takavarikoida omien johtajiensa kortteja, jos niitä johtajan avustajat lupaehtojen vastaisesti käyttävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hämmentävintä oli kun olin kuntosalin vastaanotossa töissä. Yksi asiakas valitti koska kellarikerroksessa olevassa salissa ei ollut ikkunaa. Yritin selittää että ikkunan rakentaminen sinne on mahdotonta. Oli siis aivan hiilenä asiasta.
Asiakas oli hukannut narikka lapun ja halusi jotakin mustan takin taskusta. Ihmetteli, kun en lähetenyt käymään läpi kaikkien mustien takkien taskuja hänen takkinsa ja taskunsa löytääkseni, vaan hänen piti odottaa, että takit on jaettu. Mitäköhän varten se narikka on? Että jokainen voi tulla kyselemään taskujen sisältöä itselleen???
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole oudoin, mutta erityisesti tänä kesänä päätään nostanut ilmiö.
Joidenkin ihmisten on ollut hyvin vaikea ymmärtää, että työnantajan tarjoamat rahat Smartumin, E-passin tai muun kortin/rannekkeen/mobiilisovelluksen muodossa ovat HENKILÖKOHTAISIA. Vain ja ainoastaan sinun omaan käyttöösi tarkoitettuja. Voit näillä rahoilla ostaa itsellesi museokortin, salikortin, leffalipun, teatterilipun jne. Mutta et voi tällä työnantajan tarjoamalla, henkilökohtaisella edulla ostaa samoja tuotteita edes lapsellesi, miehellesi, isovanhemmillesi tai naapurin Pirkolle. Ilmiön laajuus tänä kesänä liittynee siihen, että kulttuuri- ja urheilupalvelut olivat pari kuukautta kiinni ja yhtäkkiä olikin "lompakko täynnä rahaa", joka pitää kuluttaa tiettyyn määräaikaan mennessä.
No, käytännössä edun käyttäminen perheenjäsenen hyväksi on todella helppoa sellaisissa palveluissa, jossa ostaminen toimii verkossa. Esim. Tiketin kautta ostettavat keikkaliput mm. Tavastialle saa ostettua verkosta Epassilla ja niitä voi ostaa samalle keikalle vaikka kuinka monta. Samoin Finnkinon leffalippuja voi ostaa verkosta. Kumpiakaan ei ole kukaan koskaan ovella syynännyt lipussa olevan nimen osalta. Monessa leffateatterissa ei ole edes ihmistä tarkistamassa lippua vaan lippu näytetään automaatille. Aina ollaan koko perhe päästy mm. Itiksessä leffaan vanhemman virike-edulla ostetuilla lipuilla.
Joo, mutta jos olet pyrkimässä paikkaan x ja sulle todetaan ettet voi virikesetelillä maksaa koko perheen lippuja niin turha siitä on alkaa itkemään että leffalippujaki pystyy netistä ostamaan.. ohis
En ostanut netistä vaan ihan luukulta ja maksoin e-passilla oman ja mieheni lipun.
Vaan
Työskentelen Uudenmaan alueella pienehköllä tallilla. Meillä on painoraja, tiettyjen hevosten kohdalla esim. 80 kg, miesasiakas: "Onko miehillä sama painoraja"?... Ei ole, miehen kilohan on naisen 1.5 kg :) :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole oudoin, mutta erityisesti tänä kesänä päätään nostanut ilmiö.
Joidenkin ihmisten on ollut hyvin vaikea ymmärtää, että työnantajan tarjoamat rahat Smartumin, E-passin tai muun kortin/rannekkeen/mobiilisovelluksen muodossa ovat HENKILÖKOHTAISIA. Vain ja ainoastaan sinun omaan käyttöösi tarkoitettuja. Voit näillä rahoilla ostaa itsellesi museokortin, salikortin, leffalipun, teatterilipun jne. Mutta et voi tällä työnantajan tarjoamalla, henkilökohtaisella edulla ostaa samoja tuotteita edes lapsellesi, miehellesi, isovanhemmillesi tai naapurin Pirkolle. Ilmiön laajuus tänä kesänä liittynee siihen, että kulttuuri- ja urheilupalvelut olivat pari kuukautta kiinni ja yhtäkkiä olikin "lompakko täynnä rahaa", joka pitää kuluttaa tiettyyn määräaikaan mennessä.
