Sinkkuna....pitäskö ottaa varattu mies rakastajaksi

Ihan turha luulla, ettei se varattu mies voisi rakastua sinuun. Ihan hyvin voi. Sellaista sattuu. Siinäpä onkin sitten sotkua kerrassaan. Miehen lapset, jotka vihaavat sinua ja miehen vaimo, joka temppuilee. Ja mies, joka on ihan rikki ristiriitaisten tuntemustensa kanssa, jos sitä vaimoakin vielä rakastaa. No, draamahakuisille tämä sopinee, onpahan oma elämä sitten kuin saippuasarjaa.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin luulin, että perheellinen mies olisi varma salasuhteeseen, että sellainen ei ikinä jättäisi vaimoaan, eikä olisi pelkoa riippakivestä. Miten noin moni sanookin, että asian on päinvastoin? Oikeasti? Kumpi on totta?

Mistä ne tarinat sitten tulevat, että toinen nainen itkee, ettei mies jätä vaimoaan? Vai ovatko ne eri miehiä? Kylmiä elämäntapapettäjiä, jotka pyörittävät muita naisia valehdellen ilman aietta erota, ja sitten romsnttisia tavismiehiä, joilla on tunteet jajotka luulevat rakastuneensa ja haluavatkin vaihtaa?

Ne tarinat tulevat siltä ajalta, kun yhteiskuntaan osallistuminen sinkkunaisena tai vanhapiikana oli halveksittua ja pelottavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niitä kun tyrkyllä on kokoajan. Seksiä saan kaverilta aina sillon tällöin mutta se ei oikein pelitä mutta en haluaisi viskata poiskaan kokonaan.Mutta toinen rakastaja niin...

Sitä hmettelen, että millaisissa piireissä tai paikoissa oikein liikut, jos tai kun koet, että varatunmiehen ottaminen olisi jotenkin erityisen paljon helpomaa, kuin sinkkunaolevan miehen kohtaaminen ja mahd. aloittaa suhde hänen kanssaan. - Vaikka toki on myönnettävä, että joskus tuntuu sille, että on ihmisiä, jotka eivät osaa olla yksin ja samat henkilöt eivät varmaankaan ehkä kestä suhteessa niitä tylsempiä hetkiä ja aikoja ja vaihtavat sitten lennosta uuteen kumppaniin, jos vain joku näyttää hiemankin sille, että häneen voisi seuraavaksi tarrautua....  

En ole ap, mutta kyllä minustakin varattuja miehiä.on tarjolla paljon enemmän kuin sinkkuja. Siis seksisuhteisiin, eivät varmaan ole eroamassa liitoistaan. Mutta näitä miehiä vaan on joka puolelka, töissä ja harrastuksissa ja yöelämässä tietenkin, silloin harvoin kun siellä nykyään joskus liikun. Netissä luultavasti vielä enrmmän. Minusta olisi suorastaan vaikeaa edes löytää mistään sinkkumiestä, kun olen 40+, kaikkihan ovat melkein varattuja.

Tulee mieleen jonkun miehen täällä aiemmin kirjoittama kirjoitus, jossa hän ihmetteli sitä, että kuinka hänen vetovoimansa, eli hänestä ovat olleet kiinnostuneisuus  naisten kuin myös joidenkin miesten osalta on aina ollut suurempi silloin kun hän ollut parisuhteessa, kuin silloin kun hän on tai on ollut sinkkuna. - Ikäänkuin, kuten hän tilannettaan kuvasi naiset tarvitsisivat, jonkun (toisen) naisen näyttämään mallia, että mies on ihan hyvä  Tai tyynnyttelemaan, että ei ei se (mies) pure tai ole muutoin vaarallinen. On sisäsiisti vaikka nauttiikin siitä kun pääsee lenkille....

 

Eihän tuo liity mitenkään siihen, että nimenomaan varattuja miehiä on tarjolla joka puolella, mutta sinkkuja ei. Minä haluan sinkun enkä varattua, samoin kaikki tuntemani sinkkunaiset. Mutta pelkät varatut miehet ovat tuolla haku päällä nelikymppisinä. Ehkä siinä iässä sinkkumiehet ovat jo luovuttaneet ja siksi heitä ei tule vastaan. Kerrankin yökerhossa yksi varattu mies yritti ehkä n 5 kertaa illan aikana tarjoutua muolemaan minua, vaikka sanoin selvästi, ettei kiinnosta. Sinkkuja ei kohdannut yhtään, tai he eivät olleet sitten vaan minusta kiinnostuneita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin luulin, että perheellinen mies olisi varma salasuhteeseen, että sellainen ei ikinä jättäisi vaimoaan, eikä olisi pelkoa riippakivestä. Miten noin moni sanookin, että asian on päinvastoin? Oikeasti? Kumpi on totta?

Mistä ne tarinat sitten tulevat, että toinen nainen itkee, ettei mies jätä vaimoaan? Vai ovatko ne eri miehiä? Kylmiä elämäntapapettäjiä, jotka pyörittävät muita naisia valehdellen ilman aietta erota, ja sitten romsnttisia tavismiehiä, joilla on tunteet jajotka luulevat rakastuneensa ja haluavatkin vaihtaa?

Ne tarinat tulevat siltä ajalta, kun yhteiskuntaan osallistuminen sinkkunaisena tai vanhapiikana oli halveksittua ja pelottavaa.

Mutta av:llakin on näitä kirjoituksia, kun toinen nainen tuskailee, ettei mies vieläkään jätä vaimoaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin luulin, että perheellinen mies olisi varma salasuhteeseen, että sellainen ei ikinä jättäisi vaimoaan, eikä olisi pelkoa riippakivestä. Miten noin moni sanookin, että asian on päinvastoin? Oikeasti? Kumpi on totta?

Mistä ne tarinat sitten tulevat, että toinen nainen itkee, ettei mies jätä vaimoaan? Vai ovatko ne eri miehiä? Kylmiä elämäntapapettäjiä, jotka pyörittävät muita naisia valehdellen ilman aietta erota, ja sitten romsnttisia tavismiehiä, joilla on tunteet jajotka luulevat rakastuneensa ja haluavatkin vaihtaa?

Ne tarinat tulevat siltä ajalta, kun yhteiskuntaan osallistuminen sinkkunaisena tai vanhapiikana oli halveksittua ja pelottavaa.

Mutta av:llakin on näitä kirjoituksia, kun toinen nainen tuskailee, ettei mies vieläkään jätä vaimoaan

Kaikki eivät elä samassa ajassa. Jotkut ovat täyttä häkää menossa asuttamaan Marsia ja toiset eivät uskalla ottaa avioeroakaan vielä.