Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi maalla asuvat ovat tällaisia? Yksityiskohdat viestissä
14.05.2018 |
Poikaystäväni on kotoisin Itä-Suomesta. Olimme siellä äitienpäivän tiimoilta neljä päivää.
Poikaystäväni sukulaiset käyttäytyvät kovin erikoisesti. Ensiksikin he arvostelevat ruokailutottumuksiani. En pidä hapanleivästä enkä juurikaan syö perunaa. En niitä ottanut nyt kylässäkään, kuin yhden viipaleen aamiaisella (muuta leipää kuin kovaa hapanleipää ei ollut tarjolla) ja ruuan kanssa söin yhden perunan. En tehnyt tietenkään asiasta mitään numeroa. Maitoa en myöskään halua juoda. Pyysinkin sitten lasillisen vettä ruuan kanssa.
Ja siitäkös alkoikin kauhea meteli. Pojan isoäiti alkoi selostaa kovaan ääneen miten hienolle kaupunkilaiselle ei maitokaan kelpaa. Että limujako siellä kaupungissa vaan juodaan. Ja pojan äiti alkoi kanssa kommentoimaan mun syömisiäni: ei taida leipäkään maistua kun ei ole rieskaa eikä perunat. No sanoin, että en nyt välitä niistä tämän enempää mutta ihan kiva oli maistaa. Ja kauhea siunaaminen miten vaikeaa se on kaupunkilaisen elämä, kun on niin kranttu.
Tuo loukkasi minua ihan oikeasti. Ja pahinta oli, että poikakaveri ei tuntunut noteeraavan koko episodia mitenkään, naureskeli vain. Todella outoa ja huonoa käytöstä.
Sitten ajattelin vähän auttaa puutarhatöissä, koska oli niin hieno ilma. Leikattiin nurmikko sellaisella työnnettävällä leikkurilla, jossa on kerääjä silppua varten. Ihan vanhasta tottumuksesta levitin ruohosilpun kukkapenkkeihin ja pensaiden alle lannotteeksi (näin meillä aina tehdään). Nurmikko oli aika sammaloitunut, joten tein siihen rautaharavalla reikiä ja levitin kalkkia jota löytyi autotallista (ehkä yhden saavillisen, kalkkipusseja oli viisi). Taas mummo ja äiti alkaa mesota että kuka hullu jättää ruohot kukkapenkkiin ja repii nurmikon irti ja tuhraa kalkilla! Kaupunkilaiset ei osaa tehdä mitään vaikka luulee itsestään liikoja ja kulkee nokka pystyssä.
Koko neljä päivää oli tämmöistä. Ja koko aikana tai sen jälkeenkään poikaystävä ei kommentoinut mitenkään vaikka yritin vähän avata asiaa.
Nyt ahdistaa kunnolla seuraava tapaaminen juhannuksena. En varmaan osaa tehdä mitään "oikein" silloinkaan, vaikka mökkeillyt olen ikäni.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset voinut joustaa yhtään. Sen takia ne sua vieroksuu kun et yhtään jousta vaan kieltäydyt nirppanokkana syömästä perunaa. Olet niin kuin ylempänä kuin ne maalaiset.
Kyllä joustin. Söin palan leipää joka aamu ja ruuan kanssa yhden perunan. Join aamulla ja illalla teetä, josta en pidä. Näin neljä päivää.
Muita kasviksia ei ollut paitsi felixin suolakurkkuja. Joka päivä kastiketta ja perunaa. Yksi aamu oli puuroa. Se oli mulle juhla!
Ehkä olisin voinut sitä puutarhajuttua ajatella tarkemmin tai jättää väliin. Kävi sääliksi se hoitamaton puutarha. Siivottiin ensin rojut piiloon ja leikattiin nurmikko. Kastelin ja perkasin kukkapenkit (2kpl) ja pensaiden alustat. Tuli ainakin siistiä. Poikakaveri oli mukana ja näytti mulle kalkkisäkit.
Oli kyllä vika kerta kun autan siellä.
Koko ajan oli jotain ikävää ja arvostelua: esim puhuin nenään ja käytin vääriä sanoja. Mulle siis huomauteltiin mun murteesta.