No, käytännössä edun käyttäminen perheenjäsenen hyväksi on todella helppoa sellaisissa palveluissa, jossa ostaminen toimii verkossa. Esim. Tiketin kautta ostettavat keikkaliput mm. Tavastialle saa ostettua verkosta Epassilla ja niitä voi ostaa samalle keikalle vaikka kuinka monta. Samoin Finnkinon leffalippuja voi ostaa verkosta. Kumpiakaan ei ole kukaan koskaan ovella syynännyt lipussa olevan nimen osalta. Monessa leffateatterissa ei ole edes ihmistä tarkistamassa lippua vaan lippu näytetään automaatille. Aina ollaan koko perhe päästy mm. Itiksessä leffaan vanhemman virike-edulla ostetuilla lipuilla.
Joo, mutta jos olet pyrkimässä paikkaan x ja sulle todetaan ettet voi virikesetelillä maksaa koko perheen lippuja niin turha siitä on alkaa itkemään että leffalippujaki pystyy netistä ostamaan.. ohis
En ostanut netistä vaan ihan luukulta ja maksoin e-passilla oman ja mieheni lipun.
Vaan
Ovat rikkoneet sääntöjä, jos ovat luukulta myyneet.
Jos haluaa ostaa leffalippuja toisen eduilla, pitää ostaa netistä tai sitten sarjalippuja. Niitä sarjalippuja voi sitten vapaasti käyttää kuka vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäätelöpalloa tehdessä: "kuppi vai vohveli?"
Asiakas: "Mitä eroa niillä on?"
Eikä ole todellakaan ollut vain yksittäinen asiakas xD Varmaan vaan hassuja ajatuskatkoja.
Niin, se on turhauttavaa kun itse toistaa työssään satoja kertoja samoja asioita ja silti asiakkaalle se voi olla ensimmäinen kerta kun moisen kysymyksen kuulee. Kannattaa varmaan kysyä selkeämmin "laitanko jäätelöpallosi kuppiin vai haluaistko sen mielummin vohveliin?" ja samalla näyttää kuppia ja vohvelia.
Kun ensi kertaa kuulee jonkin asian, ei sitä välttämättä tunne.
En ymmärrä miksei sitä kuppia voi tehdä vaikka jostain taikinasta, siis syötäväksi. Silloin tuo kysymys on minusta ihan looginen. Toisen asemaan asettuminen voi joskus vaatia ponnistelua, mutta siitä voi saada hyvän mielen.
Jos siis kysyt vaikka laitetaanko pahvikuppiin vai vohvelitötteröön, asia on helpompi ymmärtää.Sitä jäätelökuppia ei voi tehdä taikinasta, koska se on nimenomaan tarkoitettu allergisille asiakkaille jotka eivät voi syödä taikinaa, tai jäätelöä joka on koskenut taikinaan 🤦♀️. Voi pyhä yksinkertaisuus, miksi kuvittelit sen kuppivaihtoehdon olevan olemassa!
No itseasiassa kyllä voi. Eikö ihan Hesessäkin tule jäätelöt sellaisessa vohveli "kupissa"? Muuallakin olen törmännyt. Ehkä asiakas mielessään ajatteli sellaista?
Missä muuten sitten kysytään että vohveliin vai kuppiin. Pahvikupit ovat tarjolla toki kaikille halukkaille, mutta pääasiassa hankittu niitä asiakkaita varten, joilla on keliakia tai vilja-allergia tms.
Minä haluan irtojätskin kupissa ihan vain siksi, etten tykkää vohvelista, varsinkaan siitä halpisvohvelista, joka maistuukin ihan pahvilta. Aitoon vohveliin voin joskus ottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäätelöpalloa tehdessä: "kuppi vai vohveli?"
Asiakas: "Mitä eroa niillä on?"
Eikä ole todellakaan ollut vain yksittäinen asiakas xD Varmaan vaan hassuja ajatuskatkoja.
