Lue keskustelun säännöt.
Asiantuntija: "Suomessa voi työskennellä tuhansia valetutkinnolla"
15.05.2018 |
Plagiointitutkija Erja Moore pitää mahdollisena, että Suomessa työskentelee eri ammateissa tuhansia vilpillisesti tutkintonsa hankkineita ihmisiä. Hän perustaa päätelmänsä Ruotsissa tilastoituihin vilppitapauksiin.
– Ruotsissa vilpilliseen tutkintoon puututaan, Suomessa ei. Luku on kasvussa ainakin ammattikorkeakouluista valmistuneilla, Moore sanoo.
Tutkijan mielestä vilpillisesti suoritettu opinnäytetyö on rinnastettavissa valetutkintoon, jollaisella voi olla vakaviakin seurauksia.
– Kuinka luotettavaa ja turvallista on esimerkiksi fysioterapeutin antama ohjaus tilanteessa, jossa hän ei ole itse lukenut ja harjoitellut asiaa, tutkija kysyy.
– Raha-asiamme ovat tradenomien käsissä ja yhteiskunnan infrastuktuuri insinöörien käsissä, hän lisää.
Ruotsissa raportoidaan viranomaisille
Kukaan ei tiedä korkeakoulujen plagiointitapausten todellista määrää Suomessa, sillä tapauksia ei tilastoida. Esimerkiksi Ruotsissa kaikki epäillyt vilpit raportoidaan viranomaisille. Vuonna 2013 niitä oli 736. Tapauksista lähes 500 johti opiskelijan erottamiseen koulusta.
Moore uskoo, että Suomessa plagiointitapauksia voi löyhän valvonnan vuoksi olla Ruotsia enemmän. Suomessa plagiointitapaukset käsitellään pääsääntöisesti koulujen sisäisesti, ja useimmiten ne painetaan villaisella. Se tekee Suomesta plagioijan paratiisin.
– Plagioinnin paljastuessa ei käytännössä tapahdu mitään. Jos epäilyä aletaan tutkia, kopiointi laitetaan useimmiten vahingon tai tietämättömyyden piikkiin, Moore sanoo.
Syynä rahoitusjärjestelmä
Plagioinnin olemassa oloa kiellettään korkeakouluissa jonkin verran, ovat arvioineet myös plagiointia tutkineet Irene Glendinning Coventryn yliopistosta ja Kari Silpiö Haaga-Helia-ammattikorkeakoulusta.
Keskeisenä syynä on yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmä, joka ei kannusta kouluja puuttumaan vilppitapauksiin. Rahoitus perustuu pääasiassa suoritettujen tutkintojen varaan.
– Korkeakoulut saavat rahoitusta tuloksesta, opintopisteistä ja valmistuneista. Tehtävän ja oppimisen laadulle ei anneta painoarvoa, Erja Moore sanoo.
Toinen syy plagioinnin jäämiselle pimentoon on niin sanottu ”whistle blower” -ilmiö. Se tarkoittaa, että plagiointiin puuttuviin korkeakoulujen työntekijöihin suhtaudutaan koulujen sisällä kielteisesti. Ongelmaan puuttumisen sijaan plagiointiin puuttujia painostetaan olemaan hiljaa ja hyväksymään puutteellisia töitä.
Korkeakouluopettajilla ei Mooren mukaan myöskään aina ole riittävää pätevyyttä plagioinnin havaitsemisessa.
Moore ei täysin niele yleistä selitystä plagioinnin tahattomuudesta, vaan näkee taustalla opiskelukulttuurin muutoksen.
– Kirjoittaminen kaiken kaikkiaan on muuttunut. Opiskelijat tekevät paljon kirjallisia tehtäviä, ja ilmeisen paljon vain otetaan valmista tekstiä netistä ja muutetaan omaan tarkoitukseen sopivaksi. Opiskelijat kyllä ymmärtävät, mitä plagiointi on, sillä asia käydään läpi jo peruskoulussa.
Suomessa myönnettyä tutkintoa ei voi perua. Vuonna 2013 Itä-Suomen yliopiston opiskelijan maisterin oppiarvo oli evätty jälkikäteen ilmenneen pro gradu -työn plagioinnin vuoksi. Hallinto-oikeus kuitenkin linjasi, että yliopistolaissa ei säädetä oppiarvon peruuttamisesta ja maisteri sai pitää tutkintonsa.
– Kun vilpistä ei Suomessa ole seurannut rangaistuksia, niin opiskelijat ehkä valitsevat helpoimman tien, kun halutaan vain valmistua, Moore sanoo.
Kommentit (18)
Suomi on kaiken kaikkiaan läpeensä tutkintouskovainen maa, ehkä jopa pahin maailmassa. Kuitenkaan suoritettu tutkinto ei ole tae osaamisesta, ja vice versa osaaminen ei edellytä tutkintoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pseudomaisteri kirjoitti:
Suomi on kaiken kaikkiaan läpeensä tutkintouskovainen maa, ehkä jopa pahin maailmassa. Kuitenkaan suoritettu tutkinto ei ole tae osaamisesta, ja vice versa osaaminen ei edellytä tutkintoa.
