Ovatko lääkäritkin mlkkuja?

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikki, mutta yleislääkärit ovat usein koppavia ja ylimielisiä múlkkuja.

Ei vaan ne nuoria, läpikulkumatkalla parempiin hommiin ja tk:ssa tekemässä pakollista jaksoa. Tai sitten vanhoja, kuunnelleet samoja mummoja/pappoja/sairasloman kärkkyjiä/jne. ihan liian monta vuotta eikä jaksa enää kiinnostaa, tässä sulle resepti ja seuraillaan...

Sen olen huomannut, että lääkärit ovat yleensä jotenkin aspergermaisia. Heidän kanssaan keskustelu on erilaista kuin tavallisten ihmisten kanssa, viba on erilainen ja ovat jotenkin vähän erikoisia tyyppejä. Ehkä ala vetää sellaisia?

Tietysti. Niinkuin kaikki muutkin, jotka tekevät jotain asiaa ovat kaikki samanlaisia.

Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:

Kokemusta on monenlaisesta.

Kaikilla lääkäreillä on paljon tietoa, mutta järkeily ja soveltaminen on joskus vähän erikoista.

Minun piti viettää käytännössä kaikki viralliset nuorisolain mukaiset nuoruusvuodet kiusallisen kosmeettisen vaivan kanssa, koska plastiikkakirurgin mielestä vaiva oli "kosmeettinen" ja tarvitsin leikkauksen sijaan psykiatria (sisätautilääkärin mielestä vaivan aiheuttivat nimenomaan psykiatrien määräämät tropit, joita en alunperin tarvinnut, mutta jotka olivat omiaan sekoittamaan teinin hormonitoimintaa). Kun lopulta pääsin leikkaukseen, sama kirurgi oli ilmestynyt lähes kahdensadan kilometrin päästä vuoteelleni tenttaamaan mielenterveydestä kaikkien vuosien jälkeen ja vakuuttelemaan miten en silloin ollut valmis leikkaukseen. Tuo vaiva oli niin ilmiselvä, että sisätautilääkäri laittoi minulle lähetteen plastiikkakirurgiaan ilman että itse sitä varsinaisesti pyysin. Muistan myös miten kirurgin ympärillä oli nyrpeän oloinen tätikööri, joka tietysti piti minua ikävänä ihmisenä, kun suutuin viimeisestä yrityksestä ehkäistä tarpeellinen ja helppo rutiinileikkaus.

Tuohon aikaan en ollut tietoinen mahdollisuudesta valitusten tekoon, mutta varmaan olisin sellaisen jättänyt aika painavasta syystä.

Voitko kertoa lisää tästä vaivasta? Miten hormonitoimintasi meni niin sekaisin, että vaikutti noin paljon ulkoiseen olemukseen? Mikä hormoni oli kyseessä?

Jospa osalla on asperger. Selittäisi kehnot ihmissuhdetaidot potilaan (ja työyhteisön jäsenten) kohtaamisessa.

Omalle kohdalle sattuneet lääkärit ovat suurin osa olleet mukavia ja asiantuntevia mutta mukaan mahtuu myös niitä sosiaalisilta taidoiltaan ei niin hyviä lääkäreitä.

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikki, mutta yleislääkärit ovat usein koppavia ja ylimielisiä múlkkuja. Välillä ärsyttää, että yleislääkärit jankuttavat jotain virallista hoitosuositusta tappiin asti hyvänä menetelmänä, vaikka itse tiedän hyvin, ettei se ole hyvä menetelmä ja voisin sen tarvittaessa vaikka todistaa. Tietysti lääkärin pitää tehdä kuten ylempää määrätään, mutta voisi sentään myöntää, että se johtuu ylempää tulevista määräyksistä vaikka niissä ei mitään järkeä olekaan.

Eli joku lääkäri ei ole kirjoittanut sulle

- pameja

-saikkua

Jaa-a, varmasti -lkkuja on kaikissa ammateissa, valtaosa kohdalle osuneista on ollut kiitettävän asiallisia. Oma huonoin kokemukseni lääkäriltä on opiskeluajoilta. En osannut silloin itse yhdistää asioita, mutta menin lääkärille kertomaan siitä että parin viime kuukauden aikana en ollut saanut nukahdettua järkevässä ajassa ja kun sain, heräilin jatkuvasti vaihtelevasti märkänä hiestä ja vilusta hytisten pitkin yötä. Hänen tulkintansa oli että "ihmiset pukee aina liikaa vaatteita mennessään nukkumaan, ja sitten ne herää hikoiluun... aamuyöstä taas palelee kun alkaa hiilarit loppua". Kehui lopuksi alentuvaan tyyliin päälläni ollutta villapaitaa kauniiksi. Jälkikäteen arvioituna minulla oli tuolloin elämäni pahin stressikausi menossa ja olin tuosta vuosi eteenpäin terapiassa masennuksen takia.