Niin, se on turhauttavaa kun itse toistaa työssään satoja kertoja samoja asioita ja silti asiakkaalle se voi olla ensimmäinen kerta kun moisen kysymyksen kuulee. Kannattaa varmaan kysyä selkeämmin "laitanko jäätelöpallosi kuppiin vai haluaistko sen mielummin vohveliin?" ja samalla näyttää kuppia ja vohvelia.
Kun ensi kertaa kuulee jonkin asian, ei sitä välttämättä tunne.
En ymmärrä miksei sitä kuppia voi tehdä vaikka jostain taikinasta, siis syötäväksi. Silloin tuo kysymys on minusta ihan looginen. Toisen asemaan asettuminen voi joskus vaatia ponnistelua, mutta siitä voi saada hyvän mielen.
Jos siis kysyt vaikka laitetaanko pahvikuppiin vai vohvelitötteröön, asia on helpompi ymmärtää.Sitä jäätelökuppia ei voi tehdä taikinasta, koska se on nimenomaan tarkoitettu allergisille asiakkaille jotka eivät voi syödä taikinaa, tai jäätelöä joka on koskenut taikinaan 🤦♀️. Voi pyhä yksinkertaisuus, miksi kuvittelit sen kuppivaihtoehdon olevan olemassa!
No itseasiassa kyllä voi. Eikö ihan Hesessäkin tule jäätelöt sellaisessa vohveli "kupissa"? Muuallakin olen törmännyt. Ehkä asiakas mielessään ajatteli sellaista?
Missä muuten sitten kysytään että vohveliin vai kuppiin. Pahvikupit ovat tarjolla toki kaikille halukkaille, mutta pääasiassa hankittu niitä asiakkaita varten, joilla on keliakia tai vilja-allergia tms.
Tässä alkuperäisessä jutussa mielestäni oli kuitenkin pointtina se, että asiakas kysyy "mitä eroa niillä on", ei se, että juttu olisi asiakaspalvelijalle jokapäiväinen rutiini, eikä osaa vaan asettua (ensikertalaisen) asiakkaan asemaan. Tulisi itsellekin hölmö olo tuollaisesta vastakysymyksestä, vaikken ole päivääkään ollut töissä jäätelökioskilla. Mitä eroa, noh toinen on kuppi ja toinen vohveli :D
Olen sivusta kuullut, kun ravintolavaunussa edelläni ollut tilasi lihapullia, ja myyjä kysyi että haluatko 8 vai 12 pullaa (olikohan nuo määrät, en ole varma). Tähän asiakas: "Mitä se tarkoittaa?" En kyllä itsekään olisi tuon selvemmin osannut kysyä yksinkertaista kysymystä.
Kyllähän tuo pitäisi kysyä "Montako pullaa haluat - 8 vai 12?"
Silloin jokainen tajuaa että kyse on määrästä.
Pelkkä numero voidaan kuulla väärin tai ymmärtää että se tarkoittaa brändiä tai laatua kuten kolmosolut tai ykkösluokan makkara.
Tästähän tässä ja jätskikeississä on kyse: Ei vaan kuunnella. Aivan selkeitä suomenkielisiä kysymyksiä oli kumpikin. Miksi ne pitäisi aikuisille oletettavasti täyspäisille asiakkaille alkaa avata?
Voi olla sekin, ettei kuunnella. Kaikki ei osaa odottaa, että se myyjä saattaa kysyä vielä jotain sen jälkeen, kun on itse sanonut tilauksen, ja ajatukset on jo vähän muualla. Voi myös olla taustahälyä, ettei kuule.
Minä muuten saatan hyvinkin olla se tyhmiä kyselevä asiakas. Usein tätä tapahtuu jossain sellaisessa ruokapaikassa, jossa myyjä sanoo kaikille samalla tavalla ja jotenkin olettaa, että paikka on supertuttu kaikille. Esim. Subi tai Ikean ruokapaikka. Viimeksi Ikeassa olin ihan kujalla, kun myyjä oli ensin pleksin takana ja vielä visiiri päässä ja sieltä kaikkien muovien takaa jotain kyseli, arvaa vaan kuulinko ja ymmärsinkö. No, asia tuli selväksi, kun pyysin sanomaan uudelleen. En varmasti ois tajunnut, jos myyjä ois sieltä visiirin suojasta kysynyt jotain, et "8 vai 12?"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäätelöpalloa tehdessä: "kuppi vai vohveli?"
