Kuka oikeen katsoo noita ”Hengenvaarallisen lihavat” ym. Tv-sarjoja?
Olen ihmetellyt että kelle ne on suunnattu ja katsotaanko niitä oikeasti? Juuri pyöri mainos jostain uudesta kaudesta tms jossa sairaalloisen lihavat avautuvat elämästään. Pelkkä mainos sai voimaan pahoin. Joskus olen katsonut hetken, enkä pysty niitä katsomaan. En ymmärrä kenelle ohjelmat on tarkoitettu? Mikä on kohdeyleisö? Normaalipainoisia ihmisiä varmaan suurinta osaa vaan ällöttää. En usko että lihavatkaan haluavat katsoa toisia lihavia? Eri juttu nyt siis vaikka joku Suurin pudottaja-kilpailu, joskaan en niitäkään kannata mutta formaatti kuitenkin ymmärrettävä. Katsotko noita sairaalloisen lihavia tosi tv sarjoja, tai tiedätkö jonkun joka katsoo? Miksi? Haluaisin tietää, koska varmaan suosiota jossain määrin kun vuodesta toiseen tuntuu pyörivän.
Kommentit (52)
Minä katson ja olen itsekin lihava, 130 kiloinen, mutta syön pieniä annoksia ja määrällisesti muutenkin vähän. Minä katson noita lähinnä sen takia että tykkään siitä että ihmiset onnistuu saavuttamaan suuria asioita, ehkä sellaisia joita itse en pysty, ihailen suuresti niitä jotka siihen painonpudotukseen pystyy, kaikesta henkisestä ja fyysisestä kärsimyksestä huolimatta.
Toki ihmetyttää se että miten he osaavat sängystä käsin manipuloida läheisensä kantamaan heille ruokaa, ja toisaalta joskus huomaa että se läheinen haluaa pitää lihavan lihavana ja tahallaan suorastaan kannustaa syömään.
Myös se ihmetyttää että miksi näitä lihavia ei ihan ensimäisenä määrätä sinne terapeutille, usein vasta siinä vaiheessa kun ovat jo epäonnistumassa projektissa. Saattaa toki olla että heille sitä heti tarjotaan mutta ne ihmiset kieltäytyy niin sitä ei vaan sitten näytetä telkkarissa.
Ja se ihmetyttää myös että monesti ne läheiset ihmiset on myös todella lihavia, lähemmäs 200 kiloisia, ja silti useimmiten käyttäytyvät kuin olisivat normaaleja, kai näkevät sen 300 kiloisen siinä koko ajan niin tuntevat itsensä hoikaksi. Monilla läheisillä olisi yhtä suuri tarve nopeasti laihduttaa, mutta silti heille ei yleensä sanota mitään siitä, joskus tohtori kyllä sanoo, ehkä sitä ei vaan aina näytetä julkisesti.
Katson myös himohamstraajat ohjelmaa vaikka sekin ällöttää joskus, siinäkin on ihana nähdä miten paljon saavat aikaan muutamassa päivässä ja ihmisen elämä pelastuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
18 tässä ja jatkan. Olen kylässä nähnyt pari jaksoa. Missään jaksossa ei ole haastateltu asiantuntijoiden mielipiteitä näiden ihmisten lihavuuden syistä. Yhden jakson jälkeen ei tule mitään uutta näkökulmaa, tai esitetä kilpailevia mielipiteitä ongelman syistä, sen hoidosta ja mahdollisesta estämisestä. Silkkaa samaa läskimassan ihmettelyä jakso jakson jälkeen.
Osassa jaksoja kyllä käy ilmi, mistä ongelmat saattavat juontaa, joskus kuvataan terapeutilla käyntejä ym. Kai se on ihmisen itse oivallettava ylensyömisensä syyt, eikä ulkopuolisen asiantuntijan. Jotta siitä olisi jotain hyötyä. Tuossa on kyseessä addiktiosta ruokaan.
Miten niin osassa? Kaikki jaksothan alkaa sillä että 15min. käydään läpi sen ihmisen elämää lapsuudesta asti ja sitä mistä lihominen alkoi ja mistä se johtuu. Silti kaikki eivät halua mennä terapiaan, ainakaan aluksi, mutta kaikki jotka menee jossain vaiheessa saavat siitä apua laihdutukseen.
Järkyttävää, että näiden 300 kg. painavien perheenjäsenet ovat useasti yhtä lihavia. He eivät huomaa omaa lihavuuttaan, vaan mässäävät roskaruokaa, yhden perheenjäsenen yrittäessä noudattaa dieettiä. Jonkinsortin kehonkuvan vääristymä, ei nähdä , että, ongelma koskee koko perhettä?
Vierailija kirjoitti:
Erikoista, että ketjusta on poistettu todella paljon kommentteja. Miksi? Onko joku 300 kg loukkaantunut?
Ei tästä ketjusta ole poistettu vielä yhtäkään viestiä.
