Lue keskustelun säännöt.
Omituisimpia itse kokemiasi nettikirppistapauksia?
Minulla fb-kirppiksellä:
1. Olin myymässä 4 eurolla lasten takkia. Ostaja sanoi ensin, ettei pysty tarkalleen sanomaan, mihin kellonaikaan käy hakemassa seuraavana päivänä. Odotettiin koko päivä kotona. Klo 20 ilmoitin, että mennään nyt nukkumaan, oletan, että ostaja ei ole tulossa. Hän vastasi olevansa meillä 10 min. päästä. Osti 4 euron ostoksensa, ja tuhlasi kaikkien aikaa siihen koko päivän.
2. Myyjä oli myymässä muumimukeja. Vastasin sähköpostilla, että voin ostaa, ja maksan pyyntihinnan 15€. Myyjä vastasi viikon päästä, että on ollut matkoilla, mutta ei myy sillä hinnalla. Vastasin vihaisena, että jos hän itse määrittelee hinnaksi 15€, niin miksi kenenkään pitäisi maksaa enemmän. Hän vastasi, että on tutustunut huutonetin hintoihin, ja sama muki on siellä puolet kalliimpi. En vastannut enää mitään. Hän laittoi vielä yhden viestin, että jos kiinnostaa, voin tulla mukia katsomaan, on priimakuntoinen.
Kertokaa omia kokemuksianne!
Kommentit (2608)
Ei omituisin, mutta ehdottomasti ärsyttävin kauppa pitkään aikaan; 5 ja 7v lapseni myyvät välillä torissa ”tyhmiä” pikkuautoja. Tekevät 6kpl setin ja yleensä hinta on 2e. Nämä menevät jollain aikavälillä aina. Usein joukossa on ihan uusiakin hot wheelssejä, maksavat kaupassa n 2,5e kpl.
Nyt oli kolme settiä yht 6e ja joku vanhempi mies halusi ostaa. Vein ulos ja sitten alkoi päivittely; ai nämä ovat NÄIN pieniä?! No pikkuautot ovat viimeiset 50 vuotta olleet tuon kokoisia. Sitten alkoi tinkaamaan, ei mitenkään voi maksaa 18 autosta 6euroa. Ei millään. Väitti että kirppiksillä AINA maksavat vain 20 senttiä kappale. Varmaan 5 minuuttia seistiin kadulla ja sanoin, etten myy sitten ollenkaan, ei ole pakko ostaa. Lopulta suostui kaivamaan 6e pikkukolikoina kukkarostaan. Ja poistui uudenkarhealla autollaan paikalta. Meni estoon, tuolle en ikinä enää myy mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä myin yhden PS3 pelin, joka toimi moitteettomasti meidän laitteessa.
Ostaja nouti tuotteen ja hintana oli 10 euroa. Parin päivän päästä ostaja laittoi viestiä, että hän ei saa tuotetta toimimaan ja kysyi voiko palauttaa sen. Vastasin, että peli toimi meidän laitteessa moitteettomasti ja että en tiedä miksi se ei hänen laitteessaan toimi - en voi tietää onko vika käyttäjässä vai hänen laitteessaan vai missä.
Sen jälkeen ostaja alkoi kyselemään että oliko kauppa lopullinen. Vai voisiko hän palauttaa pelin. Sanoin, että yksityisihmisten välisessä käytetyn tavaran kaupassa ei ole vaihto- eikä palautusoikeutta ja en todellakaan ota peliä, joka toimi minun laitteellani, takaisin.
Sen jälkeen ostaja vieläkin kysyi " eli tää olis niin kun lopullinen kauppa vai?". No mitäs luulet, sherlock?!?
Kun siinä kirpputorikaupassa ei edelleenkään ole vaihto- ja palautusoikeutta! Ostakaa kaupasta uusia tuotteita jos haluatte vaihdella ja palautella.
Vierailija kirjoitti:
Myin joskus beigen, 3 vuotta käytössä olleen virheettömän kangassohvan naiselle torissa muistaakseni 200€:lla. Noin kuukausi kauppojen tämä nainen otti minuun yhteyttä kuvien kera pyytäen kauppojen purkua sohvassa olleiden tahrojen takia. Kuvissa näkyi sohva jonka selkänojaan ja istuintyynylle joku oli selvästi kaatanut kupillisen mustikkakeittoa tai vastaavaa.
