(terveys-laihdutus) MITEN TAKAISIN RUOTUUN?

Voih. Ei taida löytyä tämän palstan naisilta ratkaisua.

Täällä sama homma. Olen laihduttanut elämäni aikana 3 kertaa, aina sitä palaa vanhoihin tapoihin. Syömisestä saa sellasta mielihyvää mitä muualta ei saa... Aina uudet tavat onnistuu jonkin aikaa, aina luulee että nyt se onnistuu pysyvästi. Itsellä kanssa paino noussut taas pari kiloa, nyt taas pitäisi tehdä ryhtiliikettä vaikka laihduttaminen ei motivoi niin paljoa kuin syöminen. Hohhoijaa!

Minä olen nk. ex-läski.

Laihdutin vuosia sitten 48kg.

Välillä huomaan painon "hiipivän" takaisin kuin varkain.

Siksi käytän tyhmää metodia, joka toimii minulla:

Olen määrittänyt tietyn kilorajan, jonka sisällä painoni on pysyttävä (61-64kg)

Käyn joka aamu vaa'alla. Mikäli vaaka näyttää yli 64kg (esim. 64,1kg) olen dieetillä niin kauan, kunnes pääsen takaisin turvavälille.

Tylsää ja kamalaa, mutta ainoa tapa, joka minulla toimii.

TSEMPPIÄ!

Kovasti olisi tosiaan vielä pudotettavaakin, kun olen vasta noin puolessa välissä laihdutusta. Oletteko onnistuneet pitämään esim. kesän verran laihdutustaukoa, ilman, että paino on noussut sillä välin?

ap

Ylös, ulos ja lenkille!

Vierailija kirjoitti:

Siksi käytän tyhmää metodia, joka toimii minulla:

Olen määrittänyt tietyn kilorajan, jonka sisällä painoni on pysyttävä (61-64kg)

Käyn joka aamu vaa'alla. Mikäli vaaka näyttää yli 64kg (esim. 64,1kg) olen dieetillä niin kauan, kunnes pääsen takaisin turvavälille.

Tylsää ja kamalaa, mutta ainoa tapa, joka minulla toimii.

Miksi ajattelet että tuo on tyhmä ja kamala metodi? Tuohan on ainoa järkevä keino pitää painon nousu kurissa. Minulla on ollut painoraja 60 kiloa koko ikäni, ja jos sen yli menee, tai lähelle sitä, tiedän että nyt pitää tehdä korjausliike. Olen 59-vuotias, enkä ole koskaan painanut yli 60 kiloa.

Kantsisko lopettaa se surkuttelu, laittaa kengät jalkaan ja lähteä lenkille sen sijaan että istut kirjoittelemassa palstalle. Se on teot mitkä auttaa, ei loputon ajatteluvatulointi.

Vierailija kirjoitti:

Kovasti olisi tosiaan vielä pudotettavaakin, kun olen vasta noin puolessa välissä laihdutusta. Oletteko onnistuneet pitämään esim. kesän verran laihdutustaukoa, ilman, että paino on noussut sillä välin?

ap

Painon vakauttamiskausi on minusta hyvä idea. Keho ja mieli oppii uuteen painoon ja siinä pysymiseen. Viime vuonna tiputin 10 kg. Itselläni oli tasannevaihe nyt keväällä 4 kk. Tai siis tippui 3 kg mutta ne tuli takaisin kun sairastelin 5 vk.

Minä aloitin vähän aikaa sitten Noom-sovelluksen, siinä annetaan tietyt, terveet kalorirajat esim. 1850-2200 minkä sisällä kaloreiden pitäisi pysyä. Jos liikun paljon niin voisin syödä 2700kin kaloria, mutta en ole vielä halunnut. Siinä annetaan myös suositukset millaisia ruokia syödä, tämä minulla olikin jo valmiina, syön paljon kasviksia ja hedelmiä sillä olen vegaani. Myös on lupa syödä herkkuja 50-200 kcal päivässä mutta kun on lupa niin ei tee edes mieli. Toki en osaa sanoa sellaisen kannalta jolla vaihtelee herkuttelukaudet rajoittamiskausien kanssa sillä itselläni ei sellaiseen ole taipumusta ja herkutkin pääosin lopetin 30 vuotta sitten. Tai siis syön kyllä omasta mielestä herkkuja eli kirsikoita ja vesimelonia nyt, talvella erityisherkkuni oli nauris.

Olen nyt siis tajunnut miten jaksaa pitkä laihdutusrupeama: järkevällä dieetillä, ei kitukuurilla. Yritin paastota ja olla tonnin kaloreilla mikä vei voimat koska liikun paljon, mikä johti siihen että arkiaktiivisuus väheni kun ei jaksa ja kalorikulutus tippui, myös säästöliekin vuoksi. Nyt syön riittävästi että jaksan mutta riittävän vähän että paino tippuu. Nyt onkin lähtenyt tippumaan paino tauon jälkeen.

 Liikunnaksi kannattaa valita sellainen laji josta itse pitää niin paljon että ei oikein malta olla harrastamatta. Minä olen hurahtanut tanssiin ihan täydellisesti, voisin tanssia vaikka koko ajan, ja jos en tanssi niin odotan malttamattomana että pääsen tanssimaan. Pyöräily on ihanaa myös, kesäkävelyt ja uinti. Askelmittari/älykello motivoi, nyt minulla on 13 000 askelta tavoitteena päivässä, vähitellen nostan sitä 20 000 mikä minkä kävelin silloin kun olin terve(ja hoikka). Toinen ihana laji mihin olen hurahtanut on kalistekniikka. Oikeastaan kaikki liikunta on ihanaa, varsinkin näin tällaisesta ihmisestä joka on sen liikuntakyvyn kerran menettänyt moneksi vuodeksi.

Pitäkää huolta kehoistanne, teillä on jotain mitä monet eivät saa rahallakaan, nimittäin (vielä) terveet kehot! (oletan että liikuntahaluttomuus ei johdu sairaudesta) Ja liika tiukkuus ei psykologisesti tee hyvää eikä kanna pitkälle.

Minullakin on vielä 20 kg tiputtamatta.

Tämä onkin kaikkein vaikeinta. Alkuinnostuksen jälkeen kun tulee repsahdus, niin useimmiten se laihdutus stoppaa siihen. Miten kummassa saa itseä uudelleen niskasta kiinni ja motivoitua jatkamaan?

Kokemuksia?

Lopettakaa loputon jaarittelu ja selittely Internetissä, ja menkää lenkille. Ei se ole niin vaikeeta.

Kuulostaa  siltä, että et ole tehnyt mitään elämäntapamuutosta, vaan vetänyt klassisen laihiksen tiettyjä juhlia varten ja nyt kun juhlat on ohi ja niissä näytetty nätiltä, motivaatio terveellisempään elämään on pyöreä nolla. 

Kyllä sen täytyy lähteä siitä, että löydät uudestaan motivaation parantaa terveyttäsi ja sitä kautta ruoka- ja liikuntatottumukset paranevat taas. "Olis kiva näyttää nätimmältä" - on loppujen lopuksi aika heikko motivaattori. 

Kokemuksia miten onnistuitte jatkamaan?

Katso itseäsi inhoten peilistä