Asiakas: "Mitä eroa niillä on?"
Eikä ole todellakaan ollut vain yksittäinen asiakas xD Varmaan vaan hassuja ajatuskatkoja.
Niin, se on turhauttavaa kun itse toistaa työssään satoja kertoja samoja asioita ja silti asiakkaalle se voi olla ensimmäinen kerta kun moisen kysymyksen kuulee. Kannattaa varmaan kysyä selkeämmin "laitanko jäätelöpallosi kuppiin vai haluaistko sen mielummin vohveliin?" ja samalla näyttää kuppia ja vohvelia.
Kun ensi kertaa kuulee jonkin asian, ei sitä välttämättä tunne.
En ymmärrä miksei sitä kuppia voi tehdä vaikka jostain taikinasta, siis syötäväksi. Silloin tuo kysymys on minusta ihan looginen. Toisen asemaan asettuminen voi joskus vaatia ponnistelua, mutta siitä voi saada hyvän mielen.
Jos siis kysyt vaikka laitetaanko pahvikuppiin vai vohvelitötteröön, asia on helpompi ymmärtää.Sitä jäätelökuppia ei voi tehdä taikinasta, koska se on nimenomaan tarkoitettu allergisille asiakkaille jotka eivät voi syödä taikinaa, tai jäätelöä joka on koskenut taikinaan 🤦♀️. Voi pyhä yksinkertaisuus, miksi kuvittelit sen kuppivaihtoehdon olevan olemassa!
No itseasiassa kyllä voi. Eikö ihan Hesessäkin tule jäätelöt sellaisessa vohveli "kupissa"? Muuallakin olen törmännyt. Ehkä asiakas mielessään ajatteli sellaista?
Missä muuten sitten kysytään että vohveliin vai kuppiin. Pahvikupit ovat tarjolla toki kaikille halukkaille, mutta pääasiassa hankittu niitä asiakkaita varten, joilla on keliakia tai vilja-allergia tms.
Tässä alkuperäisessä jutussa mielestäni oli kuitenkin pointtina se, että asiakas kysyy "mitä eroa niillä on", ei se, että juttu olisi asiakaspalvelijalle jokapäiväinen rutiini, eikä osaa vaan asettua (ensikertalaisen) asiakkaan asemaan. Tulisi itsellekin hölmö olo tuollaisesta vastakysymyksestä, vaikken ole päivääkään ollut töissä jäätelökioskilla. Mitä eroa, noh toinen on kuppi ja toinen vohveli :D
Olen sivusta kuullut, kun ravintolavaunussa edelläni ollut tilasi lihapullia, ja myyjä kysyi että haluatko 8 vai 12 pullaa (olikohan nuo määrät, en ole varma). Tähän asiakas: "Mitä se tarkoittaa?" En kyllä itsekään olisi tuon selvemmin osannut kysyä yksinkertaista kysymystä.
Kyllähän tuo pitäisi kysyä "Montako pullaa haluat - 8 vai 12?"
Silloin jokainen tajuaa että kyse on määrästä.
Pelkkä numero voidaan kuulla väärin tai ymmärtää että se tarkoittaa brändiä tai laatua kuten kolmosolut tai ykkösluokan makkara.
Tästähän tässä ja jätskikeississä on kyse: Ei vaan kuunnella. Aivan selkeitä suomenkielisiä kysymyksiä oli kumpikin. Miksi ne pitäisi aikuisille oletettavasti täyspäisille asiakkaille alkaa avata?
Voi olla sekin, ettei kuunnella. Kaikki ei osaa odottaa, että se myyjä saattaa kysyä vielä jotain sen jälkeen, kun on itse sanonut tilauksen, ja ajatukset on jo vähän muualla. Voi myös olla taustahälyä, ettei kuule.
