Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voiko liian vähän syömisestä olla OIKEASTI jotain vaaraa?
Miestiskelijä
07.05.2018 |
Elimistölle? Onko teille käynyt jotain, tai jollekin tutulle? Näistä vaaroistahan kirjoitellaan, mutta mitkä sitten käy toteen.
Tällä määrällä tarkoitan noin 0-800 kaloria/vrk pidemmän aikaa.
Kommentit (41)
Riippunee lähtötilanteesta.
Jos on vaikeasti ylipainoinen, ei 800 kcal dieetti pahaa tee.
Täytyy muistaa ottaa kaikki vitamiinit purkista, ettei iske puutostila.
---
Ystäväni oli erittäin ylipainoinen eikä mitkään lääkärien dieetit häntä auttaneet.
Hän lopetti lääkärien määräykset, söi 500-1000 kcal päivässä, muisti Multi-Tabsin ja laihtui 50 kg vuodessa ilman terveysongelmia, ilman himoliikuntaa, ilman hiustenähtöä, anorexiaa tai muitakaan katastrofeja.
No, kukkaro kapeni, kun piti ostaa koko vaatevarasto uusiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
esim selkäranka voi romahtaa, kuten kävi identtisele kaksoselle, joka siis oli ensin pidempi kaksonen, mutta tuon takia joutui selkälekkaukseen ja lyheni 7 cm, on nyt lyhyempi kaksonen. Voin antaa linki nsiihen dokumenttiin jos haluat nähdä. Kaliumin arvon romahaminen on varmaan pahin, joka sitten pysäyttää sydämen milloin vaan. Kaliumilla on iso merkitys sydämen lyömiseen. muutkin arvot romahtaa, kalsium, elektrolyytit, magnesium.
Keho otaa tarvoisemansa kalsiumin vaikka hampaista, ja muutkin luut alkaa haurastumaan...katkeaa, romahtaa, napsahtaa vaika aivastaessa sitten kylkiluut.
Alilämpö, matala verenpaine, hidas syke. Katso dokumentti Youtubesta nimeltä THIN. Katso ne kohdat jossa näitä anorektikoita punnitaan, ja mitataan vitaalit ne arvot on just jotain 80/40 ja pulssi myös 40 jotain. Hiukset lähtee, iho ei saa vitamiineja se haurastuu. Pysyvä ummetus
Googleta refeeding syndrome. ELi siinä vaiheessa kun yrittää alottaa syömään enemmän, se ei onnistukaan enää, vaan keho joutuu vakavaan tilaan, en muista taremmin mitä se tarkoitti, eli glukoosi arvo romahtaakin, vaikka syö enemmän ja vatsa ei enää osaa toimia niin kuin aiemmin. Sielt äei niin vaan enä palatakaan takaisin vaikka luullaan. Katso refeedin syndrome Youtubesta, kun ne ex anorektikot kertoo siitä ja sanoo ei ikinä enää anoreksiaa.
No sitten tietty oot kaiken maailman kulkutautien riepoteltavana kun kehosi ei pysty enää puolustautumaan , ja joudut vaaraan kun terveet selviäsi, vaikka influenssasta.
Vierailija kirjoitti:
Riippunee lähtötilanteesta.
Jos on vaikeasti ylipainoinen, ei 800 kcal dieetti pahaa tee.
Täytyy muistaa ottaa kaikki vitamiinit purkista, ettei iske puutostila.
---
Ystäväni oli erittäin ylipainoinen eikä mitkään lääkärien dieetit häntä auttaneet.
Hän lopetti lääkärien määräykset, söi 500-1000 kcal päivässä, muisti Multi-Tabsin ja laihtui 50 kg vuodessa ilman terveysongelmia, ilman himoliikuntaa, ilman hiustenähtöä, anorexiaa tai muitakaan katastrofeja.