Kun ilmoitin että eiväthän nuo tahrat olleet tuossa kun hait sohvan enkä todellakaan ala mitään kauppoja purkaa niin hän vastasi että kyllä tuollaisen tuotteen pitäisi kestää kauemmin kuin kuukauden ja kuuluu hyvään kauppatapaan korvata viallinen tuote. Kun edelleen kieltäydyin niin hän sanoi ottavansa yhteyttä kuluttajasuoja-asiamieheen. Niillä on varmaan hauska duuni.
Tämä on vastuunpakoilua, halutaan maksattaa omat vahingot toisella. Ihmiset tekee näin jopa kauppojen kanssa eli ostavat jotain kaupasta ja vievät ehjän tavaran kotiin ja rikkovat sen. Tulevat sitten takaisin kauppaan ja vaativat uutta tilalle :D Ei kaikessa ole takuuta eikä vakuutusta että jos itse rikot niin kauppa on velvollinen korvaamaan sen. Mitä ihmisten päässä oikein liikkuu nykyään?? Osa jopa tulee ilman sitä rikkinäistä tavaraa vaatimaan rahat takaisin. Sitten suuttuvat kun sanotaan että tuo se rikkinäinen takaisin niin tutkitaan mistä johtuu, ei voi muuten antaa uutta tilalle tai palauttaa rahoja. On kuulemma heitetty roskiin jo. Yli 20 v kaupan alalla ja alan epäilemään että ihmisten älykkyysosamäärä on pudonnut todella huimasti tänä aikana :D
Annoin torissa pois noin neljä vuotta vanhan, kakkos-telkkarina olleen 42 tuumaisen Sony Bravia-telkkarin.
Joku keski-ikäinen äijä tuli hakemaan sitä ja television nähdessään alkoi valittamaan että se on liian pieni ja alkoi kyselemään sen tilalle ostamastamme 65 tuuman telkkarista josko saisi sitten mieluummin sen. Vänkäämistä kesti ainakin kymmenen minuuttia jonka aikana käytös vaihteli agressiivisesta vaatimisesta oman traagisen elämän tilanteensa jankkamiseen. Suostui lähtemään vasta kun uhkasin soittaa poliisit. Ilman sitä p* skaa pikku-telkkaria.
Torissa ei ikinä kannata antaa mitään pois. Tuo houkuttelee vain hulluja ja turhia varailijoita.
Itse annoin joskus pois ylimääräistä sälää ja paikalle tuli kusenhajuinen nainen joka alkoi tavaroiden lisäksi pummia muuta asunnossamme ollutta irtaimistoa ja lopuksi rahaa. Jatkossa kaikki menee fidaan tai roskiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myin erästä ikeasta ostettua taulua. Taulu oli aivan moitteettomassa kunnossa, oli ollut vaan seinällä pari vuotta. Hinta oli todella alhainen, mitat ilmoitettu. Eräs nainen laittoi heti viestiä, että haluaa ostaa ja ennen kuin ehdin laittamaan ilmoitusta pois, tuli paljon kyselyjä ja haemittavasti joutusin sanomaan, että taulu on jo varattu. Eräs nainen olisi lähtenyt heti hakemaan, mutta tyhmänä en myynyt vaan jäin odottelemaan, että tämä eka kiinnostunut tulee hakemaan.
Meni pari päivää ja lopulta tämä nainen tuli ostamaan taulun. Hän silmäili taulua ja oli oikeasti aivan järkyttyneen oloinen ja totesi lopulta, että "pakko kai tää on nyt sit ostaa". Itse jäin ihan sanattomaksi tossa tilanteessa ja lopulta olin jopa ihan ärsyyntynyt. En vieläkään tiedä mitä hän odotti, viidellä eurolla myin ison taulun joka oli hyvässä kunnossa ja täsmälleen sellainen, kuin laittamassani myyntikuvassa.
Mä myin lasten 16- tuumaisen maastopyörän, joka oli tosi siistissä kunnossa. Täysin ehjä eikä mitään ruostepilkkuja eikä naarmuja. Joku mies tuli poikansa kanssa ostamaan pyörää. Hintana oli 60 euroa, uutena pyörä oli maksanut noin 250 euroa.
Poika tykkäsi pyörästä ja näin miehen ilmeestä, että pyörä oli hänenkin mieleen. Seuraavaksi mies alkoi voivottelemaan pyörän olemattomia vikoja. Mies valitteli kuinka renkaat on huonossa kunnossa, niin tyhjät kumit että. Sanoin, että ei nuo nyt kovin tyhjät ole kun poikasi tuossa juuri koeajaakin pyörää, tarvitset vain pumpun ja pumppaat renkaat jos haluat niihin lisää ilmaa. Ja sitten oli kissansimäkin vähän muka vinossa.
