Huoh, tämä elämä
Pahoittelen jos ei kirjoitukseni miellytä sinua. Minulla on kuitenkin takataskussa kasa tekosyitä.
Aamulla kun heräsin, olin iloinen. Sitten muistin olevani allerginen, väsynyt, mt-ongelmainen akka, joka ei edes sairaslomalla löydä aikaa pitää itsestään huolta. Tilaani kettuuntuneena laitoin kahvinkeittimen päälle ja lysähdin miettimään miksi en jaksa pestä hampaita tai kasvoja, tai käydä v*ttu suihkussa, edes nyt tämän kerran.
Yhtäkkiä kämpässä haisee savu, mutta ei hätää, ei tämä ole ensimmäinen kerta kun mt-ongelmat ilmenevät epätodellisina tuntemuksina. Hetken päästä kahvinkeitin alkaa pitää tuskaista ääntä, joka sopii hyvin yhteen aamuisten tuntemuksieni kanssa.
Raahaudun keittiöön, vihdoin kahvia. Vaan ei jum4lauta, kahvinkeitin on syttynyt palamaan. Lähden etsimään sankkoa, mutta pian muistan ettei minulla ole ainoatakaan sankkoa. Otan hanasta vettä roskapussiin, joka repeää liitoksistaan. Samalla lattialle putoaa viimeinen talouspaperirulla, mutta tässä vaiheessa se ei juuri vituta. Onhan mulla isompiakin ongelmia, kahvinkeitin on tulessa.
Lopulta saan kahvinkeittimen sammutettua ja istun märälle lattialle epätoivoisena. Miten voin jatkaa elämää, ilman kahvinkeitintä? Uuteen ei ole varaa, ikinä. Keneltäkään en voi pyytää. Ei ole enää syytä elää.
Hetken päästä päätän googlettaa kahvinkeittämisen ilman kahvinkeitintä. Löydän ohjeet, vedenkeitin päälle ja hommiin. Ensimmäinen suodatinpussi hajoaa. Toinen suodatintpussi hajoaa. Enää yksi suodatinpussi jäljellä. Sekin hajoaa. Aivan kuten elämäni, mikään ei v1ttu ikinä onnistu. Ei ikinä. Googletan mitä suodatinpussin tilalle. No v1ttu talouspaperia tietenkin, ja nyt se vituttaa sekin sitten, että se viimeinen talouspaperirulla on läpimärkänä vieressäni.
Luovutan ja päätän juoda kahvista sen minkä voin ilman että nielen puruja. Vaan tottakai nielen niitäkin, eikai kukaan odottanut muuta? Mutta ei ne purut tässä eniten v1tuta.
Vaan se, että se satanan kahvi on jo kylmää.
Enkä omista mikroa.
Pienestä on kiinni masentuneen elämä. Nyt voin hyvillä mielin luovuttaa tämän päivän osalta ja mennä takaisin nukkumaan.
Kommentit (39)
Tässä jälleen yksi varoittava tarina kofeiiniriippuvuuden haittavaikutuksista.
Lapset, jo ensimmäinen kupillinen voi koukuttaa!
:DD tällä masentuneella meinas lentää aamupuurot näytölle tätä lukiessa...
Ei sulla oo ketään, kuka tarjoaisi sulle kahvit?! Tsemppiä, paistaa se päivä risukasaankin!
Voi ei... 😞 uuden kahvinkeittimen saa kympillä. Kyllä se siitä. Tsemppiä
No aika huono-onnisesti on päiväsi alkanut, mutta masentuneena kaikki tuo tuntuu isommalta ongelmalta kuin oikeasti on.
Vierailija kirjoitti:
Pahoittelen jos ei kirjoitukseni miellytä sinua. Minulla on kuitenkin takataskussa kasa tekosyitä.
Aamulla kun heräsin, olin iloinen. Sitten muistin olevani allerginen, väsynyt, mt-ongelmainen akka, joka ei edes sairaslomalla löydä aikaa pitää itsestään huolta. Tilaani kettuuntuneena laitoin kahvinkeittimen päälle ja lysähdin miettimään miksi en jaksa pestä hampaita tai kasvoja, tai käydä v*ttu suihkussa, edes nyt tämän kerran.
