Miksi elää velaksi, kun säästämällä pystyy ostelemaan enemmän?

Siksi koska monilla ihmisillä impulssikontrolli on huono. Jo pienelle lapselle voi tehdä marshmallow-testin, mikä antaa viitteitä miten elämässä pärjää: syötkö yhden vaahtokarkin nyt vai odotatko vartin ja saat kaksi vaahtokarkkia. Monet ei jaksaa odottaa ja näistä lapsista tulee aiukuisena niitä, jotka ostavat kaikki heti kulutusluotolla säästämisen sijaan.

Jos vaikka tarvii autoa työn tekemiseen, niin auton hajotessa on pakko ostaa uusi, jotta pääsee töihin. Velka voi siis ihan suoraan mahdollistaa ansiotulot.

Asuntolainan ottaja säästää pitkän pennin vuokramenoissa.

Auton ostaminen voi mahdollistaa työllistymisen.

Jopa siistiin vaatetuksen hankkiminen velaksi voi olla viimeinen silaus työhaastattelussa ja pääsee töihin.

Puhelin tai tietokone alkaa olla jo välttämättömyyshyödyke, joka on hankittava, on rahaa tai ei.

Ei se velan ottaminen välttämättä ole aina sitä että ostetaan jotain mitä ei tarvi. Sinulla voi tulla tilanne että joko otat pikavipin, tai jätät vuokran maksamatta, jälkimmäisellä voi olla pahoja seurauksia.

Varmaan suuri osa velkaantumiseesta on turhaa ja vältettävissä, mutta usein laina mahdollistaa asioita tai vähintäänkin siirtää ongelmaa.

Velaksi eläminen on järkevyyttä. Mietihän nyt kerran, ota vaikka aikaa nojatuolissa ja pohdiskele tätä syvästi... Osta vaikka vene kesäksi. Paska Busteri. Maksa siitä 3000e velalla. Mitä luulet että saa kun kymmenen vuoden päästä kyllästyt veneilyyn? Kannatti ottaa velka :D

Vähän naivi aloitus. On tilanteita, joissa velan otto kannattaa. Silloin, kun saa jonkun asian tai hyödykkeen heti käyttöön, ja hyödyt on suuremmat kuin mahdollinen korkokulu, tai vaihtoehtoisesti velalla estetään jokin suurempi haitta tai menetys. Ei aina ole kyse siitä, että ihmiset vain päättömänä ostelevat velaksi, kun ei ole impulssikontrollia. Aika moni yritys jäisi perustamatta ja pyörimättä ilman velkarahaa. Koko talous ja Suomen valtio romahtaisi ilman velanottoa.

Tarvitsin läppärin opiskeluja varten jouduin ostamaan sen osamaksulla älyttömällä korolla. Opiskelujen vuoksi velkaannun myös. Lisäksi tarvitsin terveyteen liittyvän tukivaatteen, jouduin ostamaan velaksi useamman. Köyhän on pakko ottaa velkaa kun ei ole säästöjä.

Totta on että aina velka ei ole vain hurlumheikulutusta. Usein tosin näiltäkin "järkeviltä" veloilta olisi voitu välttyä jos olisi vähän ollut säästöjä. Myönnän kyllä että aina ei ole tähän mahdollisuutta, itsekin opiskelijana pelkällä tuella eläessä oli todella vaikea säästää isompia summia, joitakin satasia onnistuin keräämään kun en ikinä ostanut uusia vaatteita, lainasin kirjat, tein itse halvalla kaikki ruokani enkä ikinä ostanut mitään baareissa kun kavereiden kanssa oltiin ulkona. Jos olisi tullut äkillistä suurempaa menoa niin olisi ollut vaikeaa selvitä ilman velkaa. Tosin ilman autoa, lapsia ja omistusasuntoa ei niitä pakollisia yllätyskuluja niin helposti tule.

Toisaalta elämäni oli todella köyhää kun 70€ kuukaudessa yritti selvitä kaikista menoista kun vuokra oli maksettu. Ehkä olisi opintolainaa ottamalla voinut olla opiskeluaika kivempää. Tietysti nyt olisi laina maksettavana, mutta olisin helposti luopunut nyt isosta veneestä ja monesta autosta ja muista turhuuksista ja lähettänyt itselleni rahaa opiskeluaikoihin.

Vierailija kirjoitti:

Totta on että aina velka ei ole vain hurlumheikulutusta. Usein tosin näiltäkin "järkeviltä" veloilta olisi voitu välttyä jos olisi vähän ollut säästöjä. Myönnän kyllä että aina ei ole tähän mahdollisuutta, itsekin opiskelijana pelkällä tuella eläessä oli todella vaikea säästää isompia summia, joitakin satasia onnistuin keräämään kun en ikinä ostanut uusia vaatteita, lainasin kirjat, tein itse halvalla kaikki ruokani enkä ikinä ostanut mitään baareissa kun kavereiden kanssa oltiin ulkona. Jos olisi tullut äkillistä suurempaa menoa niin olisi ollut vaikeaa selvitä ilman velkaa. Tosin ilman autoa, lapsia ja omistusasuntoa ei niitä pakollisia yllätyskuluja niin helposti tule.