No, kukkaro kapeni, kun piti ostaa koko vaatevarasto uusiksi.
kyllä se on aivan totta että jos on massiivisesti painoa tiputettavana niin silloin voi olla parempi mennä aliravitsemuksne puolelle, joksikin akaa, kehohan ottaa sieltä vararavinnostaan eli läskistään ne puuttuvat energiat. Tätä kutsutaan ENE(erittäin niukka energinen) dieetiksi, joka on myös lääkäreiden suositteema vakavasti ylipaioisille joilla muu ei auta. Mutta oleellista siinä on että se tehdään lääkärin valvonnassa, ei omin päin. ja vain tietyn rajallisne ajan, ei esim. vuotta putkeen. Samoin on paljon syitä jotka ehdottomasti keiltää menemästä sille, esim. tulehdukset, diabetes, aivohalvaus, sydänsairaudet, vain vähn ylipainoa.... Myös siinä syödään niitä tärkeitä vitamiineja erikoisvalmisteista esim.Nutrilet. Myös normaalipainoisen on kielletty menemästä ene dieetille. Joten tuo ei päde kaikkiin ihmisiin.
Vierailija kirjoitti:
esim selkäranka voi romahtaa, kuten kävi identtisele kaksoselle, joka siis oli ensin pidempi kaksonen, mutta tuon takia joutui selkälekkaukseen ja lyheni 7 cm, on nyt lyhyempi kaksonen. Voin antaa linki nsiihen dokumenttiin jos haluat nähdä. Kaliumin arvon romahaminen on varmaan pahin, joka sitten pysäyttää sydämen milloin vaan. Kaliumilla on iso merkitys sydämen lyömiseen. muutkin arvot romahtaa, kalsium, elektrolyytit, magnesium.
Keho otaa tarvoisemansa kalsiumin vaikka hampaista, ja muutkin luut alkaa haurastumaan...katkeaa, romahtaa, napsahtaa vaika aivastaessa sitten kylkiluut.
Alilämpö, matala verenpaine, hidas syke. Katso dokumentti Youtubesta nimeltä THIN. Katso ne kohdat jossa näitä anorektikoita punnitaan, ja mitataan vitaalit ne arvot on just jotain 80/40 ja pulssi myös 40 jotain. Hiukset lähtee, iho ei saa vitamiineja se haurastuu. Pysyvä ummetus
Googleta refeeding syndrome. ELi siinä vaiheessa kun yrittää alottaa syömään enemmän, se ei onnistukaan enää, vaan keho joutuu vakavaan tilaan, en muista taremmin mitä se tarkoitti, eli glukoosi arvo romahtaakin, vaikka syö enemmän ja vatsa ei enää osaa toimia niin kuin aiemmin. Sielt äei niin vaan enä palatakaan takaisin vaikka luullaan. Katso refeedin syndrome Youtubesta, kun ne ex anorektikot kertoo siitä ja sanoo ei ikinä enää anoreksiaa.
No sitten tietty oot kaiken maailman kulkutautien riepoteltavana kun kehosi ei pysty enää puolustautumaan , ja joudut vaaraan kun terveet selviäsi, vaikka influenssasta.
Ymmärrän, että varmasti näillä alipainoisilla on monenlaista ongelmaa, mietin vaan, kun olen itse normaalipainossa. Että jos minunkin kehoni ottaa tarvitsemansa ylimääräisestä rasvakudoksesta.
tuo kertoo siitä refeeding syndroomasta , jos ymmärrät englantia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika tarkka täytyisi olla että saa riittävästi vitamiineja yms, vaikka saatu energiataso on todella matala. Ei millään tasolla suositeltava jatkuvaan käyttöön, toki tuosta hengissä selviää vaikka jonkin aikaa harrastaisikin. Ne vitamiininpuutokset näkyy sitten tietysti kukin omalla tavallaan, esimerkiksi hiustenlähtemiseni.
Vierailija kirjoitti:
Aika tarkka täytyisi olla että saa riittävästi vitamiineja yms, vaikka saatu energiataso on todella matala. Ei millään tasolla suositeltava jatkuvaan käyttöön, toki tuosta hengissä selviää vaikka jonkin aikaa harrastaisikin. Ne vitamiininpuutokset näkyy sitten tietysti kukin omalla tavallaan, esimerkiksi hiustenlähtemiseni.