Yhtäkkiä kämpässä haisee savu, mutta ei hätää, ei tämä ole ensimmäinen kerta kun mt-ongelmat ilmenevät epätodellisina tuntemuksina. Hetken päästä kahvinkeitin alkaa pitää tuskaista ääntä, joka sopii hyvin yhteen aamuisten tuntemuksieni kanssa.
Raahaudun keittiöön, vihdoin kahvia. Vaan ei jum4lauta, kahvinkeitin on syttynyt palamaan. Lähden etsimään sankkoa, mutta pian muistan ettei minulla ole ainoatakaan sankkoa. Otan hanasta vettä roskapussiin, joka repeää liitoksistaan. Samalla lattialle putoaa viimeinen talouspaperirulla, mutta tässä vaiheessa se ei juuri vituta. Onhan mulla isompiakin ongelmia, kahvinkeitin on tulessa.
Lopulta saan kahvinkeittimen sammutettua ja istun märälle lattialle epätoivoisena. Miten voin jatkaa elämää, ilman kahvinkeitintä? Uuteen ei ole varaa, ikinä. Keneltäkään en voi pyytää. Ei ole enää syytä elää.
Hetken päästä päätän googlettaa kahvinkeittämisen ilman kahvinkeitintä. Löydän ohjeet, vedenkeitin päälle ja hommiin. Ensimmäinen suodatinpussi hajoaa. Toinen suodatintpussi hajoaa. Enää yksi suodatinpussi jäljellä. Sekin hajoaa. Aivan kuten elämäni, mikään ei v1ttu ikinä onnistu. Ei ikinä. Googletan mitä suodatinpussin tilalle. No v1ttu talouspaperia tietenkin, ja nyt se vituttaa sekin sitten, että se viimeinen talouspaperirulla on läpimärkänä vieressäni.
Luovutan ja päätän juoda kahvista sen minkä voin ilman että nielen puruja. Vaan tottakai nielen niitäkin, eikai kukaan odottanut muuta? Mutta ei ne purut tässä eniten v1tuta.
Vaan se, että se satanan kahvi on jo kylmää.
Enkä omista mikroa.
Pienestä on kiinni masentuneen elämä. Nyt voin hyvillä mielin luovuttaa tämän päivän osalta ja mennä takaisin nukkumaan.
Katso uutisia Gazan tilantteesta, siltä löytyy elämän tarkoitus! Israelin boikotaiminen!
Ennen kuin luin aloituksen kärsin hlvetinmoisesta ketutuksesta, koska tänään on s-loman viimeinen päivä ja tyrä rytkyen huomenna on mentävä pskaduuniin. Nyt minun elämäni ei tunnukaan enää niin kamalalta :)
Vierailija kirjoitti:
:DD tällä masentuneella meinas lentää aamupuurot näytölle tätä lukiessa...
Mulla ei ole puuroa. Mulla on masennus, ahdistus, keliakia ja allergioita. Kaikki on aina huonosti. Kaupassa en voi käydä, kun joku saattaa nähdä.
Monesti ovat läheiset sanoneet, että paranisin jos joskus tekisin asioille jotain. Mutta en mä millään ehdi joogaamaan tai terapiaan, on ihan liian kiire olla masentunut. Lääkkeitä syön kyllä. Niin kuin lääkäri määrää. Välillä jopa ennakoin ja syön koko kuukauden annoksen kerralla, ettei unohdu kun ajantaju on heikentynyt tämän masennuksen takia.
Sitten mulla on uniongelmia. En millään nukahda. Lisäksi nukun 12-16h vuorokaudessa. Ei tunnu hyvältä, olisi kiva välillä olla hereillä. Koko ajan tekis mieli nukkua, mutta en ollenkaan meinaa nukahtaa.
Oon myös tosi yksinäinen eikä mulla oo ikinä mitään tekemistä. Vituttaa ja ahdistaa vaan ku kaverit ja vanhemmat haluis koko ajan että meen jonneki käymään tai että ne vois tulla tänne, mä haluaisin vaan olla rauhassa enkä ikinä tehä mitään!
-ap
Missäpäin Suomea asut? Mulla olis täällä yksi ylimääräinen kahvinkeitin.