Toisaalta elämäni oli todella köyhää kun 70€ kuukaudessa yritti selvitä kaikista menoista kun vuokra oli maksettu. Ehkä olisi opintolainaa ottamalla voinut olla opiskeluaika kivempää. Tietysti nyt olisi laina maksettavana, mutta olisin helposti luopunut nyt isosta veneestä ja monesta autosta ja muista turhuuksista ja lähettänyt itselleni rahaa opiskeluaikoihin.

Yksi esimerkki tuli mieleen omalta kohdaltakin, missä velka olisi ollut järkevää ottaa. En opiskeluaikana korjauttanut reikää hampaassa, kun tosiaan rahat olivat tiukilla. Se sitten aiheutti 5000€ kulut kun jonkin aikaa töissä olleena vihdoin sain säästettyä sen verran että pääsin hammaslääkäriin.

Äveriäs kirjoitti:

Säästöille saa pientä korkoa ja samalla säästyy velkojen kuluilta. Erotus voi tuntua pieneltä, mutta pidemmässä juoksussa velaksi eläjällä on yksi velka jo velkojen kulujen takia.

Velka ei mitenkään lisää tuloja, päin vastoin se vähentää käytettävissä olevaa ostovoimaa. Eihän sitä rahaa tietenkään jää säästöön, kun maksaa luotonantajille sikahintaisia maksuja.

Käytännössä asuntolaina on ainoa kannattava laina, koska sen korkokustannus on naurettavan pieni, sen myötä saa katon pään päälle ja sijoituksen arvo yleensä nousee vuosien saatossa.

Mulla on autolaina, koska auto on tarpeen enkä halunnut mitään käytettyä romua josta voi aiheutua kalliita ja hankalia ongelmia. Lisäksi olen maksanut luottokortilla koulutuksia ja niihin liittyviä kuluja, joiden avulla mahdollisuuteni parempiin töihin pääsemiseen on paremmat.

Vierailija kirjoitti:

Vähän naivi aloitus. On tilanteita, joissa velan otto kannattaa. Silloin, kun saa jonkun asian tai hyödykkeen heti käyttöön, ja hyödyt on suuremmat kuin mahdollinen korkokulu, tai vaihtoehtoisesti velalla estetään jokin suurempi haitta tai menetys. Ei aina ole kyse siitä, että ihmiset vain päättömänä ostelevat velaksi, kun ei ole impulssikontrollia. Aika moni yritys jäisi perustamatta ja pyörimättä ilman velkarahaa. Koko talous ja Suomen valtio romahtaisi ilman velanottoa.

Joku talousviisas sanoi että jos yrityksellä ei ole velkaa, niin sillä ei ole tulevaisuutta.

Jos yrityksellä on kasvutavotteita ja tuoreita ideoita, niin hauaa ottaa lainaa toteuttaakseen tavotteitaan.

Sama pätee yksityisiin ihmisiinkin. Jos elää pahinta peläten ja välttää kaikenlaisia riskejä, niin tuskinpa on saavutettavissa kovin suuria asioita.

Mä elän vaan tänään, ku huomen Mä kuolen.

Miksi elää ”sitku” elämää?

Opiskeluaikan saattoi käytännössä selvitä montakin viikkoa ilman rahaa. Ei vaan ostanut mitään ja kärsi nälkänsä.

Sitten kun on perhettä ja vastuussa lasten tarpeseista, niin asioita on vaan pakko ostaa silloin kun niitä tarvii. Lapsen talvihaalari on oltava silloin kun ilmat viilenee, ei voi säästää ja odottaa, samoin jos hajoaa pesukone tai jääkaappi tai auto. Hämmästttäyvää on sekin että vahingot tulee harvoin yksikseen. Jos ensin hajoaa tiskikone ja käyttää siihen vähäiset säästönsä, niin seuraavalla viikolla hajoaakin pyykkikone, joka olisi ollut näistä kahdesta tärkeämpi hankinta, mutta säästöraha meni jo.

Säästäjät ovat niitä jotka huomaat 40 vuotiaana, että ei ole tähän elämään mennessä uskaltanut tehdä vielä mitään. Ei ole uskallettu hakeutua parempaan ammattii tai parempaa työpaikkaan, ei ole löytynyt riittävän hyvää puolisoa, ei ole uskallettu ostaa autoa tai asuntoa. Elämä on valunut odotteluun.

Itsellä on ihan hyvät tulot, mutta kyllä silti käytän velkaa. En näe siinä mitäön ongelmaa, jos velka pysyy aisoissa. Velkaa olen ottanut esimerkiksi:

- asunto. En näe järkeä asua vuokralla ja yrittää säästää sen vertaa, että saisin käteisellä ostettua. Vuokralla kuitenkin aina kasvattaa jonkun toisen varallisuutta.