Jep tämä! Monessa muussa maassa useimpiin ammatteihin voi opetella itse ilman kouluja, ja jos osoittaa osaamisensa käytännössä, saa tehdä rauhassa sitä työtä. Mutta Suomessa kaikenlaseen vaaditaan paperit, usein jopa simppeleihin duunariammatteihin.
Ei kai gradua pääse edes tekemäänkään, jos ei alaa ole yhtään opiskellut? Itse olisin enemmän huolissani niistä, jotka ovat tekaisseet koko koulutuksen täysin hatusta. Tutkintotodistuksia kun myydään ihan netissäkin.
En kyllä allekirjoita väitettä että yhteiskuntamme raha-asiat ovat tradenomien käsissä.
Ei kai ole kunniaksi, mutta oman opintoalani (jääköön tässä nyt sanomatta) lähes kaikki tietämäni gradut ovat enemmän tai vähemmän copy pastea sieltä ja täältä, luovasti sekoitettuna.
Oltiin sitä mieltä, että se on vähän niinkuin lähteeseen viittaisi, mutta unohtaen mainita kauniilla viittaustekniikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkomailta tulevilla opiskelijoilla on usein jo aikaisempi tutkinto. Kauppatieteiden kandi tai maisteri usein päätyy Suomessa siivoamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Plagioinnin seurauksista vaietaan
Ilmiö vaarantaa Mooren mukaan laadukkaan tutkimuksen ja työn. Hänen mielestään käsitys suomalaisesta laadusta on jo tällä hetkellä vaakalaudalla.
Suomi sijoittui esimerkiksi häntäpäähän vuonna 2013 yhdysvaltalaisen American Society for Qualityn tekemässä tutkimuksessa, jossa mitattiin muun muassa koulutuksen ja työn johtamisen laatua. Tutkimuksessa oli mukana 22 maata ja 2?000 yritystä, joista suomalaisia oli 151.
Mooren mukaan on harmillista, että pimentoon jäävästä plagioinnista ja sen seurauksista vaietaan usein. Ongelmaan tulisi hänen mielestään puuttua perusteellisemmin, mutta sitä ennen tarvitaan yhteistä ymmärrystä siitä, mitä plagiointi on ja paljonko sitä todellisuudessa esiintyy.
Jaro Asikainen
https://www.ksml.fi/kotimaa/Asiantuntija-Suomessa-voi-ty%C3%B6skennell%…
Tätä en kyllä allekirjoita. Musta ei voi sanoa mitään siitä, onko plagiointi suomessa yleisempää kuin muualla tai että se vaarantaisi suomalaisen koulutuksen laadukkuuden, kun mitään todellista dataa maiden välisistä plagiointieroista ei ole.
Väittäisin että erilainen opiskeluvilppi voisi olla jopa yleisempää maissa, joissa kilpailu korkeakoulumenestymisestä on suurempaa ja joissa yhteiskunnalliset turvaverkot ovat heikommat.
Ja mitä tulee koulutuksen laatuun, niin suomalaiset yliopiston ovat maailman huippua, kun otetaan huomioon maiden väliset varallisuuserot https://www.timeshighereducation.com/cn/news/finnish-universities-top-world-gdp-adjusted-ranking
Se nyt on yksi taivahan sama, onko fysioterapeutti itse kirjoittanut opinnäytetyönsä, aiheena esim. Kaupungin X apuvälineiden saatavuus tai fysioterapeuttien Kanta-arkiston käytön osaaminen sairaanhoitopiirissä Y. Enemmän kiinnostaa, että on ihan itse suorittanut muut kurssit ja tentit sekä harjoittelut. Jos nyt sitten strukturoidun ja teemahaastattelun erot tutkimusmenetelminä eivät ihan ole avautuneet, niin ei minua asiakkaana niin haittaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mennen tullen plagioivat, harvalla on mitään uniikkeja ajatuksia mistään. Toinen kierretty ja kaarrettu ja varsinkin peitelty asia on jääviys esim. 2. asteen opintojen näyttötutkinnoissa. Kyllä siellä työpaikoilla on sukulaiset ja ystävät varmistamassa, että kyllä meidän kullannuppu saa tutkinnon läpi, me pidämme siitä huolen, vaikka laki kieltää tämän. Suomalaiset ja varsinkin vasemmistolaiset ovat erittäin epärehellistä kansaa ja rehelliset poljetaan suohon. Minä voisin kyllä yhdestä sun toisesta asiasta ruveta huutamaan toreille totuuksia, en menettäisi siinä yhtään mitään, voisi mennä muutamien ihmisten yöunet sekaisin, kun kansa saisi tietää totuuden näistä laittomista toimista ja miten tässä maassa oikeutta jaetaan ohi lain.
