Mistä johtuu että keskustelu lapsen kanssa ei onnistu? Lapsi kiemurtelee eikä pysy paikoillaan

Paljonkos sitä ikää on?

7-vuotias.

Ollut tänään puoli tuntia puhelimen kanssa. Saa olla päivässä yhteensä tunnin.

Kihomatoja. Tai kusiaisia housuissa.

Onko muuten vilkas tapaus? Vaikeuksia pysyä paikallaan? Jospa tekisitte jotain yhdessä ja juttelette siinä puuhastelun lomassa.

Miksi lapsen pitäisi olla paikallaan keskustellessa? Kai se pystyy puhumaan ja liikkumaan yhtä aikaa? Meidän lapsi ei ole pahemmin koskaan paikallaan, mutta ei se keskustelua estä. Jotkut ihmiset myös keskittyvät paremmin liikkeessä kuin paikallaan, joten anna lapsen liikkua.

Nyt tiedetään siis että lapsi 7v. kiemurtelee keskustelun aikana. Ja se ongelma on automaattisesti lapsesta lähtöisin? Jäi kertomatta kiemurteleeko aina, vai vaan silloin kun kysytään kuka potkaisi pallon olohuoneen ikkunan läpi.

Lapsi kiemurteli sohvalla, haki käsillä koko ajan jotain näprättävää. Siis sitä oli vaikea kestää, vaikka pysyin kyllä rauhallisena.

Ruokapöydässä istuminen tuntuu myös haasteelta. Siinä samanlaista vaikeutta pysyä läsnä. Keskustelu ei tule kuuloonkaan. Ei pysty syömään ja juttelemaan samaan aikaan

Täältä löytyy samanlainen 8v poika. Vilkas ja liikunnallinen. Pyöri kuperkeikkaa jo mahassa ollessaan eikä vieläkään pysy paikoillaan muuta kun pelatessa.

Tuohon voi olla varmaan monenlaisia syitä: keskustelun aihe on lapsesta hankala tai epämiellyttävä, lapsi ei ole keskutelijatyyppiä temperamentiltaan, keskustelu kulkee lapsen kykyihin nähden liian abstraktilla tasolla, lapsella on kokemus ettei aikuinen ymmärrä, lapsella on tarkkaavaisuuden ongelmia, lapsella on huolia...

Minulla oli lapsena vaihe, että olin jotenkin "lukossa" enkä vastaillut juuri mitään vanhemmilleni (enkä muille aikuisille). Minulla se johtui huolista koulunkäyntiin liittyen. Toisaalta tällainen syy varmaan näkyy lapsesta muutenkin eikä pelkästään tilanteissa, joissa yritetään keskustella.

Kun nyt ajattelen, niin olisi ehkä ollut hyvä, jos vanhempani olisivat vastanneet tilanteeseen muistuttamalla enemmän, ihan verbaalisesti, että rakastavat minua ja että asiat tulevat päättymään hyvin.