ApNo onhan tuossa sitten paljon muutakin taustalla. Miehen sukulaiset kiusaa sua, en menis sinne enää, varsinkaan useammaksi päiväksi asumaan, hyi miten ahdistavaa. Toisaalta, voi olla, että olet itse vain niin ylimielinen, mikään ei kelpaa ja se ehkä näkyy niille muille ja ärsyttää. Monenlaista ihmistä tullut elämässä nähtyä ja jotku on oikeasti tuollaisia, tuskin sitä itse tiedostavat, sitten kun sattuvat suorapuheisten ihmisten kanssa tekemisiin, jotka ei sanomisiaan kaunistele, niin totuus pläjähtää naamalle.
Mä olen nro 39 tuosta ylhäältä. Mä taas olen suorapuheinen mun sukulaisteni kanssa ja kerron kyllä suoraan mitä heistä ajattelen.
Mun iskä oli eka korkeakouluttautunut koko suvusta ja hänen sisarukset on aivan järkyttävän kateellisia meille. Iskä silti vaan mielistelee ja maksaa mummon rempat ja hoidot. Mä sanon suoraan mitä heistä ajattelen ja siksi musta ei siellä tykätä yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tietenkään kaikki maalla asuvat ole samanlaisia, mutta pakko sanoa, että yhden piirteen tunnistin kirjoituksesta. Tapailin vähän aikaa itä-suomalaista jätkää, ja tyyppi attribuoi jatkuvasti kaikki oletetut vikani "kaupunkilaisuuden" piikkiin. Heitteli koko ajan kaiken maailman "et tiedä oikeasta elämästä mitään, tule joskus X:n niin näet oikeaa elämää"-juttua. Ruokatottumukseni, kirjamakuni ja harrastukseni johtuivat aina kaupunkilaisuudesta, ja olivat teennäisiä - kukaan ei voi todella tykätä kirjasta josta hän ei pidä, vaan kaupunkilaiset esittävät tykkäävänsä, jotta vaikuttaisivat paremmilta.
Typerintä on se, etten ole kaupunkilainen. Tapasimme korkeakoulussa paikkakunnalla, jonne olimme muuttaneet, mutta olin suht pienestä kunnasta kotoisin. Luulen, että mielikuva johtui siitä, että olin itse asunut ja työskennellyt paikkakunnalla jo pari vuotta ja tunsin alueen paremmin kuin vastikään muuttanut nuorukainen.
Miksi yleistät yhden perheen kaikkiin maalaisiin yleisesti? Toimitko esim etnisten ryhmien kanssa samalla tavalla. Pihan suhteen toimit samalla tavalla kuin sellainen anoppi, joka kylään tullessaan alkaa pyytämättä jynssäämään lattioita. Eli hyvin epäkohteliaasti kritisoi toisten tapaa elää.
Vierailija kirjoitti:
Ei tietenkään kaikki maalla asuvat ole samanlaisia, mutta pakko sanoa, että yhden piirteen tunnistin kirjoituksesta. Tapailin vähän aikaa itä-suomalaista jätkää, ja tyyppi attribuoi jatkuvasti kaikki oletetut vikani "kaupunkilaisuuden" piikkiin. Heitteli koko ajan kaiken maailman "et tiedä oikeasta elämästä mitään, tule joskus X:n niin näet oikeaa elämää"-juttua. Ruokatottumukseni, kirjamakuni ja harrastukseni johtuivat aina kaupunkilaisuudesta, ja olivat teennäisiä - kukaan ei voi todella tykätä kirjasta josta hän ei pidä, vaan kaupunkilaiset esittävät tykkäävänsä, jotta vaikuttaisivat paremmilta.
Typerintä on se, etten ole kaupunkilainen. Tapasimme korkeakoulussa paikkakunnalla, jonne olimme muuttaneet, mutta olin suht pienestä kunnasta kotoisin. Luulen, että mielikuva johtui siitä, että olin itse asunut ja työskennellyt paikkakunnalla jo pari vuotta ja tunsin alueen paremmin kuin vastikään muuttanut nuorukainen.
