Onko kenellakaan diagnosoitu joku vakava sairaus raskausaikana?

ja rv 26 menossa, että huolestuttaa täälläkin. Vakuutustakaan ei sen takia saatu, ilmeisesti.

Joten on se jotain oltava. Valkuaiset on ollut koholla kokoajan, ja nyt sitten selvitellään että mistä semmonenkin johtuu. Perjantaina ole viisaampi. Toivotaan ettei sullakaan ole mitään vakavaa.. Huoli on täälläkin siis suuri, ja pelkään tietysti että tämä vielä minulta viedään.



Terv. Nanni rv 25+3

Hei! Toivottavasti sinullakin asia selviaisi. Oletko paassyt nopeammin tutkimuksiin kun olet raskaana? Mulla just peruttiin mun huominen neuron aika ens kuulle, ei jaksaisi odottaa niin kauaa, kun jokapaiva saa murehtia :/ Se kai tassa pahinta on, kun ei voi nauttia raskaudesta kun huoli varjostaa paalla kokoajan. Tsemppia sinullekkin. Ollaan nakojaan samoilla rv:lla :) T:Riinaliina rv 25+2

Jep, kyllä mä olen päässyt tutkimuksiin paljon nopeemmin kuin varmaan ilman tätä raskautta. Tosin mun mielestä ois voinut puuttua niihin proteiineihin ennen rakenneultraakin jo, mutta samaan aikaan rakenneultran kanssa tehtiin sitten mulle munuais ja virtsatieultra, josta ei kuitenkaan löytynyt mitään vikaa.

Sen sijaan noissa kaikissa verinäytteissä, ja pissanäytteissä on siis ollut kaikennäköistä pientä vikaa. Kauheesti pelottaa sekä lapsen että itseni puolesta. Munuaiset kun kuitenkin kai ovat elintärkeät.



Huoli on suuri, ja mä stressaan jo valmiiksi sitä mitä saan perjantaina vastaukseksi niistä vuorokausivirtsasta ja verinäytteestä. Harmittaa oikein että saan niistä tulokset vasta silloin, kun kuitenkin jo maanantaina on multa saatu kaikki näytteet otettua, ja oletin että tuloksetkin tulis pikkasen nopeemmin.

Noh, eiköhän tuo sisätautilääkäri sitten kerro tarkkaan asian laidan.

Musta tuntuu että tällä viikolla on jotenkin liikkeitä tuntunut luvattoman vähän, niin että jos niitä ei ala kuulua kunnolla, niin taidanpas kipaista huomenna neuvolassa tarkistamassa sydänäänet.



Minkäs ihmeen takia sulla peruttiin se aika? Ja mikset pääse aikasemmin kuin kuukauden päästä? Mutta eikös tuo vaikuttaisi siltä ettei kyseessä ole kovin vakava asia, jos kerran se voi odottaa noinkin kauan?

Saako udella mitä tarkemmin tarkottaa toi neurologinen?