Mies yritti näillä olemattomilla vioilla siis perustella sitä, miksi minun pitäis pudottaa pyörän hintaan mielellään 40 euroon. Totesin, että jos et ota pyyntihinnalla ja ole valmis pumppaamaan renkaita itse niin sitten voitte olla ilman pyörää. Hampaita kiristellen mies maksoi pyyntihinnan.
Että valmistautukaa maksamaan tuotteen pyyntihinta jos jopa vaivaudutte noutamaan tuotteen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli myynnissä soikea peili, ja kuvissa oli myös peilin takaosa, missä kiinnitysvaijerit pystyyn ja vaakaan. Ilmoituksessa luki mm. voit kiinnittää peilin kiinnitysvaijereilla pystyyn tai vaakaan. Yhteydenotoissa noin puolet kysyi voiko peilin kiinnittää myös vaakaan... en vastannut. Jos olisin vastannut se olisi ollut jotain ”mulle on ihan sama miten kiinnität peilin, ootko btw. ostamassa sitä?”.
En muista kerroinko tämän jo, mutta juttu on sen verran surkuhupaisa, että laitan - pahoittelen, jos on jo kerrottu -.
Laitoin FB-kirppikselle yhden Avonin tuoksun myyntiin, jonka olin saanut lahjaksi. Olin testannut sitä vain kerran. Pullo oli käytännössä täysi. Parfyymin varasi heti nainen, ilmeisesti somali, ja sovimme kaupat talomme pihalle. Rouva tuli sovittuun aikaan. Hänellä oli sellainen ronskilanhilkan ote :D
- Anna minä testaan! ja hän työnsi heti parfyymia kämmenselälle (!) suihkautettuaan kasvonsa ihan kiinni käteen. -Nyt minun silmiä kirvelee! Ei hyvä! Tämä ei ole hyvä!
Sanoin rauhallisesti, että tuoksun pitää antaa asettua ensin iholle yms asiaan kuuluvaa.
- Minkämaalainen tämä on?
- Avon on amerikkalainen firma..
- Tässä lukee Made in Poland!
- Niin.. yritin sanoa, että Euroopassa myytävät tuotteet valmistetaan Puolassa.
- Onko tämä aito?
- On.. ei Avonin tuoksuista tehdä kopioita.. (tässä vaiheessa alkoi jo vituttaa, vaikka otin ensin ihan huumorilla)
- Ei tämä ole hyvä tuoksu! No, minä otan sen sitten, annan vaikka tyttärelle! hän tiuskaisi, ojensi minulle viiden euron setelin ja lähti.
Jos minä ostan tuoksun FB-kirpparilla, jota en ennalta tunne, googlaan. Katson, mitä siinä on, minkä arvoinen se on jne Kaikenlisäksi olin kuvaillut tuoksua asiaankuuluvasti jo ilmoituksessa.
Jälkeenpäin ajattelin, että ehkä se oli vain naisen tapa tehdä kauppoja, pitää esittää epäluuloista, olla tiukka yms Onneksi mulle jäi tämä tarina, jota voi kertoa viiden euron parfyymista ja ristikuulustelusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti tämä kauppa, jota yritin sopia eilen. Joku otti yhteyttä torissa, että hän haluaa ostaa minulta pelin. Piti lypsää hänestä jokainen tieto...
Siis tämä tietojen lypsäminen! Tuote myynnissä ja tulee kyselyä "onko vielä vapaana?" Jos itse ostan, kysyn tyyliin "Onko vielä vapaana, ostan jos on. Milloin sinulle sopii, minulle kävisi nouto esim. perjantaina 17.00"
Jaoin vastikää ilmaisia pistokkaita asuinalueeni FB-ryhmässä, niin eiköhän aika monelta joutunut kysymään "milloin pääsisit hakemaan?" Ja tietenkin ilmoituksessa jo oli osoite, niin melkein puolet silti kysyivät mistä pistokkaat haetaan..
Haluaisin kierrättää, mutta valitettavasti roskalavalle heittäminen on paaljon helpompaa.
