Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Onko addiktin elämä muka aina niin kauheaa?

Vierailija
29.04.2018 |

En oikein ymmärrä, miten se nyt niin hirveää välttämättä olisi. Siis joo, joskus se on kaoottinen helvetti ja rahaa menee liikaa, velkojat niskassa ja niin edelleen... Äkkikuolemakin on mahdollisuus. Mutta olen nähnyt sellaisiakin, joilla menee vuosia ihan tasaisesti ilman kauhean erityisiä ongelmia, ihan näyttävät nauttivankin rutiineistaan ja siitä elämäntyylistä mikä aineiden käyttöön liittyy. Onko muilla toisaalta elämä sen parempaa? Addiktit jäävät paitsi monesta hyvästä, mutta myös monesta pahasta asiasta mitä "normaalit" ihmiset tekee. Ja sitten on monia sairauksia, joihin ihmiset tottuu vaikka se huonontaa elämänlaatua, ajan mittaan ovat kuitenkin ihan tyytyväisiä elämäänsä. Onko addiktio jotenkin eri asia?
Mietteitänne?

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
29.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Riippuu varman siitä, mistä ihminen on riippuvainen, onko sen elämä kivaa vai ei. Tai kuinka paljon vahinkoa se tekee ihmiselle. Huumeidenkäyttäjällä saattaa olla ihan kivaa vuosiakin, mutta hänen läheisillään ei ole, elleivät narkkaa itsekin...

Vierailija
2/9 |
29.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ole, riippuu käytetystä aineesta ja määristä ja muusta elämäntilanteesta. Ei kaikki suistu minnekään rappiolle. Tiedän sekä alkoholin että joidenkin huumeiden säännöllisiä käyttäjiä, jotka käyvät töissä, urheilevat, menestyvät elämässään eikä mitenkään voi sanoa että heidän elämänsä olisi kurjaa vaikka käyttävätkin virallisten määritelmien mukaan ongelmallisesti. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
29.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Riippuu ihan addiktiosta. Yleensä se menee kaiken muun edelle joten mikään lupaus toisille ei pidä koska se addiktio (kmihin tahansa) vie voiton. Addktoitua voi  ihan mihin vaan jos on siihen taipuvainen. Vaikka nallekarhujen keräilyyn, rahapeleihin tai uskontoon tai liikuntaan. Mikä  tahansa täysin koko  elämän täyttävä juttu on pois normaalista elämästä ja voi pitkään jatkuessaan pilata elämän

Vierailija
4/9 |
29.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Harva addiktoituisi, jos se olisi yhtä helvettiä alusta asti. Usein se hurmosvaihe kestää vuosia, ehkä vuosikymmeniä. Pystytään vielä elämään "normaalia" elämää ja päihteet tuntuvat tuovan lisäpotkua arkeen. Jossain vaiheessa se kamelinselkä katkeaa ja silloin ollaan jo vedetty ittensä sellaiseen pakkomielteiden suohon ettei muuta ole kuin toivottomuus.

Vierailija
5/9 |
29.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun tuntemillani on kyllä varmasti hetkellisesti kivaa ja huoletonta. Mutta he joutuvat rahoittamaan huumeiden käyttönsä täysin rikollisin keinoin. Kokoajan on tutka päällä mitä saisi realisoitua rahaksi. Sukulaisille tämä on äärettömän rankkaa, kun ei koskaan tiedä mikä kuolinuutinen koskettaa meitä. Tai koska puheluihin vastaamattomuus on taas merkki siitä että on jäänyt kiinni ja menossa kohti vankilaa.

Vierailija
6/9 |
29.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan addiktiosta. Yleensä se menee kaiken muun edelle joten mikään lupaus toisille ei pidä koska se addiktio (kmihin tahansa) vie voiton. Addktoitua voi  ihan mihin vaan jos on siihen taipuvainen. Vaikka nallekarhujen keräilyyn, rahapeleihin tai uskontoon tai liikuntaan. Mikä  tahansa täysin koko  elämän täyttävä juttu on pois normaalista elämästä ja voi pitkään jatkuessaan pilata elämän

Niin, kun mietin että minä ainakin olen jonkin verran riippuvainen av:sta ja musiikista. Ilman nettiä ja musiikkia olisi outoa olla edes kokonainen päivä ja en haluaisi kokeilla. Joskus olin aika pahassa jamassa ja meinasin oikeasti masentua, kun olin neljä viikkoa niin kipeä että en pystynyt laulamaan, vaikka silloinkin pystyin kuuntelemaan musiikkia. Sitten minulla on sairaus, johon menee paljon aikaa ja rahaa eli heikentää elämänlaatua paljon. Luulen, että jonkun huumeiden väärinkäyttäjän elämä voisi olla aika samantasoista tai varmaan parempaakin kuin tämä minun. Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
29.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kai siinä mitään niin kauan kuin ainetta/aihetta riittää ja elämässä ei ole muita sisältöjä, joista olisi pakko huolehtia, vaan saa laittaa aineen kaiken edelle.

Vierailija
8/9 |
29.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Harva addiktoituisi, jos se olisi yhtä helvettiä alusta asti. Usein se hurmosvaihe kestää vuosia, ehkä vuosikymmeniä. Pystytään vielä elämään "normaalia" elämää ja päihteet tuntuvat tuovan lisäpotkua arkeen. Jossain vaiheessa se kamelinselkä katkeaa ja silloin ollaan jo vedetty ittensä sellaiseen pakkomielteiden suohon ettei muuta ole kuin toivottomuus.

Pakkomielteiden suohon? Hmm...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
29.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei kai siinä mitään niin kauan kuin ainetta/aihetta riittää ja elämässä ei ole muita sisältöjä, joista olisi pakko huolehtia, vaan saa laittaa aineen kaiken edelle.

Nämä mun tuntemat on juuri tällaisia jotka eivät ole esim. halunneet perhettä tai lemmikkejä tai mitään vastuulleen, että saavat elää kuten haluavat ketään häiritsemättä. It-alalla ovat ja työtä pitävät kyllä tärkeänä, jotkut jopa työnarkomaaneja. Mutta näköjään joiltakin onnistuu yllättävän hyvin esim. jo pari vuosikymmentä kestänyt alkoholin suurkulutus + menestyminen elämässä, tai kannabis +  bentsot + alkoholi + joskus kokaiinia bileissä + menestyminen elämässä.

- 2