Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko tämmöinen ilmiö tuttu: seurustelun myötä parantunut itsetunto - kumppani alkaa katsella muita
30.04.2018 |
Otsikossa kysymys. Itselleni on käynyt jo pariin otteeseen otsikossa mainitulla tavalla. Olen melko hyvännäköinen mutta hiljainen ja hiukan nörtti ja valikoin kumppaneikseni nörttimäisiä tai muuten kiltin ja tavallisen oloisia miehiä. Nämä ovat aluksi aina ihan ihmeissään että joku näin "huippukaunis" on kiinnostunut heistä (miesystävän kommentti lainattuna) ja kun jonkun aikaa on oltu yhdessä, miehen itsetunto alkaa minun ansiostani nousta, hän alkaa olla iloisempi ja katsella itseään peilistä silleen että ehkä olenkin ihan komea - ja tässä vaiheessa alkaa se että yhtäkkiä se kivan rauhallisen ja vaatimattoman oloinen mies, josta kiinnostuin, alkaakin muuttua sellaiseksi uuden itsetuntonsa myötä että alkaa vitsailla ihmisille enemmän, myös naisille ja yks kaks ollaan tilanteessa että minulla onkin kilpailijoita eli muutkin naiset kiinnostuu miehestä. Jotenkin tosi ärsyttävää. Onko muille käynyt näin ja voiko tälle mitään vai onko vaan taas kerran paska mies osunut kohdalle? Miehet kyllä on aina tykänneet musta mutta jotenkin se itsetuntoboosti on muuttanut heitä ulospäinsuuntautuneemmiksi ja heille on yhtäkkiä tullut elämään kaikkea muutakin ja se tuntuu jotenkin ikävältä.
Kommentit (38)
Ei ole koska minut on aina jätetty paskan luonteeni takia, mutta kannattaa tuossa tilanteessa alkaa huokailla vaivihkaa miehelle, että seksistä on tullut tylsää, ja parin viikon päästä "vahingossa" puhua liikaa työpaikan komeasta amerikkalaisesta Nathanista, joka on fysiikan tohtori ja menestyksekäs urheilija, ja sitten kuukauden päästä kertoa että olet mennyt Naten kanssa kimppaan koska tämä on jännempi ja hauskempi kuin nyksä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sellainen kokemus mulla on, että mun mies oli elellyt yksinään muutaman vuoden eron jälkeen. Sitten me tavattiin ja aloimme seurustella. Mies ihmetteli jonkun ajan kuluttua, että nyt naiset on alkanut olemaan kiinnostuneita hänestä kun hänestä tuli varattu. Noina sinkkuvuosina ei kuulemma paljon vientiä ollut.
Noinhan se menee. Ei ole reilua elämä. Koita totutella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No sellainen kokemus mulla on, että mun mies oli elellyt yksinään muutaman vuoden eron jälkeen. Sitten me tavattiin ja aloimme seurustella. Mies ihmetteli jonkun ajan kuluttua, että nyt naiset on alkanut olemaan kiinnostuneita hänestä kun hänestä tuli varattu. Noina sinkkuvuosina ei kuulemma paljon vientiä ollut.
Mulla sama juttu että mies on ollut useampia vuosia itsekseen ja elellyt rauhassa poikamieselämää. Ja nyt kun me ollaan yhdessä niin itsetunto on saanut todella suuren noston, myös hyvillä kehittävillä tavoilla mutta ilmeisesti myös ruon oman viehätysvoiman osalta ja nyt sitten alkanutkin elää jotenkin menevämpää elämää sen myötä, vaikka ihastuin hänessä juuri siihen poikamiesversioon eli rauhalliseen ja kotona viihtyvään. En oikein tiedä onko tämä hyvä ja pitäiskö olla iloinen miehen puolesta että on piristynyt, vai kaivanko kuoppaa itselleni.
ap
Ihan tuttu kuvio. Se vaan menee niin, että sukupuolesta riippumatta "nousee hattuun", kun saa omaa tasoaan paremman. Etsi ensi kerralla myös ulkonäöllisesti tasoisesi mies, äläkä yhtään arvioi itseäsi alakanttiin. Ainakin silloin mies on tottunut huomioon, eikä sekoa omasta erinomaisuudestaan yhtäkkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattele että olet saanut hyvää aikaan. Miehet eivät vaan olleet niitä oikeita sinulle. :)
Hyvää vappua!
