Onko mitään nolompaa kuin suomenkielinen radiomainos, joka päättyy englanninkieliseen suomalaisella aksentilla lausuttuun sloganiin?

Boschin imurimainos telkkarissa, Vesa Vierikko ja INVENTTIID FOOR LAIF. Varmaan halvemmalla olis lähtenyt joku, joka osaa puhua englantia.

Pystyn keksimään aika monta molempaa juttua kyllä

Ei ole mitään häpeämistä lausua englantia suomalaisittain. Päinvastoin. Wat ar juu gonna du, matöfakö?

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mitään häpeämistä lausua englantia suomalaisittain. Päinvastoin. Wat ar juu gonna du, matöfakö?

Juu, ei ole silloin kun englantia pitää oikeasti puhua. Mutta minkä ihmeen takia suomenkieliseen mainokseen pitää tunkea nolo slogan englanniksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mitään häpeämistä lausua englantia suomalaisittain. Päinvastoin. Wat ar juu gonna du, matöfakö?

Juu, ei ole silloin kun englantia pitää oikeasti puhua. Mutta minkä ihmeen takia suomenkieliseen mainokseen pitää tunkea nolo slogan englanniksi?

En tiedä. Huu keörs?

Tässä on siis nähdäkseni kyse kahdesta eri asiasta. Suomalaisille tarkoitettuun, suomenkieliseen mainokseen ei ole minusta tarpeen ängätä englanninkielistä höpötystä. Toinen juttu on sitten tuo suomalaisten iänikuinen häpeä ja myötähäpeä suomalaisittain puhutusta englannista. Annettaisiin olla jo. Muissakin maissa ja kielissä puhutaan englantia murtaen eikä se tahtia haittaa. Enkä itse ainakaan naureskele ivallisesti niille, jotka puhuvat suomea murtaen.

Keksin heti kaksi :) housuun pissiminen ja nolo kuva netissä.

Oikeasti, on niin nurkkakuntaista suomalaisuutta vahtia toisten englannin ääntämistä. Maailmalla kuulee vaikka mitä englantia, ei kukaan oleta (paitsi ehkä ap), että englantia äännettäisiin natiivisti. Relaa vähän.

Minusta nolompaa on esim. ohivuoto hierojan pöydällä, ripuli uuden seksikumppanin kanssa, oksennus työhaastattelussa, valehtelusta kiinnijääminen julkisesti, aivopierut omalla nimellä somessa tai vaikkapa rintasyöpävitsin kertominen vahingossa rintasyövästä toipuvalle.

Henkilökohtaisesti ääntäisin mieluummin vierasta kieltä huonosti, jopa julkisesti, mutta kukin tyylillään.

Rallienglanti voisikin alkaa herättää sympatiaa eikä myötähäpeää? Siis meissä suomalaisissa.

Myötähäpeä tuntuu olevan trendikästä nykyään. Jopa radiokanavaa kohtaan sitä pitää tuntea. Onko se jotain vaikeutta oman häpeäntunteen sietämisessä, vai mitä. Projisointia. Luulisi ihmisillä, jotka jatkuvasti tuntevat myötähäpeää, olevan pelko myös häpeän tunteesta itseään kohtaan.