- auto. Rahaa oli käteisenä 6000€. Sen hintasta autoa ei viitsinyt ostaa joten otin halvan autorahoituksen. Kuuden vuoden aikana maksoin 20 000€ luotosta noin 1000€ korkoa ja kuluja. Ei mielestäni huonoa velkaa. Toki olisi tuollakin ylimääräisellö jotain kivaa saanut, mutta katsoin, että summa on lopulta aika mitätön (vajaa 20€/kk)

- joitain kulutushyödykkeitä olen ottanut luotolla. Näissä tosin pidän aina periaatteena, että pitää olla koroton ja kuluton. En näe miksi en ottaisi tuollaiseen velkaa, jos se kerran minulle ilmaista on. Esimerkiksi 5000€ sänkyyn sain 5 vuotta korotonta ja kulutonta maksuaikaa. Oli säästössä kyllä silloin 7000€, mutta mieluummin pidin ne rahat itselläni oikeaa tarvetta varten.

Tietenkään velalla ei tule rahoittaa elämää johon ei ole varaa alkujaankaan. Jos nettopalkka on 1500€/kk ja tästä menee velkojen maksuun 1000€/kk niin silloin ollaan melkoisessa kusessa. Itse pidän sääntöä, että asuntolainen lisäksi saa olla max. yksi toinen koroton ja kuluton velka.

Vierailija kirjoitti:

Säästäjät ovat niitä jotka huomaat 40 vuotiaana, että ei ole tähän elämään mennessä uskaltanut tehdä vielä mitään. Ei ole uskallettu hakeutua parempaan ammattii tai parempaa työpaikkaan, ei ole löytynyt riittävän hyvää puolisoa, ei ole uskallettu ostaa autoa tai asuntoa. Elämä on valunut odotteluun.

Olen säästäjä. Ja nelikymppinen. Tekisi mieleni kirjoittaa miltä elämäni näyttää, mutta tekstistä tulisi ällöttävän ylimielistä kehumista joten säästän teidät siltä. Tyydyn mainitsemaan että on ihanaa elää kun ei tarvitse murehtia rahasta.

Joo, jos on mistä säästää ,eikä kaikki mene suoraan kädestä suuhun ja lämmön ja sähkön  saamiseen.

Pienituloiselle osamaksu on ainoa mahdollisuus hankkia tuotteita silloin kun niitä tarvitaan. Pesukonetta tarvitsee heti ja hankintahinnan säästämiseen menisi monta vuotta.

Naurattaa aina nämä ”mä nipistän kaikesta kulutuksesta ja sijoitan jokaisen euron. Elän sitten kun olen 50 ja miljonääri” -tyypit. Se, että kuluttaa rahaa tai ottaa velkaa ei tarkoita etteikö voisi säästää, kunhan pysyy kukutus ja velat ruodussa suhteessa tuloihin.

Duunikaverilla oli tavoite, että jää miljonäärinä eläkkeelle 45-vuotiaana. Eli ikuista opiskelijaelämää. Koskaan ei mihinkään rahojaan käyttänyt, mitään ei koskaan oikeastaan tehnyt. Kaikki meni sijoituksiin pakonomaisesti. Vuosi sitten todettiin aivokasvain. Ikää 38. Elinaikaa nyt luultavasti joitain kuukausia. Sanoi jokin aika sitten, että kaduttaa helvetisti ettei elämäänsä elänyt. Rahaa kyllä on tehdä vaikka mitä, mutta ei fyysistä kyvykkyyttä.

Rahani ei riitä asuntolainan maksun jälkeen kaikkeen pakolliseen, joten ostan ennemmin luottokortilla terveellistä ruokaa kuin syön paskaa tai jätän lainan maksamatta.

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa aina nämä ”mä nipistän kaikesta kulutuksesta ja sijoitan jokaisen euron. Elän sitten kun olen 50 ja miljonääri” -tyypit. Se, että kuluttaa rahaa tai ottaa velkaa ei tarkoita etteikö voisi säästää, kunhan pysyy kukutus ja velat ruodussa suhteessa tuloihin.

Duunikaverilla oli tavoite, että jää miljonäärinä eläkkeelle 45-vuotiaana. Eli ikuista opiskelijaelämää. Koskaan ei mihinkään rahojaan käyttänyt, mitään ei koskaan oikeastaan tehnyt. Kaikki meni sijoituksiin pakonomaisesti. Vuosi sitten todettiin aivokasvain. Ikää 38. Elinaikaa nyt luultavasti joitain kuukausia. Sanoi jokin aika sitten, että kaduttaa helvetisti ettei elämäänsä elänyt. Rahaa kyllä on tehdä vaikka mitä, mutta ei fyysistä kyvykkyyttä.

Tuo nyt on aika harvinaista kuitenkin loppupeleissä että kuolee alle nelikymppisenä. Ajattele jos ei olisi saanut sitä aivokasvainta ja voinut jäädä 45 vuotiaana nauttimaan säästöistään, aika ihanaa eikö! Ja tämä on kuitenkin se paljon todennäköisempi skenaario.

Itse ainakin myös nautin säästämisestä ja unelmista siitä mitä rahalla SITTEN teen. Jonkinnäköinen personallisuushäiriö tämäkin, mutta en siis tosiaan kärsi vaikka en hirveästi tuhlaa.