Miksi raskaana olevan mahaan pitää koskea
Raskauteni on edennyt niin pitkälle että maha näkyy jo ihan selvästi, enää ei voi erehtyä olenko raskaana vai en. Vauva on odotettu ja toivottu, olemme onnellisia vauvan tulosta. Jostain syystä silti olen onnistunut kehittämään kamalan ahdistuksen itselleni mahan kasvamisesta. Veikkaan että voisi johtua siitä kun kroppa muuttuu niin vauhdilla, eikä mieli pysy perässä.
Nyt olen alkanut kuulemaan aivan idiootti-kommentteja mahani koosta, ja lisäksi ihmiset ovat katsoneet oikeudekseen ruveta koskemaan mahaani. Eilen viimeksi miehen sukulaisnainen tarttui mahaani kiinni, eikä ymmärtänyt päästää irti vaikka lähdin pakittamaan pois.
Miksi muut tekevät tästä mahasta niin ison numeron vaikka itse haluaisin olla edelleen ihan normaalisti? Kaikkein läheisimpien ihmisten kanssa puhun mahastani ja tästä ahdistuksesta, eikä minua haittaa mieheni kosketus tai jos vaikka meidän äitimme haluavat kokeilla kun tuleva lapsenlapsi potkii mahassa. He tajuavat sentään pyytää silti luvan koskemiseeni, eivätkä vain hyökkää mahan kimppuun pyytämättä. Miten voisi ystävällisesti sanoa ihmisille että ei, vaikka olenkin raskaana niin ei se edelleenkään oikeuta hieroskelemaan mahaani? En minäkään ole heidän mahansa kimpussa.
Valmiiksi jo kiitän fiksuja kommentteja. Myös valmiiksi sanon kaikille trolleille teidän tulevista idiootti-kommenteistanne että voisitte joskus jättää ne sanomatta, mutta tiedän ettette jätä joten antaa palaa, olen jo varautunut.
Kommentit (20)
Voi, inhosin yli kaiken että joku tuli käpälöimään masuani. Ei ikinä tulisi mieleen tehdä niin toisille.
Tottakai pitää hellästi koskea raskaana olevan masuun kun siellä on suloinen masuasukki! Voi hyvänen aika kun on pienen pienet varpukat sormukat ja se pienen pieni nöpönenä siellä!
Ehkä ihmiset kokevat raskauden hämmentävänä, eivätkä ymmärrä, ettei henkilökohtainen reviiri ole kadonnut, vaikka vatsa kasvaakin. Haluavat ehkä osoittaa, että hyväksyvät raskautesi ja tulevan lapsen, vaikka tekevät sen tökeröllä tavalla.
Voit tietysti vastata samalla mitalla ja taputella takaisin ja kysyä, oletkos sinäkin raskaana kun noin vatsa pullottaa. Ymmärtävät ehkä vihjeen. Ei tietenkään estä seuraavia "kajoajia".
Voit tietysti torjua sanomalla suoraan, ettet pidä vatsasi koskettelusta tai pitää kädet siten vatsan edessä, ettei koskettaminen käy helposti, jolloin pakittaminenkin onnistuu paremmin, jos joku suojaavista käsistäsi huolimatta yrittää käpälöidä.
Miehesi voisi näissä sosiaalisissa tilanteissa toimia ihmiskilpenäsi, kun hän tietää ja ymmärtää ahdistustasi.
Onnea vauvan johdosta!
Heh, mitä jos sinä laittaisit samalla kätesi heidän vatsalleen, ihan samalla otteella? Kokeilepa.
Ja kun he sävähtäisivät sitä, sanoisit rauhallisesti, että "niin, eikös tunnukin vähän oudolta, kun joku lupaa kysymättä tarttuu vatsaasi".
Minä en myöskään ymmärrä tuollaista sattumista, itse olen aina kysynyt luvan - silloin aniharvoin kun edes olen jotain parhaan ystävän vauvan potkuja kokeillut (hänen sanottuaan vauvan potkivan).
Jostain syystä oletetaan, että vauvaa pitää ihastella.
Oli se sitten mahassa, rattaissa, sylissä, maassa, puussa.
Sitä vaan teeskentelee mukana, vaikka oikeasti töröttävä maha on aika karmean näköinen.
Voi että, kirjoitin pitkän kommentin ja se nyt katosi kuin tuhka tuuleen.
Mutta, enpä ole tosiaan ajatellut tuota että ihmiset kokevat hellivänsä vauvaa, itsellä tuommoinen ajatus ei tulisi mielen viereenkään koska eihän se vauva sitä tajua että joku tulee koskemaan ilman lupaa.
Kuulostaa varmaan todella naurettavalta, mutta olen itkenyt tätä maha-ahdistusta miehelle todella monta kertaa ja hän on kyllä ollut myötätuntoinen. Johtuu varmaan hormoneistakin että olen niin herkkä tämän asian suhteen, mutta en ole muutenkaan tottunut kovin paljon puolituttujen kosketukseen. Miehen suku on läheinen ja heillä on tapana mm. halata aina tavattaessa ja erotessa, minun on ollut tätäkin vaikea sulattaa, itse olen äitinikin kanssa ruvennut halaamaan vasta aikuisiällä ja isäänikin vain juhlapäivinä. Toki minua on pienenä halattu, mutta vihaan halailua tuossa määrin missä miehen suku sitä harjoittaa. Ehkä joku ymmärtääkin siis, miten inhottavalta vatsan koskettelu voi tuntua kun en halailustakaan perusta.