Jos syökin monivitamiineja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aliravitsemus mm. heikentää elimistön immuunipuolustusta vakavasti. Tunnen erään joka meinasi kuolla verenmyrkytykseen, joka seurasi pienestä naarmusta iholla. Tämä siksi, että oli pikalaihduttanut normaalipainoon.
Myös nuo mainitut hermostolliset oireet, sydämen toimintahäiriöt, luuston haurastuminen ja lihasten surkastuminen kannattaa huomioida. Suurimman kuoleman riskin aiheuttanee sydämen pettäminen. Aliravitsemus on vaarallista kehon massasta riippumatta.
Voi herranen aika.
Ap, oletko ihan latvalaho? Jos pitkään olet syömättä/syöt kolmasosan tarpeestasi, sinä ET enää ole normaalipainoinen. Katso vaikka joskus joku dokumentti keskitysleirivangeista ja siitä, miten Varsovan gheton asukkaat näkivät nälkää ja kuolivat.
Tai mieti, että pitkään jatkunut anoreksia on hengenvaarallinen sairaus.
Tai avaa silmäsi ja tutustu tilanteeseen nälkäkriisin vaivaamissa kehitysmaissa. Pitkään jatkunut aliravitsemus altistaa kehityshäiriöille, tartuntataudeille, aiheuttaa älyllistä kehitysvammaisuutta, heikentää luustoa, suorituskykyä ja aiheuttaa vaarallisia rytmihåiriöitä. Ja lopulta tappaa.
Täältä löytyy lisää: http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/anoreksia-aiheuttaa-henkea-u…
Kyllä, nälkään voi kuolla, ja se on jopa väistämätöntä, jos tarpeeksi pitkään jatkaisit max 800 kalorin päiväkuurilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoreksia on mielenterveyden ongelmista vaarallisin: kuolleisuus on 20-30 prosenttia. Osa tappaa itsensä, osa kuolee aliravitsemukseen tai aiemman aliravitsemuksen tekemiin tuhoihin. Kuolema voi seurata, vaikka paino ei olisikaan erityisen alhainen juuri sillä hetkellä. Usein anorektikko kuolee sydämen pettämiseen. Pitkä kituminen johtaa monenlaisiin ongelmiin kuten hedelmättömyys ja osteoporoosi. Sisäelimet voivat vaurioitua pysyvästi.
Ihminen tarvitsee ruokaa ja sen sisältämiä ravintoaineita. Kaloreita pitää saada noin 2000.
En puhunut nyt anorektikoista vaan normaalipainoisesta. Voiko normipainoiselle tulla siitä vaaraa.
Niin siis kaikki sinussa tarvitsee ravintoaineita.hiukset,iho,sydän,muut lihakset,psyyke yms.Viikossa väsähdät,menetät natriumit ja pyörtyilet.Kuukausissa sydän reistaa,muutkin lihakset alkavat surkastua,luut alkavat haurastua,hiukset tippuu,yms.Anoreksian aiheuttaa mielenterveyshäiriö,mutta ne seuraukset tulevat aliravitsemuksesta.Hiljakseen kohti kuolemaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika tarkka täytyisi olla että saa riittävästi vitamiineja yms, vaikka saatu energiataso on todella matala. Ei millään tasolla suositeltava jatkuvaan käyttöön, toki tuosta hengissä selviää vaikka jonkin aikaa harrastaisikin. Ne vitamiininpuutokset näkyy sitten tietysti kukin omalla tavallaan, esimerkiksi hiustenlähtemiseni.
Jos syökin monivitamiineja.
mistäs otat vaikka proteiinit? lue proteiinipuutostaudista. Tai keripukista, merimeisten vanha tauti, hampaat tippui. Tai riisitauti, saat vielä kyttyräselän. EI niitä saa enä parannettua.kun luut pehmenee ja taipuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
800-kalorin päivät silloin tällöoäin ovat ihan ok, jos et harrasta liikuntaa. Mitenkään jatkuvasti tuollaisella kalorimäärällä ei kuitenkaan elä.
