Lue keskustelun säännöt.
3-vuotias kiukuttelee koko ajan, miten saisi kasvatuksen positiivisemmaksi?
08.05.2018 |
Lapsi on aina ollut omapäinen, mutta nyt parin kuukauden aikana tuntuu, että saan koko ajan olla kieltämässä ja komentamassa 3-vuotiasta. Eikä sekään usein auta. On kurjaa, kun kaikki tekeminen päätyy lapsen kiukutteluun ja raivoamiseen.
Miten saisin kasvatuksen muuttumaan sellaiseen suuntaan, ettei koko ajan jompi kumpi tai molemmat olisi äreitä?
Esim. jos lähdemme ulos. Sisällä 3-v vänkää, huutaa, kiukkuaa ettei halua ulos (vaikka rakastaa ulkona leikkimistä). Hirveällä raivolla lähdemme pihalle. No, sitten ollaan vaikka 3-4 tuntia ulkona ja kun pitää mennä sisälle syömään, taas raivoaa.
Ulkona saan koko ajan kieltää: älä heitä kiviä, älä laita pikkukiviä suuhun, älä laita sitä maasta löytynyttä roskaa suuhun, älä juokse autotielle, älä sitä, älä tätä. Lopputuloksena usein roikun potkivassa ja karjuvassa lapsessa kiinni, ettei hän säntäisi esim parkkipaikalla tai pyörätieltä autojen eteen.
Kun pitäisi pukea, kaikki vaatteet on inhottavia. Liian kireitä, liian löysiä, liian jotain. Lapsi huutaa, potkii ja repii vaatteet päältään.
Olen yrittänyt ohjata tilanteita positiiviseen suuntaan. Esim. antamalla vaihtoehtoisia tapoja tehdä jokin asia, jos jokin tietty tapa täytyy kieltää. Mutta eihän se lapselle sovi, hän haluaa tehdä omalla tavallaan.
Mikä neuvoksi?
Kommentit (5)
Hei.
Lapsen kasvatus on vaikeaa puuhaa, ja erityisen vaikeaksi sen tekevät omat tunteet. Vanhemmuudessa joutuu sietämään ja käyttämään metodina myös omia hankalia tunnetta, kuten turhautumista, pettymistä jne, kaatamatta niitä laosen kannettaviksi.
Kannattaa tutustua tietoon, jossa kerrotaan lapsen kasvusta ja kehityksestä. Mm. Väestöliitolla on erinomaista tietoa lapsen aggression portaista, terveestä kehityksestä ja vanhemmuudesta tähän liittyen. Voi olla että asuinpaikkakunnallasi on myös esim. neuvolan, seurakunnan tai muun toimijan järjestämiä luentoja ja kasvattajille tarkoitettuja tilaisuuksia.
Lyhyesti tiivistettynä: Lapsi opettelee rajojaan, omaa tahtoaan ja elämistä varsin tunnepitoisesti. Aikuisen tehtävänä on pysyä provoisoitumattomana, kuunnella lasta tunneviestinä ja ohjata käyttäytymistä ja toimintaa. Tähän liittyy kunkin oman ikäkauden haasteet. 2-v on eri kuin 3v jne.
Jos mietityttää, kannattaa ehdottomasti mennä mielummin matalalla kynnyksellä vaikkapa neuvolaan juttelemaan uusista menettelykeinoista, kuin odottaa pitkään että ongelmat pahenevat. Pienilläkin sanavalinnoilla, muutoksilla jne voidaan saada riitatilanteista toimivampia ja vähemmän kuormittavia kaikille osapuolille. Mutta muutoksen käynnistäminen on aina aikuisen tehtävä. Lapselta ei voi odottaa sitä roolia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kaksi täysin erilaista lasta: tytär aina ollut tosi vaikea temperamentti, poika äärihelppo. Ja ei, en minä kyllä keksinyt mitenkään miten sen tyttären kanssa olisi aina voinut mitenkään positiivisesti toimia. Kun tosiaan jossain iässä ihan kaikki aiheutti raivokohtauksia, huutamista jne. Ja jos se oma lapsi nyt esim. pyrkii heittämään hiekkaa pikkuveljen tai pihakaverin silmiin, pakkohan se on kieltää ja ottaa lapsi pois muita piinaamasta.
Onneksi ikä auttoi tuohon ongelmaan, siinä 6 vuoden iässä ehkä alkoi rauhoittua niin ettei jatkuvaa vääntämistä ole.
Tilkka konjakkia rauhoittaa lapsen kuin lapsen.
Pukemisessa ainakin lapsi voisi itse päättää osan vaatteistaan. Eli jos joku on liian kireä/muuten epämukava, niin valitsee itse vaihtoehdoista itselleen parhaimman. Meillä 2v4kk innostuu helposti pukemaan, kun itse saa valita vaatteensa, joista tietty katsotaan että ovat säänmukaisia.
Oletko kokeillut kieltojen sijaan innostaa johonkin toimintaan? Eli ettei puistoilu ole vain sitä, että juokset perässä kieltämässä lapselta milloin mitäkin? Ottakaa vaikka jalkapallo ja pelatkaa yhdessä, tai sitten yhdessä hiekkakakkujen tekoa tms.
Ja ennenkaikkea, muista kehua vuolaasti, kun lapsi käyttäytyy hyvin. Lapset ovat todella persoja kehuille, ja haluavat saada niitä lisää. Eli siinä käytös muuttuu samalla paremmaksi.
Olisiko kelläön kokemusta?