Lasta on ihan hirveää auttaa läksyissä (asenne)

keskity oleelliseen äläkä käsialaan.  jos opettaja ei saa selvää niin kuulkoon koulussa siitä-

Miten menestyy koulussa? Jos ihan hyvin, niin mitä jos saisi tehdä läksyt ihan itse? Kyllä koulusta kuuluu pian, jos on tekemättä tai koulumenestys heikkenee selvästi. 

Yleensä tekeekin itse, mutta joskus on jotain missä tarvitsee ja tulee pyytämään apua, sitten kun autan niin autan ihan väärin. Turhautuu vaikka siitä että haluan pitää kirjaa omassa kädessä. Ap

Koulussa menee aika keskinkertaisesti. Ap

Meillä on tasan samanlaista vääntöä samanikäisen kanssa. Koulussa menestyy välillä hyvin, välillä keskinkertaisesti.

On todella itsepäinen eikä suostu kuuntelemaan neuvoja. Raivostuu omista virheistään tai siitä, että ohjataan tekemään tiettyä asiaa mitä ei itse koe tarpeelliseksi tai ei sillä hetkellä halua tehdä.

Voi olla oppimishäiriö. Kaverillani oli tuollaista vääntöä lapsena ja aikuisena vasta kävi ilmi jokin oppimishäiriön muoto.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tasan samanlaista vääntöä samanikäisen kanssa. Koulussa menestyy välillä hyvin, välillä keskinkertaisesti.

On todella itsepäinen eikä suostu kuuntelemaan neuvoja. Raivostuu omista virheistään tai siitä, että ohjataan tekemään tiettyä asiaa mitä ei itse koe tarpeelliseksi tai ei sillä hetkellä halua tehdä.

Miten olette pärjänneet? Mä yleensä aluksi oon aika kärsivällinen ja sivuutan inhottavuudet keskittymällä itse asiaan, mutta sitten jos se jatkuu niin sanon että en voi auttaa jos olet tuollainen minua kohtaan, pitää jatkaa kun rauhoitut ja puhut kunnolla. Tuntuu vaan aika työläältä eikä kovin toimivalta strategialta, mutta en sitten tiedä miten sitä nyt muuttaisi paremmaksi. Ap

Onko lapsi pyytänyt apua läksyissä? Joka ikinen päivä? Vai olisiko niin, että lapsi voisi itse tehdä läksyt?

Läksyjen tarkastaminen on karhunpalvelus lapselle. Jos autat ja tarkistat, opettaja ei tiedä, mitä lapsi oikeasti osaa. Anna lapsen itse tehdä läksyt. Huolehdi siitä, että ne tulee tehdyksi, mutta älä tarkista niitä. T. Opettaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on tasan samanlaista vääntöä samanikäisen kanssa. Koulussa menestyy välillä hyvin, välillä keskinkertaisesti.

On todella itsepäinen eikä suostu kuuntelemaan neuvoja. Raivostuu omista virheistään tai siitä, että ohjataan tekemään tiettyä asiaa mitä ei itse koe tarpeelliseksi tai ei sillä hetkellä halua tehdä.

Miten olette pärjänneet? Mä yleensä aluksi oon aika kärsivällinen ja sivuutan inhottavuudet keskittymällä itse asiaan, mutta sitten jos se jatkuu niin sanon että en voi auttaa jos olet tuollainen minua kohtaan, pitää jatkaa kun rauhoitut ja puhut kunnolla. Tuntuu vaan aika työläältä eikä kovin toimivalta strategialta, mutta en sitten tiedä miten sitä nyt muuttaisi paremmaksi. Ap

Välillä menee monta päivää hyvin, vaikka läksyissä olisikin ollut korjattavaa. Sitten seuraavalla viikolla räiskyy, huudetaan ja raivotaan puolin ja toisin.

Jossain vaiheessa aina laitan stopin käytökselle, mutta en anna periksi läksyjen tai kokeeseen lukemisen kanssa. Läksyt tulee tehdä, kokeisiin kannattaa lukea (viimeksi sai täydet pisteet).

Otin itse opettajaan yhteyttä alkuvuodesta, kun huolestuin, ettei läksyjen kanssa pitäisi mennä niin kauaa mitä meillä meni. Aloin itse väsyä siihen, että leijonan osa omasta illasta meni lapsen kanssa vääntämiseen. Opettaja nyt seuraa tilannetta ja lapsi on saanut tukiopetusta matikassa. Minä epäilen, ja ope myös, että tässä on nyt taustalla monta asiaa yhtä aikaa: väsyminen ylipäätään kouluun nyt keväällä, isoksi koululaiseksi kasvaminen, lapsen auktoriteettiongelma sekä ihan "vain" luonne.

Yritän auttaa lapsen oloa myös niin, että nukkumaan mennään ajoissa, ei olla tuntikausia tv:n ääressä tai pelaamassa, ulkoillaan tarpeeksi ja syödään hyvin. Itse vain yritän jaksaa, joskus tuntuu että toinen vie kaikki mehut inttämäsellä ja vääntämisellä.