Kannattaa aktivoitua jos haluaa muutosta elämäänsä. Mutta meneehän se noinkin, ei siinä mitään.
https://www.puuilo.fi/Kahvinsuodatin-1x4
Istuuko kahvinkeittimen kahvinsuodatin kupin päälle? Jos ei, niin hommaa sellainen parilla eurolla jostain.
Vierailija kirjoitti:
https://www.puuilo.fi/Kahvinsuodatin-1x4
Istuuko kahvinkeittimen kahvinsuodatin kupin päälle? Jos ei, niin hommaa sellainen parilla eurolla jostain.
No nyt en uskalla kokeilla. Pelkään että masennun jos sopii, kun en itse keksinyt. Ja sitten pelkään, että masennun jos ei sovi, kun viimeinenkin toivo kuolee siinä sitten.
Ainiin, mutta mähän olen jo masentunut. Kokeilen kohta.
-ap
ap:n kuvaus masentuneen ajatuksenjuoksusta on harvinaisen kuvaavaa. Niin tai näin, aina väärinpäin. Siinä masennuksen ydin.
Moikka! Olen itsekin kärsinyt masennuksesta, joten tiedän tunteen, jos esim. aamulla joku asia menee pieleen. Mutta haluaisin rohkaista sen uuden kahvinkeittimen suhteen, niitä saa uskomattoman halvalla. Jo alle kymmenellä eurolla saa näistä isoista tekniikkakaupoista kahvinkeittimiä, eli eivät maksa paljoa. Tsemppiä kauheasti ja hyvä, että lepäsit. Lepo auttaa. Toivon, että toivut masennuksesta. Voimia sinne!
Voi ei Ap! Tuli tosi paha fiilis sun puolesta :( :( :(. En ole itse ollut pitkäaikaisesti samassa tilanteessa, mutta muistan lyhyempiä jaksoja elämässä jossa kävi tuollaista ja se on ihan kamalaa. Kokeile saisitko esim. facebookissa roskalava kirppikseltä ilmaiseksi jonkun käytetyn. Ja jos sulla on yhtään ystäviä, edes vuosien takaa niin laita vaikka sama teksti niille jos saisit tukea ja vähän käytännön apua. Yritä sinnitellä ja usko siihen että parempiakin päiviä vielä tulee, ja silloin on onnellinen että jatkoi. Usein ne onnenhetketkin on ihan pieniä asioita.
Sulla ei oo mitään tekemistä mutta et ehdi tehdä mitään. Olet myös yksinäinen mutta läheiset ja kaverit on koko ajan vaatimassa jotain.
Joo, tää oli kaikin puolin ihan hauska aloitus.
Ap täällä.
Kiitos positiivisista viesteistänne. Joku tarjosi jo kahvinkeitintäkin, tänään av yllätti!
Olen tällä hetkellä jo paranemaan päin. Aloitusviesti on ote onnellisuuspäiväkirjaa (välillä nimellä Kiitollisuus tai Ihana elämä), jossa koitan käydä läpi vääristyneitä ajatusmallejani. Kirjoitan siis tapahtumat kuten ne koin (tavallisesti tosin liioitelle, sarkastisesti ja humoristisesti), jotta vääristymät on helpompi ottaa käsittelyyn.
Tällä hetkellä syön Voxraa, mikä on nyt vähitellen alkanut toimimaan ja ajatuksia on helpompi seurata ja vähitellen osoittaa itsellennikin, kuinka masennusajatuksissani ei oikeasti ole YHTÄÄN MITÄÄN järkeä. Kuten joku yllä kirjoitti "niin tai näin, aina väärinpäin". Tästä syystä olen vähitellen alkanut pakottamaan itseäni kokeilemaan juurikin sitä, mitä muut ehdottavat. Omat ajatukseni ovat täysin perseestä, niiden avulla ei pääse ikinä eteenpäin, joten miksi ei kokeilisi jonkin muun ideoita, heidän joille tämä elämä tuntuu olevan helpompaa.
Yllättävää kyllä, edistystä tapahtuu. Välillä jo naurattaa, kuinka käsittämättömillä keinoilla aivoni saavat käännettyä minkä tahansa asian negatiiviseksi.
Tunnelin päässä on varmasti valoa, vielä kun löytäisi sen tunnelin.
Vaan ei tule uni, kun on juuri juonut kahvia. Ei jumalauta varmasti tule.