Minä muuten saatan hyvinkin olla se tyhmiä kyselevä asiakas. Usein tätä tapahtuu jossain sellaisessa ruokapaikassa, jossa myyjä sanoo kaikille samalla tavalla ja jotenkin olettaa, että paikka on supertuttu kaikille. Esim. Subi tai Ikean ruokapaikka. Viimeksi Ikeassa olin ihan kujalla, kun myyjä oli ensin pleksin takana ja vielä visiiri päässä ja sieltä kaikkien muovien takaa jotain kyseli, arvaa vaan kuulinko ja ymmärsinkö. No, asia tuli selväksi, kun pyysin sanomaan uudelleen. En varmasti ois tajunnut, jos myyjä ois sieltä visiirin suojasta kysynyt jotain, et "8 vai 12?"
Meillä ei ole missään lähellä hesejä eikä mäkkäreitä, ja noissa paikoissa tulee syötyä ehkä kerran vuodessa. Olen aina yhtä pihalla juomista ja salaatin kastikkeista ja kannattaako ottaa ateriana ja mitä kaikkee ne kyselee. Pitävät varmaan joka kerta vähän yksinkertaisena, kun "kaikkihan nuo nyt tietää". Ikea on yhtä vieras, jotain Subia en uskalla edes ajatella. 😄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna154 kirjoitti:
Työskentelen Uudenmaan alueella pienehköllä tallilla. Meillä on painoraja, tiettyjen hevosten kohdalla esim. 80 kg, miesasiakas: "Onko miehillä sama painoraja"?... Ei ole, miehen kilohan on naisen 1.5 kg :) :)
No aika harva mies on alle tuon, että sinällään aiheellinen kysymys jos ei ole kerrottu ennen näiden hevosten näkemistä, että joillain hevosilla voi ratsastaa painavammatkin.
Varmasti tuo on paikan omistajan oma ohjeistus kun ei halua tai suostu maksaa ylityölisää. Suurinosa varmasti syökin ja lähtee 20 minuutissa mutta ei kaikki ja sitähän ei naamakertoimesta näe joten säännöt kaikille samat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran 20 min ennen sulkemisaaikaa kahvilaan jossa tuolloin työskentelin tuli nainen kysymään, ehtiikö ostaa kahvin mukaan. Toki. Naisen maksaessa huomasin mieshenkilön joka kasasi tarjottimelle viineriä, voileipää ja kahvia. Kun ilmoitin miehelle että voisin myydä ne mukaan mutta paikan päälle ei voi jäädä nauttimaan, koska suljemme kohta alkoi hirveä huuto ja tarjotin viinereineen paiskattiin eteeni kolinalla minkä jälkeen mies marssi tiehensä huutaen ettei suosittele paikkaa kellekkään.
Tämä on Suomessa ongelma. Asiakaspalvelu on käsittämättömän joustamatonta ja tuntuu olevan vähän "yksinkertaisten" ihmisten ammatti. Järjen käyttö on sallittu ja tärkeintä on myydä mahdollisimman paljon....
Juu, kyllä jos 20min ennen sulkemista sanottaisiin noin niin kyllä lähtisi palautetta. Siinä ajassa kyllä ehtii kahvinsa, voileivän ja viinerinsä hotasemaan.
Aivan käsittämätöntä "palvelua". Sitten pitäisi jo oven suussa olla maininta että myymme ainoastaan mukaan 20min ennen sulkemista
Juuri näin! Mitähän paikan omistaja sanoisi kun kuulisi, että työtekijät lopettaa myymisen etukäteen. Meillä töissä on kahvitauko kymmenen minuuttia ja siinä ajassa ehtii kahvin hyvin juoda. Ihan vaikka voileivän ja pullan kera.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen palvelukodissa töissä. Erään vanhuksen poika oli aivan raivoissaan koronarajoituksista. Tunkeutui väkisin osastolle ja käyttäytyi uhkaavasti. Käski meidän laittaa ministerille palautetta sillä hänellä ei ole yhteystietoja. Koska hoitajathan ne rajoitukset kiusallaan määrää. Vähän jäi naurattamaan, että joo täällä lähihoitajat laittaa viestiä menemään sosiaali- ja terveysministerille, että tämän meidän vanhuksen poika on erittäin pettynyt saamaansa palveluun. Monen erittäin fiksun ja asiallisenkin omaisen käsitys rajoituksista oli todella kummallinen.