En ymmärrä mikä ongelma tässä on? Sulla on ehkä kilpailua, ja ehkä se mies on ulospäinsuuntautuneempi, mut jos mies on edelleen uskollinen ja edelleen on "valinnut" sinut vaikka olisi muutakin tarjontaa, miksi se haittaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies sanoi ettei kukaan tullut edes bussissa istumaan viereen aiemmin mutta nyt kyllä naiset uskaltaa tulla viereen, jopa hymyillä. Mies itse sanoi olevansa niin rakastuneen oloinen ja hyvällä tuulella niin se vetoaa muihin ihmisiin, juu, naisiin myös. Ne oli kavereiden kanssa pelaamassa niin joku nainen oli ohimennen läpsäyttänyt mun miestä perseelle ja sanonut hyvä beba.
No en oikeen voi olla mustasukkainen jos miehen preesens vetoaa muihinkin, semmosta se rakkaus teettää.
Vierailija kirjoitti:
Ihan tuttu kuvio. Se vaan menee niin, että sukupuolesta riippumatta "nousee hattuun", kun saa omaa tasoaan paremman. Etsi ensi kerralla myös ulkonäöllisesti tasoisesi mies, äläkä yhtään arvioi itseäsi alakanttiin. Ainakin silloin mies on tottunut huomioon, eikä sekoa omasta erinomaisuudestaan yhtäkkiä.
Mun mielestä nykyinen miesystävä on todella hyvännäköinen, mutta hän ei itse ole pitänyt itseään sellaisena. Sanoi minulle hetki sitten, että on kehujeni ansiosta ruvennut miettimään että ehkä hän onkin ihan ok. Olen tavallaan tietenkin tosi iloinen siitä että olen saanut jonkun näkemään itsensä paremmassa valossa mutta tietty pelottaa että avasinko nyt vain tien johonkin viehätysvoimamarkkinoille kehumalla miestä. Mies, joka vuosikaudet haaveili omasta puolisosta alkaakin haaveilla yhden hänet kelpuuttavan naisen sijaan mahdollisimman monesta valloituksesta. En tiedä, mutta tämmöinen pelko jotenkin tulee samalla. Koska itse pidin miestä komeana niin minun on vaikea ajatella että etsisin nyt uuden ja komeamman, koska ilmeisesti minusta komea mies voi pitää itseään vaatimattomana ja ikinä ei tiedä, ennen kuin tutustuu.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä parisuhde parantaa itsetuntoa ja hyvä itsetunto vetää puoleensa. Yleinen ilmiö, ei liity sinun ulkonäköösi.
Juu, tuntui silloin sinkkuna aikoinaan, että oli muutama tapaus, jotka "heräsi eloon" kun olimme muutaman kerran tavanneet. No silloin en mitään pitempiaikaista etsinyt, joten hirveesti ei harmittanut. Paitsi yksi mies olisi ollut muuten kiinnostava, mutta liian vanha; oli puolen vuoden päästä kihloissa vielä itseänikin nuoremman naisen kanssa.
Jälkeenpäin vasta huomasin tuon vaikutuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olipas erikoisia vastauksia :/
ap
Naisena tunnistan tuon itsetuntoboostin, mistä puhut. Kyllä, seurustelusuhde vaikutti niin. Mut en mä kyllä muita miehiä katsellut sillä silmällä. Opin kyllä olemaan luontevasti miesseurassa, mikä oli uutta, mut siinä kaikki.
Oletko varma, että nuo naiset on todella kilpailujoita? Jos sun miesystäville käy kuin mulle: he oppivat olemaan naisseurassa.
Jos kaikki kyllästyy sinuun oikeasti ja alkaa miettiä vaihtoa, niin sithän siinä on ongelma.
Yksi juttu, minkä opin kantapään kautta: mies on aina hyvä pitää pienessä epävarmuuden tilassa. Sitten kun mies on naisen rakkaudesta liian varma, olet kohta itsestäänselvyys ja sua aletaan kohdella kuin mukavia kenkiä. Hyvät muttei kiinnostavat.
