Mies: mikä siinä puhumisessa on niin vaikeaa?
Voisko joku mies omalta kohdaltaa kertoa, miksi ei puhu vaikka parisuhteen ongelmista. Miksi sulkeudut jos vaimo ottaa asian puheeksi tai miksi itse et ota puheeksi ikinä mitään.
Oma mies hautoi asioita päässään vuosia, kunnes ei enää jaksanut. Sitten petti ja jätti. Mun olis pitänyt olla joku ajatustenlukija?
Kommentit (24)
Tähän on ihan diagnoosikin: aleksitymia
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/05/kun-tunteille-ei-ole-sanoja
Vierailija kirjoitti:
Tähän on ihan diagnoosikin: aleksitymia
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/05/kun-tunteille-ei-ole-sanoja
Tämän sanan minä opin eroni jälkeen. Exälleni oli siis ihan fyysisesti mahdotonta muodostaa sanoja. Kysyin hänen mielipidettään, annoin aikaa rauhassa vastata. Suusta tulee vain "..mutta..puuh..kun minä.. ääh.....huoh.. ei mitään". Ja ei, en keskeyttänyt, vaan oikeasti odotin, mitä sieltä tulee. Ei tullut mitään kuin tuota puhinaa.
Olen tuo, joka kertoi exästä, joka joi ja muistutti jostain vuosien takaisesta kyljen kääntämisestä vasta eropäätökseni jälkeen.
Koska vaimo ottaa ihan kaiken henkilökohtaisena v*ttuiluna, eikä mitään järkevää keskuteluyhteyttä saa edes aikaiseksi. Siis kun puhutaan jostain negatiivisesta asiasta.
Koska miehet olemme kasvatettu siihen että pitää olla vahva ja kova. Ja jos mies puhuu tunteista heti on hirveä nössö. Kukaan mies ei uskalla puhua kun heti lytätään ja haukutaan, moni mies haluaisi puhua tunteistaan muttei osaa, ja heille ei välttämättä anneta mahdollisuutta. Ennenkuin feministit hyökkäävät kimppuuni ja alkavat jauhaa että "mitäs eivät puhu" tai "oma on syy" yrittäkää ymmärtää. Olen täysin tasa-arvon kannalla.