Tuttuuden tunne vieraassa ihmisessä, mistä se tulee?
Entä mistä kertoo jos kaksi toisilleen entuudestaan tuntematonta ihmistä kokee molemmat toisissaan tuon tuttuuden tunteen ja syvällisemmän yhteyden? Oletko kokenut tällaista?
Kommentit (51)
Olen kerran tuntenut näin miehen kanssa ja kerran naisen kanssa. Miehen kanssa tuntui heti kuin olisimme tunteneet aina, ja ihan kuin hän olisi miespuolinen minä. Se tuntui tosi hurjalta, ja en aluksi edes tajunnut että olin ihan rakastunut siihen mieheen lähes ensisilmäykseltä. Olin valitettavasti myös naimisissa, joten mitään keskusteluja kummempaa ei välillemme syntynyt. Pitkään kesti kuitenkin päästä tästä tyypistä yli, jos en olisi vaihtanut työpaikkaa niin en tiedä mitä olisi käynyt.
Naisen kanssa tämä tunne johti äkkiä syvään ystävyyteen, joka valitettavasti loppui hänen äkilliseen kuolemaansa nuorella iällä :(
Harvoin tällainen introvertti kohtaa täysin itsensä kaltaista, joten nämä ovat jääneet mieleen.
Tapasin kerran ihmisen josta tuli kaikki lapsuuden maisemat ja tunnelmat mieleen. Hän on jälkeenpäin sanonut minusta että koki minussa olleen jotain tuttua. Olimme siis ihan vieraita toisillemme, nyt tunnetaan vähän paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä siinä on luonteen samanlaisuutta toisen kanssa, mikä tekee toisen tutunoloiseksi? Samanlainen olemisen tapa tms
Omalla kohdallani ainakin juuri näin. Tuuttuus tuli siitä, että toinen muistutti minua itseäni. Ei ulkoisesti vaan sisäisesti.
TÄMÄ juuri on mielestäni se oikea syy.
Mutta lisääpä tähän vielä se, että olet ns. naimanaama ko. ihmisen kanssa. Siinä ajattelee kyllä, että tuossa se minulle tarkoitettu nyt on. Ja kun asiat eivät syystä tai toisesta etene on pettymys melkoinen.
Olen kokenut, yhdestä tuli puoliso ja muista ystäviäni. Olen selittänyt ihan vaan yhteensopivilla persoonallisuuksilla, tuskin kukaan meistä on niin uniikki lumihiutale etteikö maailmasta löytyisi useitakin ihmisiä joiden kanssa kemiat kohtaa.
Mä olen nyt nelikymppisenä kohdannut tämmöisen.
Ensitapaamisesta tunne että toinen on jotenkin tuttu, ja se kemia on just sellasta että ilmaa voisi leikata.
Aivan täysin erilaista kun elämän ihastukset. Henkilön läsnäolo tuntuu kuin kuumalta magneetilta. Olen naimisissa enkä edes tiedä onko kiinnostunut omasta sukupuolestani. Joku vaisto sanoo ettei kannata puhua asiasta, mutta haluaisin jollain tasolla tietää olenko pähkähullu vai tilanne totta.
Suhdetta en etsi enkä halua. Vaikka unessa olemme viettäneet elämäni kuumimpia hetkiä, jääköön ne niihin.
on joskus tuullut joku tuttuuden tunne joistain ihmisistä, ystävystynyt joidenkin tälläisten ihmisten kanssa,ilmeni et samat harrastukset ja kiinnostuksen kohteet.
On käynyt niin että tutun näköinen nainen tuli samaan tanssiravintolaan ja oli selvä että tunnemme toisemme jostain. Olimme eri seurueissa mutta vaihdoimme katseita useasti. Emme keskustelleet illan aikana, kuitenkin pois lähtiessä satuimme samaan aikaan narikalle ja otin puheeksi että tunnemmeko jostain tai mistä tunnemme. Hän sanoi ajatelleensa ihan samaa. Kuitenkin kun kerroimme nimemme, asuinpaikat ja muita asioita niin tuskin olemme voineet olla toistemme kanssa tekemisissä. Oli hämmästyttävä tunne kun molemmat "tunsivat" vaikka se tuskin oli mahdollista.
M
No mä en ajattele tuossa olevan mitään yliluonnollista, mutta olen silti eri mieltä (ja ehkä väärässä, mutta so be it). Kaikki me tunnetaan paljon ihmisiä ja kohtuullisella todennäköisyydellä aika moni ihminen muistuttaa jotakuta, jonka jo tunnemme, mutta tuo tuttuuden tunne ei tule aina, vaan todella harvoin.