Osasinko sanoa mitä ajan takaa?
Miten on sun itsetunnon laita?
Itse psyykkasin entisen poikaystävän hakemaan kouluun, autoin ennakkotehtävissä ja pääsykokeessa, vaikka tiesin jo etukäteen että tulen menettämään hänet jollekin alan naiselle, koska itseä ei kiinnostanut pätkääkään. Poikaset kuuluvat maailmalle kokeilemaan siipiään.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat aika omituiselta.
Ei ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipas erikoisia vastauksia :/
ap
Naisena tunnistan tuon itsetuntoboostin, mistä puhut. Kyllä, seurustelusuhde vaikutti niin. Mut en mä kyllä muita miehiä katsellut sillä silmällä. Opin kyllä olemaan luontevasti miesseurassa, mikä oli uutta, mut siinä kaikki.
Oletko varma, että nuo naiset on todella kilpailujoita? Jos sun miesystäville käy kuin mulle: he oppivat olemaan naisseurassa.
Jos kaikki kyllästyy sinuun oikeasti ja alkaa miettiä vaihtoa, niin sithän siinä on ongelma.Yksi juttu, minkä opin kantapään kautta: mies on aina hyvä pitää pienessä epävarmuuden tilassa. Sitten kun mies on naisen rakkaudesta liian varma, olet kohta itsestäänselvyys ja sua aletaan kohdella kuin mukavia kenkiä. Hyvät muttei kiinnostavat.
Osasinko sanoa mitä ajan takaa?
Miten on sun itsetunnon laita?
Ei mua ole tähän mennessä vaihdettu toiseen, ei se uusi itsetunto siihen ole vielä johtanut mut jonkinlaiseen kukkaan puhkeamiseen juu. Mutta mun täytyy sanoa että en usko tuollaisiin että miestä täytyy pitää epävarmuuden tilassa. Miksi ihmeessä, en jaksa pelata mitään pelejä. Sanon jos tykkään. Mitä mieltä seurustella, jos ei saa kertoa että toinen on tärkeä? Kyllä minä mieluummin annan kumppanin olla varma tunteistani ja jos se saa hänet sille mielelle etten olekaan kiinnostava, niin joutaa mennä. Etsin kumminkin vakavaa suhdetta enkä mitään pelikaveria johonkin ihmeen jahtipeliin. Muuten ymmärsin kyllä mitä tarkoitit.
ap
Niin ja vielä, ite en ole saanut tästä suhteesta mitään itsetuntoboostia. Tietty olen siis tyytyväinen ja olen saanut elämääni ilonaiheita vs. edeltävä tilanne, mutta en ole muuttunut muuten joten en ole alkanut sen kummemmin hehkua ympärilleni mitään. Johtuu varmaan siitä että en mieti että tuollainen mies ja kelpuutti minut, vaan olen tässä jotenkin eri näkökulmasta että olenpa löytänyt kivan ihmisen. Jonka kivuutta siis kuitenkin nyt vähän epäilen kun hän muuttui menevämpään suuntaan nyt.
ap
Kokemusta on! Olen oppinnut että ulkonäöllä saan vähäksi aikaa iskettyä miehen kun miehen mutta pitemmän päälle sillä ei ole parisuhteessa tarpeeksi suurta merkitystä että se korvaisi ujouteni ja arkuuteni. Olen siis tylsää seuraa. Miehet rupeavat katselemaan muitakin naisia ja naiset taas antavat innolla vastakaikua koska onhan se imartelevaa jos sais vietyä kaunottarelta miehen. Tässä vaiheessa minä totean että eipä ollut tämäkään sankari minua varten ja sanon bye, bye. Nuolen haavani ja huomaan että kerta kerralta miehet kiinnostavat minua aina vaan vähemmän ja olen tyytyväisempi itsekseni. Luultavasti lopulta joudun hyväksymään että minut on tehty vanhaksipiiaksi ja elelen tyytyväisenä itselleni.
Alue: Aihe vapaa
Kuulostat aika omituiselta.