Viime kaupoissa, jotka jäivät tekemättä sitten, mun piti lypsää hakutietoja MYYJÄLTÄ. 2e arvoinen mekko, josta laitoin viestiä milloin käy haku ja mistä, sekä omat ehdotukset hakupäivistä (joka arkipäivä) jolloin minulle satavarmasti sopisi. Myyjä kyllä luki facesta viestit, mutta vastasi mooänen päivän viiveellä yksisanaisesti niin, että niistä ei edes ymmärtänyt mihin hän nyt oikeastaan edes vastasi. Ei siis mitään kellonaikoja tai osotetta edes tai mitään. Sitten lupasi tulla vastaan kun ei siis omaa osoitetta kertonut mikä on toki ymmärrettävää, mutta koskaan ei tullut paikalle. Sitten kun yritin taas, että milloin kävisi haku, että saataisiin nyt kaupat tehtyä vihdoinkin jos todella haluaa myydä, myyjä jätti viikoksi vastaamatta. Yks kaks laittoi viestin, että voi tuoda huomenna ja anteeksi hänellä on vaikeaa. Luin viestin, mutta en edes jaksanut enää vastata, koska sain vastaavan jo muualta. Meni siis melkein 4vkoa siihen, että kytistelin milloin myyjä vastaa niin, että pääsen hakemaan enkä suunnitellut omia menoja ihneemmin. Oli sen verran mieluisa mekko, että olisin kyllä halunnut sen ostaa, mutta tästä lähtien en ala enää tolkuttomia odottamaan.
Aikoinaan laitoin toriin ilmoituksen kirjoista jotka sai hakea pois ilmaiseksi.
Eikös sieltä joku nainen laittanut viestiä että voisinko tuoda kirjat hänelle koska on hankalan matkan päässä eikä hänellä ole autoa.
Vastasin että vain haku koska minullakaan ei ole autoa.
Siitä innostuneena katsoi minulle valmiiksi kuinka julkisilla pääsisin tuomaan ne hänelle.
Kellonajat ,vaihdot ja kaikki.
En viitsinyt enää vastata mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yllättävän yleistä on, että tyypit kyselevät huolellisesti kuvaillun ja mitatun tuotteen mittoja..
Esim. Otsikko FB-kirppiksellä: NAISTEN KESÄMEKKO, KOKO M.
KUVAUS: Myyn uudenveroisen naisten kesämekon, koko m, ostettu Lindexiltä tänä keväänä...jne
Koko mainittu 2 x. Ei kun kokoa tivaamaan! Ja aina se kaikai-mitta tai housujen kohdalla ei riitä koko vaan pitää antaa sisäsauman mitta vai mikä se on.
Mistähän johtuu, että joskus käy kauppa ja joskus ei?
Haikeana muistelen erästä syksyä, siitä on jo vuosia aikaa, kun ravasin harva se päivä postittamassa jotain Huuto.netissä myymääni tuotetta. Oli lasteni pieneksi jääneitä merkkivaatteita, kosmetiikkaa. Rahaa tuli kivasti, kauppa kävi hyvin ja suht mutkattomasti.
Sitten yhtäkkiä Huutonetissä ei liikkunut tavara enää.
Hoksasin, että Facebookin paikalliskirppikset olivat ehkä syy siihen ja liityinkin lähialueemme kirppisryhmiin. Kauppa kävi. Perhe jo hermostui, kun meillä soi joka ilta ovikello ja minä myin vaatteita, kenkiä, lasten kirjoja yms. Samalla tapasin tosi kivoja ihmisiä. Hyvät vibat.
Nyt ei mene mikään kaupaksi sielläkään. Paljon olisi merkkitavaraa ja edulliset hinnat. Tämä hiljaisuus alkoi jo ennen koronaa. :(
onko muilla samanlaisia kokemuksia ja tai selitystä tällaiseen?
Kaipaan kaupankäyntiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Facebook kirppiksellemme tuli uusi ilmoitus tuotteesta, jonka halusin. Ilmoitin heti ostohaluni, olin myös valmis hakemaan sen heti.
Myyjä sitten laittoi viestin, että toisella alueella, jossa ilmoitus myös oli, oli jo 2 varausta. Että jos ne eivät tosta, myy minulle.
Tätä en ymmärrä, että miksi laittoi näiden varausten jälkeen meidän alueen kirppikselle ilmoituksen..
En myöskään ymmärrä, miksi aivan kaupungin toisella laidalla sänkyä myyvä ilmoittaa siitä meidän paikalliskirppiksellä vielä noutoa vaatien.
