80-luvulla lapsuutta eläneet. Mitä pihaleikkejä muistatte?

Konkka oli mukavaa, mutta olen unohtanut säännöt. Vieläkin ois kiva vaikka mökillä leikkiä.

Hura-hura häitä

Kello löi jo 12

Keisari seisoo palatsissa

Niin musta kuin multa

Niin valkea kuin lammas

Se ken tulee viimeiseksi

Onpi kuolema

Meillä edellä jo kerrottujen lisäksi Seinäpallo ( seinis) ja hihailo.

Onko tuo hurahurahäitä-ruupruutrullaa paikkakuntakohtainen ero, vai riippuukohan enemmän vuosiluvusta?

Ja lorusitteko kirkkiksessä "Vasta pesty pihdas selkä, kuka siihen viimeks koski, likaisilla sormillaan, ympyrä ja risti , kuka siihen pisti" Sit kirkkis sanoi vaikka "Matti" johon "onko totta?" "Totta, ku kirkonrotta", "Määrää matka" "kolme kertaa talon ympäri", "Ala laputtaa, se oli Heidi".

Kymmenen tikkua laudalla oli suosittu. Koko pikkukaupungin lapset taaperoista aikuiseen, oli sitä peaamassa lähimetsässä. Aina jollakin oli pikkusisar mukana ja jotkut lähitalojen 3 vuotiaat oli siellä yksinkin. Niistä huolehdittiin jos niille kävi jotain. Ennaltaehkäisevästi kukaan ei katsonut perään.

Varvashippa, voi olla että oli vaan meidän koulun juttu.

Ujo piimä, polttopallo.

Sellainen peli, missä oli kaksi maalia/maaliviivaa ja keskellä joku, joka yritti ottaa muita kiinni. Jos jäi kiinni, jäi keskelle kiinniottajaksi. Muut juoksi näiden kahden maalin väliä. Ei saanut jäädä jumittamaan paikoilleen, tai saattoi saada karkotuksen pelistä tai joutui kiinniottajaksi. Vikana kiinniotettu oli voittaja ja sai määrätä seuraavan kiinniottajan. 

Kiikkupeli, eli ihmiset keinuivat normaalisti normaaleissa keinuissa ja yksi tai useampi juoksi tolppien väliä mahdollisimman suoraan koskematta keinujia. Keinujat yrittivät koskettaa juoksijaa kun se osui kohdalle. 

nattia. tuikkua syksyllä, ja noita jo edellämainittuja.

Purkkis.

Vierailija kirjoitti:

Varvashippa, voi olla että oli vaan meidän koulun juttu.

Meidänkin koulussa varvashippa oli kova juttu. :D Siihen aikaan minulla oli usein sisäänpäinkasvanut kynsi isovarpaassa ja kylmä hiki otsalla koitin suojella varpaitani.

Lisäksi porrashippaa pelattiin yhtenä kesänä paljon kun koululta löytyi leveät kiviportaat.

Pihaleikkejä! Lapsillahan on velvollisuuksia ja harrastuksia. Kerran muistan, kun jotkut leikkivät jotain kirkonrottaa, se oli outoa. Ja polttopallon muistan myös kerran. Kerran joku tuli ovelle hakemaan pesäpalloon, se oli todella outoa. Ihmettelin, eikö heillä ole mitään muuta tekemistä. Minulla oli joka päivä velvollisuuksia ja harrastuksia.

Vierailija kirjoitti:

luutamummoa :D tosin tää 90-luvulla.. ja kaikkia noita muitakin mitkä oli mainittu.

t: 87 syntyny

Onko tää samantapainen piiloleikki kuin konkka ja pallo paikalla? Jos on, niin me leikittiin ehkä samaa vielä eri nimellä. Tuli vain tuosta nimestä heti se leikki mieleen. Pallo paikalla oli meillä se suosituin versio näistä. Sitä ei kai vielä ollut mainittu.