Kyllä voi olla paljonkin vaaraa. http://superkatja.blogspot.fi/2016/01/elama-muuttuu-ja-mina-sen-mukana…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hassu asia minkä huomasin parannuttuani anoreksiasta oli se ettei sillä ole painonpudotuksen kannalta mitään merkitystä syönkö 500 kilokaloria vai 1300 päivässä. Molemmilla laihdun, muttakun syön enemmän ruoansulatus toimii, olen energinen, iho voi paremmin, eikä ole koko ajan nälkä. Jännä.
Vierailija kirjoitti:
Voi herranen aika.
Ap, oletko ihan latvalaho? Jos pitkään olet syömättä/syöt kolmasosan tarpeestasi, sinä ET enää ole normaalipainoinen. Katso vaikka joskus joku dokumentti keskitysleirivangeista ja siitä, miten Varsovan gheton asukkaat näkivät nälkää ja kuolivat.
Tai mieti, että pitkään jatkunut anoreksia on hengenvaarallinen sairaus.
Tai avaa silmäsi ja tutustu tilanteeseen nälkäkriisin vaivaamissa kehitysmaissa. Pitkään jatkunut aliravitsemus altistaa kehityshäiriöille, tartuntataudeille, aiheuttaa älyllistä kehitysvammaisuutta, heikentää luustoa, suorituskykyä ja aiheuttaa vaarallisia rytmihåiriöitä. Ja lopulta tappaa.
Täältä löytyy lisää: http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/anoreksia-aiheuttaa-henkea-u…
Kyllä, nälkään voi kuolla, ja se on jopa väistämätöntä, jos tarpeeksi pitkään jatkaisit max 800 kalorin päiväkuurilla.
No siinä vaiheessa iskee yleensä säästöliekki ja paino ei tipu enää sinne alipainoon, jos on pienillä kaloreilla.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Hassu asia minkä huomasin parannuttuani anoreksiasta oli se ettei sillä ole painonpudotuksen kannalta mitään merkitystä syönkö 500 kilokaloria vai 1300 päivässä. Molemmilla laihdun, muttakun syön enemmän ruoansulatus toimii, olen energinen, iho voi paremmin, eikä ole koko ajan nälkä. Jännä.
Mutta suurempi ruokamäärä painaa enemmän vaa’alla. Ja täytyy odottaa monta päivää, ennen kuin ruoat sulattuvat ulos, ja uskaltaa puntarille. Muuten olen miettinyt samaa!
Ap
No kerron oman kokemukseni. Mulle oli 2 lapsen ja liikkumattoman elämäntavan takia kertynyt painoa 38-vuotiaaseen mennessä 85 kg, mikä 160-senttiselle on paljon. Ennen raskauksia painoin noin 50 kg.
No, minäpä päätin sitten repäistä ja menin Cambridge-dieetille, jolla siis syötiin kuukausia pelkästään pussilitkuja, kaloreita noin 600 kcal päivässä.
Sivuvaikutuksia laihdutuksen aikana:
- Lähes jatkuva lievä päänsärky. Vaikkei se ollut kovaa, niin kuukausia jatkuvana se alkaa uuvuttaa.
- Kammottavat ummetukset, joista aiheutui minulle jopa erittäin vaikeasti parantunut peräsuolen haavauma. Kirjaimellisesti se kovettunut valtava mötti ulostetta aiheutti repeämän, kun Microlaxin avulla yritin saada sitä ulos. Ulostuslääke aiheuttikin pakkokouristuksen, joka työnsi kyllä ulosteen ulos, mutta niin kovana että ratkesi paikkoja.
- Outo aivosumu, joka vaikeutti työntekoa. Olin töppäilevä ja sekava, myös autoa ajaessa.
- Jatkuva palelu ja väsytys.