Olen teleoperaattorin asiakaspalvelussa.
Ehkä oudointa on se kun ei voi sanoa asiakkaalle suoraan, että tiedän että valehtelet. Joskus menee tosi oudoksi kun yrittää johdatella asiakasta takaisin totuuden poluille ja silti asiakas kiistää.
Ihmiset ei tajua, että teleoperaattori näkee tosi paljon tietoa asiakkaan liittymistä ja laitteista. Eikä kukaan usko, että joka kuukausi lasku, maksumuistutuskirje ja kaksi perintätoimiston kirjettä jäävät matkalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varmasti tuo on paikan omistajan oma ohjeistus kun ei halua tai suostu maksaa ylityölisää. Suurinosa varmasti syökin ja lähtee 20 minuutissa mutta ei kaikki ja sitähän ei naamakertoimesta näe joten säännöt kaikille samat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran 20 min ennen sulkemisaaikaa kahvilaan jossa tuolloin työskentelin tuli nainen kysymään, ehtiikö ostaa kahvin mukaan. Toki. Naisen maksaessa huomasin mieshenkilön joka kasasi tarjottimelle viineriä, voileipää ja kahvia. Kun ilmoitin miehelle että voisin myydä ne mukaan mutta paikan päälle ei voi jäädä nauttimaan, koska suljemme kohta alkoi hirveä huuto ja tarjotin viinereineen paiskattiin eteeni kolinalla minkä jälkeen mies marssi tiehensä huutaen ettei suosittele paikkaa kellekkään.
Tämä on Suomessa ongelma. Asiakaspalvelu on käsittämättömän joustamatonta ja tuntuu olevan vähän "yksinkertaisten" ihmisten ammatti. Järjen käyttö on sallittu ja tärkeintä on myydä mahdollisimman paljon....
Juu, kyllä jos 20min ennen sulkemista sanottaisiin noin niin kyllä lähtisi palautetta. Siinä ajassa kyllä ehtii kahvinsa, voileivän ja viinerinsä hotasemaan.
Aivan käsittämätöntä "palvelua". Sitten pitäisi jo oven suussa olla maininta että myymme ainoastaan mukaan 20min ennen sulkemista
Juuri näin! Mitähän paikan omistaja sanoisi kun kuulisi, että työtekijät lopettaa myymisen etukäteen. Meillä töissä on kahvitauko kymmenen minuuttia ja siinä ajassa ehtii kahvin hyvin juoda. Ihan vaikka voileivän ja pullan kera.
Kyllä yrittäjä myy niin paljon kun vaan voi, etenkin kahvilassa jossa myymättömät tuotteet menee jätteisiin ja on suoraan katteesta pois.
Sitä voisi vaikka avata suunsa ja sanoa kohteliaasti esimerkiksi: huomasitteko, että suljemme 20 minuutin kuluttua, ehditte varmaankin siinä ajassa syödä.
Vierailija kirjoitti:
Olen teleoperaattorin asiakaspalvelussa.
Ehkä oudointa on se kun ei voi sanoa asiakkaalle suoraan, että tiedän että valehtelet. Joskus menee tosi oudoksi kun yrittää johdatella asiakasta takaisin totuuden poluille ja silti asiakas kiistää.
Ihmiset ei tajua, että teleoperaattori näkee tosi paljon tietoa asiakkaan liittymistä ja laitteista. Eikä kukaan usko, että joka kuukausi lasku, maksumuistutuskirje ja kaksi perintätoimiston kirjettä jäävät matkalle.
