Onko se rakastuminen niin ihanaa?

No ei todellakaan ole ihanaa, vaan ahdistavaa paskaa.

Se on maailman ihanin tunne. Sen takia sitten se mahalasku rakastumisen loppuessa on maailman paskin tunne.

Onhan se. Mutta jos jää järki matkasta, pettymys on sitäkin katkerampi myöhemmin.

Kyllähän se on aika ihanaa.

Minkä ikäinen olet? Jos olet jotain 15-20-v., se on AIVAN TAIVAALLISEN IHANAA!!!

Olen ollut ainoastaan mielenvikaisen omistushaluinen ja se ei ollut mikään miellyttävä kokemus.

Onhan se, ainakin aluksi.

Tilanteesta / ihmisestä riippuen saattaa tuoda ikäviäkin tunteita pintaan.

Ihanaa on. Oli ihanaa 22 vuotta sitten teini-iässä, kun rakastuin exääni. Nyt aikuisena 39 vuotiaana vielä ihanampaa. Tuore, vuoden kestänyt suhde nyt, jonka alkuunkin liittyi parin vuoden ajan ihastumista. Nyt kun on suhde niin tunne on aivan uskomaton. Suhdekin ihan toista mitä exän kanssa.

Rakastumiseni ovat olleet sekoitus hurjaa innostusta ja uskoa tulevaisuuteen ja hyvään, rakkauden kohteen ihannointia ja samalla suurta tuskan tunnetta. Väkevin ja kokonaisvaltaisin tunne-megamix joka on toistaiseksi tullut vastaan. Masennus vei aikanaan elämänilon lähes täysin mutta toisessa suunnassa rakastuminen on kyllä tuntunut niin upealta että sitä minun on vaikeampi kuvailla sanoin kuin masennusta.