Ennen raskauttani uhosin että varmasti annan samalla mitalla jos joku tulee koskemaan, ja kosken samalla lailla takaisin jos joku ilman lupaa hipelöi. Jostain syystä minulla nyt ei olekaan enää pokkaa tähän.
Kiitos onnitteluista ja kannustavista sekä ymmärtäväisistä kommenteista! En olisi uskonut ikinä että saan tämmöisen ahdistuksen mahasta, kuvittelin aina että olisin onnellinen ja ylpeä tästä mahasta ja sen kasvamisesta. Luulen tosiaan että pää ei vain pysy perässä kropan muuttumisessa.
-ap
Kaipa sitä käpälöidä saa kun saa/pitää neuvoa ja vahtiakin, eikös juu?
Omalle kohdalle ei onneksi näitä tahmanäppejä sattunut, ehkä siksi kun en vaan jaksanut muiden seuraa ja ajoitin kulkemiseni niin että oli mahdollisimman pieni todennäköisyys törmätä muihin ihmisiin. Olin siis työttömänä kotona, ei tarvinnut lähteä välttämättä kuin lähikauppaan. Kun taas kavereiden juttuja on kuunnellut, tuntuu, että raskaana ollessaan nainen muuttuu vähän kuin kaikkien yhteiseksi omaisuudeksi, ja jokainen ulkopuolinen on suorastaan velvoitettu puuttumaan tulevan äidin asioihin. Onkohan tuo joku vaisto-juttu? Siis ajalta kun vielä asuttiin puissa? Elikä koko lauma vahti ja hyysäsi uuden sukupolven synnyttäjää?
T-paita "saa panna, muttei koskea" toimii
Minusta oli raskaana ollessani mukavaa, kun mahaani kosketeltiin ja koitettiin tunnustella vauvaa. Tuli tunne, ettei ole yksin oman raskautensa kanssa.
Mua ärsytti toi tapa jo kauan ennen kuin olin raskaana. Onneksi kukaan ei tullut lääppimään, tuttavani ova fiksuja ja hienotunteisia.
Musta se mahan lääppiminen kuului vain minun ja isän jutuksi. Koin sen hyvin yksityiseksi. Koin sne yhtä ykistyiseksi kuin rintani. Se oli meidän vauvamme maha, minun kehoni.
Myöskäön ihmisten vauvoja e pidä mennä taputtelemaan! Kaikki pöpöt tarttuvat. Ihmiset on onneksi aika fiksuja eikä tee sitä. Jotkut turistit tulleet lääppimään, mikä otti tosi paljon päähän. Myös ottamaan kuvia. Olin tiukka ja käskin lopettaa.
Riippuu porukasta. Ei minun vauvavatsaani ole kukaan muu kuin mieheni koskenut, hyvä niin. Itse varmaan huomauttaisin infektioriskistä koskettelijalle.
Oli muuten Jenni Haukiostakin kuva edustustilaisuudessa, jossa jonkun yleisössä olevan käsi oli mahan päällä tämän ollessa viimeisillään raskaana... Eli ei näköjään kukaan ole turvassa näiltä 'tahmatassuilta'.
Itsellä ei tulisi mieleenkään koskea toisen mahaan. Mitähän nuo ihmiset ajattelevat? Vai ajattelevatko mitään?
Jos mahaan koskee, kannattaa mennä lääkärin vastaanotolle.
Miksi ei koskettaisi? Kosketaanhan vessaan menevänkin mahaan, sillä se on huomion- ja samalla kunnioituksen osoitus ulostulevalle asialle - näin ainakin meillä täällä Heinolassa.
Onko tämä raskaana olevan mahantaputtelu joku uusi vai paikallinen ilmiö? En ole aikanani koskaan sellaista huomannut.
En käsitä, miksi on niin vaikea sanoa EI SAA? Tai voi vaikka läpsäistä kädelle, jos ei ymmärrä puhetta eikä pakittamista.
Siksi on vaikea sanoa ei saa, koska en halua loukata miehen sukulaisia ja se voisi tehdä tilanteesta vaivaannuttavan. Ihan oman mielenrauhan ja koskemattomuuden takia suu pitäisi toki saada auki tuommoisissa tilanteissa, mutta en vain voinut uskoa ettei sukulaisnainen laskenut irti mahastani pakittaessani pois.
-ap
Eipä kyllä tulis mielen viereenkään että menisin kenenkään raskauspötsiä koskettelemaan. Outo ajatus.
Muistaakseni jossain kulttuurissa (?) raskausmahaan koskeminen tuo onnea :D
Mulla oli raskausvatsa niin arka, että teki pahaa neuvolassakin vatsan painelu.
Onneksi vatsani sai olla rauhassa muilta.
Tuota olen myös miettinyt että jos vain huudahdan aina että AUAUAUUUU jos joku koskee, ja sanon että hyvänen aika, kuka tulee koskemaan ilman lupaa kun et voi tietää millaisia kipuja toisella on raskausaikana :'D
-ap
Ihmiset eivät koe koskevansa sinun mahaasi, vaan hellivänsä vauvaa. Siksi osa ei tajua että on yhtä asiatonta koskea luvatta raskaana olevan mahaan, kuin ei-raskaana olevan mahaa. Yleensä tähän auttaa ihan ystävälliseen sävyyn esitetty huomautus siitä, että toisen ihmisen koskeminen ilman lupaa on epäkohteliasta.