Jep. "Jonotin yli tunnin puhelimessa" - näen, että asiakas on jo ottanut vain 10 min.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule, minä olen yhden pankin toimitusjohtajan henkilökohtainen työntekijä (eli en pankin työntekijä) ja käyn välillä tekemässä ostoksia ja varauksia hänen luottokorteillaan ja pankkikorteillaan. Hän on myös asianajaja ammatiltaan, joten tietää kyllä aika tarkkaan lait ja säädökset tämänkin asian suhteen.
Niinhän sitä toivoisi mutta sulle nyt on sitten sattunut epäpätevä asianajaja työnantajaksi.
Lainaus pankin sivuilta korttiehdoista:
” Olet vastuussa kortin ja tunnusluvun huolellisesta säilytyksestä
Kortti on henkilökohtainen, ja sitä ei saa antaa kenenkään muun käyttöön – ei edes toiselle saman perheen jäsenelle.”Korttiehdoilla ei ole tässä asiassa mitään merkitystä, niitä voi rikkoa ihan niin paljon kuin huvittaa syyllistymättä yhtään mihinkään. Petokseksi homma kääntyy vasta sitten kun käytät jonkun muun rahoja ilman rahojen omistajan lupaa, luvan kanssa voit laillisesti käyttää jonkun toisen pankkikorttia. Se, että se on pankin korttiehtojen vastaista, antaa tyypillisesti pankille mahdollisuuden halutessaan irtisanoa pankkiasiakkuutesi, mutta jos olet muutoin mieluisa maksava asiakas, he eivät sitä tietenkään käytännössä tee. Korttiehtojen rikkominen ei mitenkään velvoita pankkia toimimaan asian suhteen, vaan se on kahden osapuolen sopimusasia. Veikkaisin, että pankilla ei ole ihmeempiä intressejä esimerkiksi takavarikoida omien johtajiensa kortteja, jos niitä johtajan avustajat lupaehtojen vastaisesti käyttävät.
Kuka tahansa myyjähän saa ottaa pois kortin, jos näkee, että ei ole oma (esim. nainen yrittää käyttää miehen nimellä olevaa korttia). Siitä saa pankilta palkkion. Sen verran intressejä pankeilla näyttäisi olevan.
Täällä ketjussa näyttää olevan sama ymmärtämisongelma kuin niillä aasiakkaillakin, joita asia koskee: tietenkään ketään ei haittaisi se, että perheenjäsen/alainen käyttää luvan kanssa toisen korttia. Mutta kun siinä kassalla ei voida tietää, kuka on oikeasti perheenjäsen ja luvan kanssa liikkeellä! Teidän mielestänne riittää, kun närkästyneenä vakuuttaa, että minähän olen tämän Pertti Virtasen tytär. Mutta mitä jos kassalle tulee kiero korttivaras, joka vakuuttaa, että minähän olen tämän Pertti Virtasen tytär? Jos hänelle myytäisiin, niin ei se varmaan olisi OK Pertti Virtaselle tyttärineen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuule, minä olen yhden pankin toimitusjohtajan henkilökohtainen työntekijä (eli en pankin työntekijä) ja käyn välillä tekemässä ostoksia ja varauksia hänen luottokorteillaan ja pankkikorteillaan. Hän on myös asianajaja ammatiltaan, joten tietää kyllä aika tarkkaan lait ja säädökset tämänkin asian suhteen.
Niinhän sitä toivoisi mutta sulle nyt on sitten sattunut epäpätevä asianajaja työnantajaksi.
Lainaus pankin sivuilta korttiehdoista:
” Olet vastuussa kortin ja tunnusluvun huolellisesta säilytyksestä
Kortti on henkilökohtainen, ja sitä ei saa antaa kenenkään muun käyttöön – ei edes toiselle saman perheen jäsenelle.”Korttiehdoilla ei ole tässä asiassa mitään merkitystä, niitä voi rikkoa ihan niin paljon kuin huvittaa syyllistymättä yhtään mihinkään. Petokseksi homma kääntyy vasta sitten kun käytät jonkun muun rahoja ilman rahojen omistajan lupaa, luvan kanssa voit laillisesti käyttää jonkun toisen pankkikorttia. Se, että se on pankin korttiehtojen vastaista, antaa tyypillisesti pankille mahdollisuuden halutessaan irtisanoa pankkiasiakkuutesi, mutta jos olet muutoin mieluisa maksava asiakas, he eivät sitä tietenkään käytännössä tee. Korttiehtojen rikkominen ei mitenkään velvoita pankkia toimimaan asian suhteen, vaan se on kahden osapuolen sopimusasia. Veikkaisin, että pankilla ei ole ihmeempiä intressejä esimerkiksi takavarikoida omien johtajiensa kortteja, jos niitä johtajan avustajat lupaehtojen vastaisesti käyttävät.