Sitten oli noitarinki (talvella), lumilinnat ym. lumesta rakentaminen, kesällä majat. Peili, väri, kuka pelkää mustaa miestä, erilaiset hippaleikit erilaisissa paikoissa (leikkipuistossa), vakoilua (ohikulkijoita tai pimeällä tytöt vs. pojat), hevosleikit (ei keppihevosia, vaan alaosa hevonen, yläosa ratsastaja), hyppynaru (ainakin "ruotsalaisia" hypittiin, muita nimiä en muista), twist, ruutuhyppely...

Kahdestaan jonkun kanssa sellaiset erilaiset käsien läpsytykset, jotka piti tehdä tietyllä tavalla ja niihin saattoi liittyä aina joku loru, mutta sitä en muista varmaksi. Täysin unohtunut jostain syystä. Olikohan tällä leikillä jokin nimi?

Pukkitaistelu, hippaleikit kiipeilytelineessä, kaikenlaiset leikkipuiston välineisiin keksityt leikit, pienemmät isompien reppuselässä joko hevosleikkinä tai sellaisena taisteluna, jossa selässä olijat potki toisiaan (tää oli ainakin varmasti 80-lukua... :D)

Neliskaa yms. pelattiin pienillä porukoilla ja sovelletuilla säännöillä. Rosvoa ja poliisia. Salakuljetusta. Joskus vain istuttiin jossain juttelemassa ja syötiin salassa kiskalta ostettuja karkkeja. Kerättiin pulloja. Uimassa käytiin kesällä, pyöräiltiin ympäri kyliä, istuttiin kiikuissa ja hypittiin sieltä, ylipäätään kiivettiin jonnekin ja hypittiin sieltä alas hiekkaan tai lumihankeen. Kyyditettiin pyörällä tai ajettiin kahdestaan samalla pyörällä (tarakalla istuja polki ja penkillä istuja ohjasi). Tai tehtiin temppuja pyörällä, ajettiin ilman käsiä. Olikohan kesät silloin pitempiä? :D

Talvileikeistä tuli mieleen tietysti perinteinen lumisota, sekä Kukkulan Kuningas. Kumpainenkin kiellettiin meidän koulussa valaistuneemmalla 90-luvulla, sen alkupuolella. Lumipallossa kun voi olla kivi ja puhkee silmä, ja vuorelta voi pudota huonosti naamalleen ja puhkee silmä.

No, joo... Ihan asiastahan ne tavallaan kiellettiin, siellä pallossa voi olla kivi ja vuoren valloituksessa oli jo vähän liiankin isoja oppilaita mukana jotka heittelivät alakoululaiset alas tönimisen sijaan.

70-luvun lopun, 80-alun

- hyppynaru, twist-kuminauhat

- superpallotemppuilut, esim. 10 vaikeutuvaa temppua pallon ja seinän kanssa

- peili, värit ja se missä pyöritettiin lapset eri asentoihin ja paras voitti

- kuka pelkää m*staa miestä

- noitaympyrä eli kelttiäisen ristin muotoinen kehä ja risti keskellä noita / kiinniottaja ja muut juoksee. noita pystyy nappaamaan risteyskohdilta kiinni, jolloin joutuu keskelle sen kaveriksi. erittäin hauskaa lumihangessa, onnistui hiekallakin, vaikeusaste riippui kehän koosta

- isänmaa, hiekalla ja kivellä, kasvatettiin heittämällä omaa maata ja jos sai toisen ympyröityä voitti, toisen maita pystyi myös leikkaamaan, jolloin ne menetti

- tankotemppuilut eli rautatangolla telinevoimistelutemput ja "munamankelit"

Vierailija kirjoitti:

Talvileikeistä tuli mieleen tietysti perinteinen lumisota, sekä Kukkulan Kuningas. Kumpainenkin kiellettiin meidän koulussa valaistuneemmalla 90-luvulla, sen alkupuolella. Lumipallossa kun voi olla kivi ja puhkee silmä, ja vuorelta voi pudota huonosti naamalleen ja puhkee silmä.

No, joo... Ihan asiastahan ne tavallaan kiellettiin, siellä pallossa voi olla kivi ja vuoren valloituksessa oli jo vähän liiankin isoja oppilaita mukana jotka heittelivät alakoululaiset alas tönimisen sijaan.

