Miesystävä hermostui aamulla taaperon pissavaipan hajuun...
Olin taaperon kanssa vessassa tekemässä aamutoimia. Vaihdoin pissavaipan pois, niin mies hermostui siihen hajuun. No, nyt iltapäivällä sitten mies hermostui, kun taapero oli syömässä päivällistä kanssani. Miesystäbä kysyi, että " eikö oo hetken rauhaa? " " kokoajan joku haisee ja sotkee asunnossani". Nyt äskettäin sitten mies kysyi, että olisiko mahdollista, että etsittäisiin oma kämppä. Hän ei kuulema tahdo meitä enää asuntoonsa. Mitä tehdä?
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli kyseessä oli taas mielikuvitusperheestä kertova avaus, jonka motiivina oli epämäärinen nais- ja lapsiviha. Uli, säälittävää.
Jos minulla olisi hieno, ihana koti ja sinne änkeäisi asumaan joku mies parkuvan ja haisevan kakaransa kanssa, kyllä minäkin ehdottaisin melkoisen pikaiseen, että he etsisivät oman kämpän.
Niin, jos. Jos sinulla olisi hieno, ihana koti ja sen lisäksi mukava elämä, et kirjoittelisi tuollaisia viestejä tällä palstalla. Mutta kun ei ole hienoa, ihanaa kotia tai elämää, josta voi nauttia, on pakko levittää myrkkyä keskustelupalstoilla.
Minulla on hieno, ihana koti ja mukava elämä. Minulla on myös lapsi, jonka sain 36-vuotiaana. En ole lapsirakas, vaikka omastani tietysti tykkään. Asuin myös yksinäni 32-vuotiaaksi asti. Jos sitä ennen joku olisi tullut pilaamaan elämääni mukulallaan, olisin tehnyt pesäeron hyvin pikaisesti.
Ai tässä oli nyt kyse siitä, että "aloittaja" olisi muuttanut vähän niin kuin kysymättä jonkun tuntemattoman miehen kotiin? No onhan se aika kummallinen tilanne kieltämättä. Mutta tuskin pitää paikkaansa.
Ehkä hän ei lapsettomana ollut tajunnut, millaista se oikeasti olisi.
Niin no, tämä mielikuvitusmies voi ihan hyvin olla lievästi kehitysvammainen. Ei mahdotonta!
Minä en tajunnut, millaista vauvan/taaperon/koululaisen/teinin kanssa eläminen oikeasti on, ennen kuin sain itse lapsen.
En kuitenkaan usko, että tuon tasoinen - mitenköhän sen nyt kauniisti ilmaisisi - pussissa kasvaneisuuden ja vähälahjaisuuden yhdistelmä olisi kovinkaan yleistä. Tuliko raskauskin yllätyksenä, vai oliko yhdynnän ja vauvan syy-seuraussuhde kuitenkin jo tiedossa?
Tää on trolli. Pissavaippa ei todellakaan haise kovin kauas.
Vierailija kirjoitti:
Tää on trolli. Pissavaippa ei todellakaan haise kovin kauas.
Ennen kaikkea siksi, että tää asetelma on suoraan Ulin näppikseltä. Eikä aloittajakaan sano mitään, koska Ulilla ei yksinkertaisesti riitä mielikuvitus.
Missäs lapsen isä? Vaippaikäinen taapero ja nyt jo uusi mies kierroksessa eikä edes omaa asuntoa. Olisko aika ottaa vastuu omasta elämästä tai antaa lapsi adoptioon jos ei siihen kykene?
Vaihda mies.
Isäpuolia riittää.
Muista muuttaa heti mahdollisimman pian yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli kyseessä oli taas mielikuvitusperheestä kertova avaus, jonka motiivina oli epämäärinen nais- ja lapsiviha. Uli, säälittävää.
Jos minulla olisi hieno, ihana koti ja sinne änkeäisi asumaan joku mies parkuvan ja haisevan kakaransa kanssa, kyllä minäkin ehdottaisin melkoisen pikaiseen, että he etsisivät oman kämpän.
Niin, jos. Jos sinulla olisi hieno, ihana koti ja sen lisäksi mukava elämä, et kirjoittelisi tuollaisia viestejä tällä palstalla. Mutta kun ei ole hienoa, ihanaa kotia tai elämää, josta voi nauttia, on pakko levittää myrkkyä keskustelupalstoilla.
Minulla on hieno, ihana koti ja mukava elämä. Minulla on myös lapsi, jonka sain 36-vuotiaana. En ole lapsirakas, vaikka omastani tietysti tykkään. Asuin myös yksinäni 32-vuotiaaksi asti. Jos sitä ennen joku olisi tullut pilaamaan elämääni mukulallaan, olisin tehnyt pesäeron hyvin pikaisesti.
Ai tässä oli nyt kyse siitä, että "aloittaja" olisi muuttanut vähän niin kuin kysymättä jonkun tuntemattoman miehen kotiin? No onhan se aika kummallinen tilanne kieltämättä. Mutta tuskin pitää paikkaansa.
Ehkä hän ei lapsettomana ollut tajunnut, millaista se oikeasti olisi.
Niin no, tämä mielikuvitusmies voi ihan hyvin olla lievästi kehitysvammainen. Ei mahdotonta!
Minä en tajunnut, millaista vauvan/taaperon/koululaisen/teinin kanssa eläminen oikeasti on, ennen kuin sain itse lapsen.
En kuitenkaan usko, että tuon tasoinen - mitenköhän sen nyt kauniisti ilmaisisi - pussissa kasvaneisuuden ja vähälahjaisuuden yhdistelmä olisi kovinkaan yleistä. Tuliko raskauskin yllätyksenä, vai oliko yhdynnän ja vauvan syy-seuraussuhde kuitenkin jo tiedossa?
Anteeksi kuinka? Mistä kukaan voisi ennalta tietää, millaista vauvan tai taaperon tai koululaisen tai teinin kanssa eläminen on!
Eri
Olet valintasi tehnyt, kun olet hankkinut lapsen. Sitten olet eronnut hänen isästään. Nyt olet sitten lapsen kanssa. Muutat omaan kotiin kiltisti ja elät elämäsi. Ei kenenkään vapaan miehen tarvitse kestää taaperoa kodissaan. Ja vapaa tarkoittaa lapsetonta.