Ostin Torista kameran ja maksoin tilille myyjälle, joka kertoi olevansa mökillä, mutta postittaa heti, kun tulee takaisin kotiin. Parin viikon päästä aloin kysellä sen tuotteen perään, eikä myyjää saanut enää viesteillä eikä puhelimella kiinni. Lopulta vastasi tekstiviestiin, kun uhkailin poliisilla. Selvisi, että tämä mökkireissu on parin kuukauden pituinen. En ymmärrä, miksi ei voinut sitä heti aluksi suoraan kertoa, ettei pysty pitkään aikaan postittamaan tavaraa. Alkuperäisestä viestistä sai sen kuvan, että hän palaa tyyliin viikonlopun jälkeen kotiinsa, mutta olisi pitänyt varmaan tajuta kysyä tarkemmin..
Vierailija kirjoitti:
Mistähän johtuu, että joskus käy kauppa ja joskus ei?
Haikeana muistelen erästä syksyä, siitä on jo vuosia aikaa, kun ravasin harva se päivä postittamassa jotain Huuto.netissä myymääni tuotetta. Oli lasteni pieneksi jääneitä merkkivaatteita, kosmetiikkaa. Rahaa tuli kivasti, kauppa kävi hyvin ja suht mutkattomasti.
Sitten yhtäkkiä Huutonetissä ei liikkunut tavara enää.
Hoksasin, että Facebookin paikalliskirppikset olivat ehkä syy siihen ja liityinkin lähialueemme kirppisryhmiin. Kauppa kävi. Perhe jo hermostui, kun meillä soi joka ilta ovikello ja minä myin vaatteita, kenkiä, lasten kirjoja yms. Samalla tapasin tosi kivoja ihmisiä. Hyvät vibat.
Nyt ei mene mikään kaupaksi sielläkään. Paljon olisi merkkitavaraa ja edulliset hinnat. Tämä hiljaisuus alkoi jo ennen koronaa. :(
onko muilla samanlaisia kokemuksia ja tai selitystä tällaiseen?
Kaipaan kaupankäyntiä.
Sama täällä.
Meillä on töissä aina hiljaista koko heinäkuu ja lähes koko joulukuu.
Mä laitoin valokuvat albumiin viimeistään kesällä ja joulukuussa. Tykkäsin laittaa kaikkia museolippuja jne ja heti, kun hiljeni, aloin sommittelemaan kuvia.
Siinä meni pari päivää, max viikko.
Tämän jälkeen aloin kuvaamaan myytävää ja aloin tekemään huutikseen ilmoituksia.
Sillä aikataululla tein, saivat olla 2 vkoa myynnissä ja kerkesin vielä postittamaan myynnit.
Itse myin lähinnä heinäkuussa ja joulu&tammikuussa.
Vuosien varrella myin tuhansia tuotteita.
Sattui 90-luvulla, ennen nettiä. Laitoin lehteen, olisiko ollut Keltainen Pörssi tms, että olisi ilmanpuhdistin myytävänä hintaan xx markkaa. Ainoan vastauksen sain erältä mieheltä joka heti alkuun päivitteli mainittua hintaa, vaimon kanssa olivat katselleet että uusia saisi lähes samalla hinnalla. Sanoin jotain että no, oma valinta mistä ostaa. Jonkun ajan päästä sama mies soitti että tulee Salosta asti Espooseen ostamaan sen puhdistimen multa. Tulikin, otti puhdistimen ja antoi rahat, vähemmän kuin oli sovittu, kääntyi ja lähti liukkaasti pois.
Joo keltaisen pörssin kulta-aikaa, möin kaverin vanhaa autoa, niin yöllä kolmelta tyypit soittaa ihan helvetin kännissä, että tuotko sen auton sinne ja tänne. No en todellakaan tuo, soita aamulla, jos oot selvä. Eipä seuraavana päivänä kuulunut mitään.
Henkilö A oli antamassa tavaraa ilmaiseksi henkilölle B. Laitoin viestiä, mikäli henkilö B ei tuotetta ota, voisin siitä pikkasen maksaakkin, niin ei tarvitse ilmaiseksi antaa. Tällä välin oli tullut ilmaiseen jonoon henkilöt C,D,E,F ja G. A vastasi, että sopii hyvin. 20€ 😅 Ja koska en ollut valmis maksamaan ilmaiseksi annettavasta tuotteesta 20€, sen sai joku näistä jonottajista, ilmaiseksi.
Kuluttajansuojaa ei ole yksityisessä kaupankäynnissä.