Valtaosa korkeakoulujen opetuksen sisällöstä on joutavaa soopaa. Gradu on kirsikkana kakun päällä tekotieteellisessä koulujärjestelmässä. Useimmille ihmisille korkeakoulun opeista ei ole juuri mitään hyötyä. Lähinnä teknisten alojen ihmisille korkeakoulut tarjoavat muutamia hyödyllisiä kursseja.
Nykyinen korkeakoulujärjestelmä on aikansa elänyt luokkayhteiskunnan reliikki. Olisi jo korkea aika siirtyä lyhyisiin ja ytimekkäisiin alakohtaisiin kursseihin, joista haettaisiin kulloinkin tarvittavat opit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomenruotsalaisissa kouluissa toimii kymmeniä ihmisiä opena jolla ei päivääkään open koulutusta, Niin paskasti palkattu työ. Valeopeja kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Valtaosa korkeakoulujen opetuksen sisällöstä on joutavaa soopaa. Gradu on kirsikkana kakun päällä tekotieteellisessä koulujärjestelmässä. Useimmille ihmisille korkeakoulun opeista ei ole juuri mitään hyötyä. Lähinnä teknisten alojen ihmisille korkeakoulut tarjoavat muutamia hyödyllisiä kursseja.
Nykyinen korkeakoulujärjestelmä on aikansa elänyt luokkayhteiskunnan reliikki. Olisi jo korkea aika siirtyä lyhyisiin ja ytimekkäisiin alakohtaisiin kursseihin, joista haettaisiin kulloinkin tarvittavat opit.
Hyvin sanottu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ulkomailta tulevilla opiskelijoilla on usein jo aikaisempi tutkinto. Kauppatieteiden kandi tai maisteri usein päätyy Suomessa siivoamaan.
Miksi? Sen takia koska maisteri tutkinto on liian helppo käydä läpi, eli liian paljon porukkaa pääsee kouluihin ja valmistuu. Yliopistojen tutkintojen pitäisi olla vaikeampia joka puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkomailta tulevilla opiskelijoilla on usein jo aikaisempi tutkinto. Kauppatieteiden kandi tai maisteri usein päätyy Suomessa siivoamaan.
Miksi? Sen takia koska maisteri tutkinto on liian helppo käydä läpi, eli liian paljon porukkaa pääsee kouluihin ja valmistuu. Yliopistojen tutkintojen pitäisi olla vaikeampia joka puolella.
Minustakin tason nosto kautta linjan olisi ratkaisu. Tietysti jo gradutarkastamisen terävöittäminen auttaa vähän, mutta ongelma on joka tapauksessa edelleen se, että ihmiset, jotka eivät ajattele tieteellisesti eivätkä edes ole kiinnostuneita tieteestä, joutuvat tieteellisiä teorioita, menetelmiä ja kirjoittamistapaa kuitenkin gradun verran harjoittelemaan. Siihen ei ole muuta lääkettä, kuin tiputtaa matkan varrella pois ne, joita ei asiat kiinnosta tai kyvyt ei riitä. Kuulosta julmalta, mutta julmaa on sekin, että nykyisellään yliopistot ja tiede kärsivät maine- ja resurssitappioita näiden paperinhakijoiden vuoksi.
Toinen ehdottomasti puututtava seikka ovat kesäyliopiston ja avoimen yliopiston taso. Joskus sekä opetuksen että suoriutumisen taso on huono, mutta yleensä ainakin suoriutumisen. Kriteerit ovat höllemmat kuin perustutkinto-opiskelijalla. Kunhan ilmaantuu paikalle ja jaarittelee tentissä jotain, saa aina suoritusmerkinnän. Enemmän pitäisi tulla hylkyjä, jos ei ole osaamista. Ja sama periaate lukioon ja perskouluun.
Tutkinto hössötys on muutenkin mennyt nykymaailmassa liian pitkälle. Työ opitaan tekemällä eikä pänttämällä kirjasta. Ammattikouluissa jalansijaa saanut työelämälähtöinen oppiminen laajenee varmaankin pikkuhiljaa myös korkeampaan koulutukseen.
Mikä siinä gradussa on niin hienoa? Mikä se koko gradun funktio oikein on? Voisi aivan hyvin jättää pois. Tohtoreilta sopisi edelleen edellyttää väitöstä.
Ihan varmasti työskentelee. Itse olen valemaisteri, tosin alallani on paljon myös sellaisia jotka toimii valmistuneen töissä vaikka ihan julkisesti ovat sanoneet että opinnot jäi kesken eikä tutkintoa ole.
Ymmärrän kyllä sen miksi se tutkinto on niin tärkeä ihmisiltä jotka työssään voi vaarantaa toisten hengen jos eivät osaa, esim. lääkärit. Mutta ihan sama onko työelämässä jotain paperinpyörittäjiä, koodareita ja vastaavia joiden paperit ei ole aidot. Jos eivät osaa mitään, ei heitä siellä töissä pidetä. Ei paperillisiakaan.