Kuka tahansa myyjähän saa ottaa pois kortin, jos näkee, että ei ole oma (esim. nainen yrittää käyttää miehen nimellä olevaa korttia). Siitä saa pankilta palkkion. Sen verran intressejä pankeilla näyttäisi olevan.
Täällä ketjussa näyttää olevan sama ymmärtämisongelma kuin niillä aasiakkaillakin, joita asia koskee: tietenkään ketään ei haittaisi se, että perheenjäsen/alainen käyttää luvan kanssa toisen korttia. Mutta kun siinä kassalla ei voida tietää, kuka on oikeasti perheenjäsen ja luvan kanssa liikkeellä! Teidän mielestänne riittää, kun närkästyneenä vakuuttaa, että minähän olen tämän Pertti Virtasen tytär. Mutta mitä jos kassalle tulee kiero korttivaras, joka vakuuttaa, että minähän olen tämän Pertti Virtasen tytär? Jos hänelle myytäisiin, niin ei se varmaan olisi OK Pertti Virtaselle tyttärineen?
Tässä on vähän sama ilmiö kuin:
- Miksi minulta kysytään paperit, minähän olen jo 20 vuotta?
- Miksi vartija tulee kyselemään kun hälytinportti soi kohdallani, vaikka en varastanut mitään?
- Miksi kouluterkkari lähettelee jotain alkoholikyselyitä, vaikka ei minulla ole mitään alkoholiongelmaa?
Nämä ovat joillekin täysin mahdottomia käsittää ja oikeuttavat loukkaantumaan. Ja olemaan oikein voitonriemuisia ja vahingoniloisia, kun se ilkeyksissään kiusaava asiakaspalvelija ei saanutkaan kiinni mistään väärästä.
Olin kymmenkunta vuotta sitten pienessä valokuvaliikkeessä töissä. Muuan rouvashenkilö tuli valittamaan, kun olimme vedostaneet hänen digitaaliset kuvansa epätarkasti. Kerroin rouvalle, että valokuvat oli printattu, joten vedostusvaiheessa niihin ei sumeutta tule. Ei mennyt läpi, rouva itse oli näet kahdeksankymmentäluvulla ollut itsekin valokuvaliikkeessä töissä, ja tiesi kyllä millaisella vempeleellä vedostus tapahtuu, ja että olimme tarkentuneet laitteen väärin. Yritin näyttää kuvia tietokoneen ruudulta, että kyllä ne kaksi kuvaa joita valitus koski ovat sumeita täälläkin. Rouva sanoi ettei hän välitä miltä kuvat tietokoneella näyttävät, kun eihän hänellä edes tietokonetta ole. Lopulta poistui paikalta jupisten.
Vierailija kirjoitti:
Olen palvelukodissa töissä. Erään vanhuksen poika oli aivan raivoissaan koronarajoituksista. Tunkeutui väkisin osastolle ja käyttäytyi uhkaavasti. Käski meidän laittaa ministerille palautetta sillä hänellä ei ole yhteystietoja. Koska hoitajathan ne rajoitukset kiusallaan määrää. Vähän jäi naurattamaan, että joo täällä lähihoitajat laittaa viestiä menemään sosiaali- ja terveysministerille, että tämän meidän vanhuksen poika on erittäin pettynyt saamaansa palveluun. Monen erittäin fiksun ja asiallisenkin omaisen käsitys rajoituksista oli todella kummallinen.
Olikohan äidiltään kaljarahaa vailla...
Mitä hittoa? Olisiko sinun pitänyt esimiehen mielestä mennä sinne asiakkaan luo leipomaan?