Juu minäkin ihmettelen tiettyjä realityformaatteja. Sellaisina kertadokkareina olisivat ehkä ihan mielenkiiintoisia, mutta sarjoina en vain ymmärrä. Nämä lihavat, lapsimissit, suurperheet, lyhytkasvuiset, moniavioiset, amishit, hääsuunnittelu/ hääpukuohjelmat, rekkakuskijäärikköohjelmat, talon etsintäohjelmat jne. Näissä ei ole edes kovin kummoisia tarinoita taustalla, vaan kaikki menevät sillä samalla kaavalla, kun ensimmäinen jaksi on nähty.
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää, että näiden 300 kg. painavien perheenjäsenet ovat useasti yhtä lihavia. He eivät huomaa omaa lihavuuttaan, vaan mässäävät roskaruokaa, yhden perheenjäsenen yrittäessä noudattaa dieettiä. Jonkinsortin kehonkuvan vääristymä, ei nähdä , että, ongelma koskee koko perhettä?
Joo se on surullista kuinka monella se perhe jatkaa rasvan ja sokerin mässäämistä siinä sen laihduttajan silmien alla. Kummallista etteivät nämä perheenjäsenet yhtään ole huolissaan itsestään vaikka pahin mahdollinen esimerkki on siinä koko ajan. Tosin osa läheisistä on tosi laihojakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä katson. Friikkiys on kiehtovaa ja pidän sosiaalipornosta. Tuijotan ja paheksun. Itsepä ne ihmiset on siihen ohjelmaan lähteneet näytille!
Varmasti viimeinen ja ainoa tilaisuus pelastua. Vaikuttavat kaikki köyhiltä niin millä muulla maksaisivat matkat Houstoniin, asumisen siellä, lääkärikulut, leikkauksen?
Aivan sama. Ne lihavat ovat aikuisia ihmisiä, jotka tietävät mitä tekevät. Telkkariohjelmat on tehty katsottavaksi. Ja hah, en kyllä sääli yhtään niitä lihavia enkä tunne huonoa omaatuntoa, kun pidän ohjelmaa viihdyttävänä.
Vierailija kirjoitti:
Juu minäkin ihmettelen tiettyjä realityformaatteja. Sellaisina kertadokkareina olisivat ehkä ihan mielenkiiintoisia, mutta sarjoina en vain ymmärrä. Nämä lihavat, lapsimissit, suurperheet, lyhytkasvuiset, moniavioiset, amishit, hääsuunnittelu/ hääpukuohjelmat, rekkakuskijäärikköohjelmat, talon etsintäohjelmat jne. Näissä ei ole edes kovin kummoisia tarinoita taustalla, vaan kaikki menevät sillä samalla kaavalla, kun ensimmäinen jaksi on nähty.
No se kai niissä viehättääkin, tietää etukäteen mitä saa. Lihavat taistelee, epäonnistuu ja yleensä lopulta voittaa jne. Tosin minäkin olen ihmetellyt sitä että lyhytkasvuisista tulee nykyään ainakin viisi eri ohjelmaa, että miksi niitä on pitänyt tehdä niin paljon erilaisia, ei se nyt oikeasti voi niin kiinnostavaa olla jos jotkut on lyhyitä. Mutta jos tulee ohjelma missä perheessä on kuutoset, tai viitoset, niin katson, se on kiva katsoa kun itsellä on kaksoset, että miten pärjätään kun on vielä muutama enemmän vauvoja ja vielä mielenkiintoisempaa on se jos näitä kuutosia näytetään isompana, että miten heidän keskinäiset jutut ja elämä muutenkin sujuu.
Mä olen miettinyt niitä jotka eivät pahemmin sieltä sängystä liiku.Niille kannetaan se roskaruoka sänkyyn.Mitä auttajat pelkäävät, kyllä karkuun kerkee ennenku pääsee sängystä ylös jos ei terveellinen tarjoilu kelpais.
Minusta on hauskaa katsella isoja aikuisvauvoja, jotka eivät osaa hillitä itseään ja luovuttavat pienenkin haasteen edessä. Ja se tutiseva, melkein satavuotias mieslääkäri. Verratonta huvia koko ohjelma.
Mä en ylipäänsä tajua, miten tuollainen sosiaaliporno uppoaa ihmisiin ja vielä sellaisella "10 min ohjelmaa, 5 min mainoksia" -formaatilla. Suurin osa tv:stä tuntuu nykyään olevan tuota, ja leffojakin varten on netflixit, jotka saa ilman telsuakin. Me heivattiin miehan kanssa muuttaessa telkku fb:n roskalavalle ja ostettiin valkokangas playstation-järjestelmälle, kun ei kukaan jaksanut sitä telsua mökäämässä nurkassa aivotonta liibalaabaa. Nykyään en enää tiedä, mistä tv-ohjelmista ihmiset puhuvat täälläkin, mutta ei se tunnu pahalta, päin vastoin.