Kukkulan kuningas! En koskaan osallistunut mutta seurasin kiinnostuneena (kuvitelkaa silmalasipäinen vakavan näköinen pieni hikipinko) kun yleensä pojat leikkivät tätä. Isoimmat ja paksuimmat menivät seisomaan huipulle ja viskoivat pienimpiä eri tavoin alas rinnettä. Kaikki olivat hikisiä ja raivoissaan, ja aina vaan porukka jaksoi yrittää voittaa ne kuninkaat. Sitä seuratessakin oikein stressi väheni ja olen melko varma, että porukka tappeli ja nahisteli vähemmän kun saivat purkaa intoaan siinä leikissä.

Ai miksi minä vain katselin? No koska olin se ujo, hiljainen hikipinko ja tyttö, joka ei vielä uskaltanut tehdä mitä haluaa. Ai niin ja olisin lentänyt kuin leppäkeihäs sieltä samantien 😎

Pojat pelasi syksyisinä pimeinä iltoina tuikkusta.

Kotipihalla me noita leikittiin. Ei koulussa....

Kirkonrotta, peffis, maali, väri, twisti, hyppynaru, hyppyruutu(??), ja yksi, missä kierrettiin taloa ympäri, nimeä en muista, mutta jos sinun nähtiin liikkuvan, jäit kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Kotipihalla me noita leikittiin. Ei koulussa....

Kirkonrotta, peffis, maali, väri, twisti, hyppynaru, hyppyruutu(??), ja yksi, missä kierrettiin taloa ympäri, nimeä en muista, mutta jos sinun nähtiin liikkuvan, jäit kiinni.

Hyppyruutu = siis varmaankin tarkoitin ruutuhyppyä :D

t.sama

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Talvileikeistä tuli mieleen tietysti perinteinen lumisota, sekä Kukkulan Kuningas. Kumpainenkin kiellettiin meidän koulussa valaistuneemmalla 90-luvulla, sen alkupuolella. Lumipallossa kun voi olla kivi ja puhkee silmä, ja vuorelta voi pudota huonosti naamalleen ja puhkee silmä.

No, joo... Ihan asiastahan ne tavallaan kiellettiin, siellä pallossa voi olla kivi ja vuoren valloituksessa oli jo vähän liiankin isoja oppilaita mukana jotka heittelivät alakoululaiset alas tönimisen sijaan.

Kukkulan kuningas! En koskaan osallistunut mutta seurasin kiinnostuneena (kuvitelkaa silmalasipäinen vakavan näköinen pieni hikipinko) kun yleensä pojat leikkivät tätä. Isoimmat ja paksuimmat menivät seisomaan huipulle ja viskoivat pienimpiä eri tavoin alas rinnettä. Kaikki olivat hikisiä ja raivoissaan, ja aina vaan porukka jaksoi yrittää voittaa ne kuninkaat. Sitä seuratessakin oikein stressi väheni ja olen melko varma, että porukka tappeli ja nahisteli vähemmän kun saivat purkaa intoaan siinä leikissä.

Ai miksi minä vain katselin? No koska olin se ujo, hiljainen hikipinko ja tyttö, joka ei vielä uskaltanut tehdä mitä haluaa. Ai niin ja olisin lentänyt kuin leppäkeihäs sieltä samantien 😎

Se ujo ja hiljainen tyttö olin itsekin, mutta meillä se leikki oli luokkien välinen. Osallistuin siis vähän niin kuin puolipakosta. Omaksi onnekseni olin niin hentoinen ettei isommat oppilaat kehdanneet minua heitellä, sitäkin useammin kyllä luisuin putoavien joukkuekavereiden mukana rinnettä alas. :)

Pusuhippaa.

Ja sitten myöhemmin tuli tämä puristeluhippa-variaatio, missä kiinni jäänyttä puristettiin tissistä tai persiistä. Tulihan siitä sanomista myöhemmin kun pojat tuppasivat aina voittamaan nuo.

Sokean kuljetus