Terveisin, Stressi-Erkki

kylla kuulostaa ikavalta tuo sunkin tilanteesi :( Mulla on pitka juttu tama, me asutaan nyt taalla usassa valiaikaisesti miehen tyon takia (nyt ollaan oltu 1,5v, viela toiset samanverran jaljella). Viime vuonna yhtakkia mua alkoi oksettaa, pyorryttaa, sydan hakkas, tarisin, en kuullut toisella korvalla kunnolla, en muistanut asioita (esim. mita laitetaan leivan paalle kun se on paahdettu jne) ja olin tosi vasynyt ja huonovointinen, minulla oli alhaista kuumetta kokoajan. No, taalla kavin 7 eri laakarilla ennenkuin yksi neurologi sanoi etta minulla on ollut viruksen aiheuttama aivokuume. No, mitaan virusta ei koskaan verikokeista loytynyt, ja kaikki verikokeet oli aina normaaleja. Minulta tutkittiin paa magneetilla, joka oli normaali. Aivosahkokayrassa oli jotain kummallisuuksia, jonka takia minut laitettiin epilepsialaakitykselle puoleksi vuodeksi. No, sitten seuraavaksi menin toiselta neurologilta kysymaan ns. second opinionia, eika han uskonut koko aivokuume diagnoosiin ja sanoi etta turhaan soin niita epilepsialaakkeita. Eika ne kylla auttanutkaan mitaan. 9kk kesti tuo vapina ja vasymys. No, sitten pikkuhiljaa alkoi olo parantua ja vapina havisi, tulin raskaaksi. Edelleen tuo matala kuume on jatkunut ajoittain (37,4C) ja sitten kevaalla alkoi tulla ajoittain kasvojen toisen puolen puutumista, niinkuin olisi kaynyt hammaslaakarilla. No, seuraavaksi sain tietaa etta yksi verikoe olikin ollut positiivinen tumavasta-aineille, joita voi esiintya autoimmuunitaudeissa tai ns.reumataudeissa. Ja neurologi sanoi etta se autoimmuunitulehdusreaktio arsyttaa kasvohermoja. Seuraavaksi minut passitettiin reumalaakarille. Han ei loytanyt mitaan reumaattista sairautta. No, sitten ajattelin etta olkoot mika lystaa, en kertakaikkiaan enaa jaksanut laakarirumbaa joka oli kestanyt jo yli vuoden. Mutta nyt viime viikolla vapina alkoi uudestaan. Se tulee aina levossa ja tuntuu joka puolella ja eniten jaloissa ja leuassa. Mun alaleuka tarisee niin etta hampaat kolisee. Sormet vapisee myos. Ja en saa nukuttua koska a) on vaikea nukahtaa kun vapina alkaa aina levossa ja b) yollakin havahtuu siihen etta koko kroppa vapisee. Oon nyt loytanyt kunnollisen neurologin ja ilmeisesti koko heidan toimistonsa menee kiinni kolmeksi viikoksi lomien takia, etta sen takia siirsivat mun ajan. Ja haluaisin kayda tuolla samalla laakarilla, koska vaikutti fiksulta (et usko minkalaisia ihme tyyppeja taalla on laakareina!!!!) ja asiaansa perehtyneelta. Neuvolasta (tai mun synn.laakari, kun ei taalla ole neuvoloita) sanoivat vaan etta tuskin on niin akuuttia etten voisi odottaa kolmea viikkoa. No, ehka ei fyysisesti mutta henkisesti on vahan liikaa stressia tama koko homma. Varsinkin kun taa on kestanyt jo yli vuoden eika kukaan oo loytanyt syyta mun oireisiin eika oo voinut auttaa. Luulen etta joudun uudestaan aivojen magneettiin ja selkaydinpunktioon, mita ei ole viela tehty. En tieda vaan voiko noita edes tehda raskauden aikana vai tehdaanko vasta kun vauva on syntynyt. Tosi kamalaa vaan on olla epatietoisuudessa, ja miettia etta onko riski esim. etta katkeaa joku verisuoni aivoista tai jotain etta sitten ollaankin yhtakkia kanttuvei :( Mistas sita voi tietaa kun ei tiedeta mika on vialla? Ja tassa pitaisi kuitenkin jaksaa normaalia elamaa kahden lapsen kanssa ja kun enaa ei oo kyse vaan mun kropasta vaan vauvastakin. Onneksi teen kotoa toita ja lapset on paivakodissa niin pystyn levata. Mutta se etta joutuu taalla ulkomailla sairastamaan tuo kylla kanssa lisastressia tahan tilanteeseen, suomessa sentaan voisi kayda laakarilla omalla aidinkielellaan. Toivottavasti sun vaivaan loytyisi syy, pahinta on tama epatietoisuus. Koitahan jaksaa ja ollaanko yhteyksissa viela?



T:toinen stressaaja