Ja noitten junttien "oikea elämä" on sitä että haistaa hielle, tehdään huonosti palkattua työtä ja ajetaan Toyota Corollalla kosteusvaurioiseen rintamamiestaloon. Pihalla vedetään rööki ja sitten haetaan tölkki Virosta tuotua halpaa olutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten hapanleipä sama kuin ruisleipä?
Juureen tehty ruisleipä, jonka kohtotamiseen ei ole käytetty hiivaa. Mieluummin 100% ruista. Itä-Suomessa leipä on limpun muotoinen, eikä mikään reikäleipä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset voinut joustaa yhtään. Sen takia ne sua vieroksuu kun et yhtään jousta vaan kieltäydyt nirppanokkana syömästä perunaa. Olet niin kuin ylempänä kuin ne maalaiset.
Kyllä joustin. Söin palan leipää joka aamu ja ruuan kanssa yhden perunan. Join aamulla ja illalla teetä, josta en pidä. Näin neljä päivää.
Muita kasviksia ei ollut paitsi felixin suolakurkkuja. Joka päivä kastiketta ja perunaa. Yksi aamu oli puuroa. Se oli mulle juhla!
Ehkä olisin voinut sitä puutarhajuttua ajatella tarkemmin tai jättää väliin. Kävi sääliksi se hoitamaton puutarha. Siivottiin ensin rojut piiloon ja leikattiin nurmikko. Kastelin ja perkasin kukkapenkit (2kpl) ja pensaiden alustat. Tuli ainakin siistiä. Poikakaveri oli mukana ja näytti mulle kalkkisäkit.
Oli kyllä vika kerta kun autan siellä.
Koko ajan oli jotain ikävää ja arvostelua: esim puhuin nenään ja käytin vääriä sanoja. Mulle siis huomauteltiin mun murteesta.
Ap
Toi nyt on niiden tapa kompensoida alemmuudentuntojaan. Itse tein anoppilassa sen virheen, että kerroin ihan avoimesti elämästäni ja työstäni ulkomailla isossa kv-yrityksessä. No siitäkös vasta riemu repesin. Ensin en osannut mitään (kuten juuri keittää perunoita, halusin kuoria ne) ja sitten olin vielä kaupanpäälle koppava ja leuhka. Et just pahin kaupunkilainen.
Tuon vierailun lopussa tein selväksi, että tämä oli sitten viimeinen vierailuni siellä. Ja mies voi ottaa tai jättää, ihan sama mutta minä en rupea ollenkaan tähän leikkiin.
No mies otti ja sukulaisensa tulivat häihin ja olivat kiltisti hiljaa. Mies köy kotipuolessa kerran kesässä, minä jään kaupunkiin.
Et tämmöistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ok tuo syömisestä kettuilu ja arvostelu on kyllä hanurista, mutta mitä ihmettä sä menet toisten kukkapenkkejä möyrimään ja hakemaan jotain kalkkia heidän autotallistaan. Järkyttävää.
Kaupunkilainen lähtenyt nokka pystyssä maalle kylään, nyrpistellyt siellä ihmisille ja närppinyt ruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Exän suku...huh, samanlaista ja vielä pahempaa. Umpijuntteja ja ylpeitä siitä. Oikein puistattaa, kun muistuu nuo ajat mieleen!
Vierailija kirjoitti:
Kaupunkilainen lähtenyt nokka pystyssä maalle kylään, nyrpistellyt siellä ihmisille ja närppinyt ruokaa.
Hahaa osui ja upposi!
Alue: Aihe vapaa
No onhan tuossa sitten paljon muutakin taustalla. Miehen sukulaiset kiusaa sua, en menis sinne enää, varsinkaan useammaksi päiväksi asumaan, hyi miten ahdistavaa. Toisaalta, voi olla, että olet itse vain niin ylimielinen, mikään ei kelpaa ja se ehkä näkyy niille muille ja ärsyttää. Monenlaista ihmistä tullut elämässä nähtyä ja jotku on oikeasti tuollaisia, tuskin sitä itse tiedostavat, sitten kun sattuvat suorapuheisten ihmisten kanssa tekemisiin, jotka ei sanomisiaan kaunistele, niin totuus pläjähtää naamalle.