Mutta minä kestin, koska painoa lähti hyvin. Lopulta olin laihtunut 55-kiloiseksi ja olin iloinen: olin tavoitteessani. Tämän jälkeen vasta kävi ilmi se kauheampi ja pysyvämpi vaikutus: kun aloin syödä, en pystynytkään mitenkään hallitsemaan nälkääni vaan ahmin kuin viimeistä päivää. Oli kammottavaa huomata, etten enää voi tahdollani mitään sille miten mieli ja kroppa toimii. Luin Cambridgen steppi-oppaita, joissa sanottiin miten pitää vähitellen nostaa kaloreita ja syödä terveellisesti, mutta en pystynyt vastustamaan valtavia määriä suklaata, leivonnaisia, pikaruokaa, limsaa. Vuoden päästä olin lihonut 40 kg, olin täynnä raskausarpia, ja minulla oli diagnosoitu lihavan ahmimishäiriö, BED. Siihen saan vieläkin hoitoa.
Vierailija kirjoitti:
No kerron oman kokemukseni. Mulle oli 2 lapsen ja liikkumattoman elämäntavan takia kertynyt painoa 38-vuotiaaseen mennessä 85 kg, mikä 160-senttiselle on paljon. Ennen raskauksia painoin noin 50 kg.
No, minäpä päätin sitten repäistä ja menin Cambridge-dieetille, jolla siis syötiin kuukausia pelkästään pussilitkuja, kaloreita noin 600 kcal päivässä.
Sivuvaikutuksia laihdutuksen aikana:
- Lähes jatkuva lievä päänsärky. Vaikkei se ollut kovaa, niin kuukausia jatkuvana se alkaa uuvuttaa.
- Kammottavat ummetukset, joista aiheutui minulle jopa erittäin vaikeasti parantunut peräsuolen haavauma. Kirjaimellisesti se kovettunut valtava mötti ulostetta aiheutti repeämän, kun Microlaxin avulla yritin saada sitä ulos. Ulostuslääke aiheuttikin pakkokouristuksen, joka työnsi kyllä ulosteen ulos, mutta niin kovana että ratkesi paikkoja.
- Outo aivosumu, joka vaikeutti työntekoa. Olin töppäilevä ja sekava, myös autoa ajaessa.
- Jatkuva palelu ja väsytys.
Mutta minä kestin, koska painoa lähti hyvin. Lopulta olin laihtunut 55-kiloiseksi ja olin iloinen: olin tavoitteessani. Tämän jälkeen vasta kävi ilmi se kauheampi ja pysyvämpi vaikutus: kun aloin syödä, en pystynytkään mitenkään hallitsemaan nälkääni vaan ahmin kuin viimeistä päivää. Oli kammottavaa huomata, etten enää voi tahdollani mitään sille miten mieli ja kroppa toimii. Luin Cambridgen steppi-oppaita, joissa sanottiin miten pitää vähitellen nostaa kaloreita ja syödä terveellisesti, mutta en pystynyt vastustamaan valtavia määriä suklaata, leivonnaisia, pikaruokaa, limsaa. Vuoden päästä olin lihonut 40 kg, olin täynnä raskausarpia, ja minulla oli diagnosoitu lihavan ahmimishäiriö, BED. Siihen saan vieläkin hoitoa.
Kiitos tarinasta. Minulla aito pelko iskee vain iltaisin. Että jos kuolisin, sillä aina illalla iskee rytmihäiriöt. Tai sitten vaan kuvittelen ne.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi olla paljonkin vaaraa. http://superkatja.blogspot.fi/2016/01/elama-muuttuu-ja-mina-sen-mukana…
Saikohan Katja mitään korvauksia kun se tv-dieetti epäonnistui noin pahasti ja terveys kärsi?
Alue: Aihe vapaa
Monipuolisesti alisyömällä kyllä saa itsensä kurjaan kuntoon, sydän muljuu, hiukset lähtee tuppoina, viluttaa ja väsyttää, kuukautiset loppuu (naisella), ei jaksa keskittyä...