Lue keskustelun säännöt.
Mitä naiset ajattelevat eronneesta pienten lasten isästä?
Optimistinen Tolkuttaja
25.04.2018 |
Mikä on 35v akateemisen suhteellisen sosiaalisen ja ihan ok näköisen eronneen kahden pienen lapsen lähivanhemman markkina-arvo? Korostetaan vielä että avioliitto kaatui vaimon jatkuvaan valehteluun ja pettämiseen mutta en ole katkera koska tiedostan että taustalla on vaimon paska lapsuus ja itsetunto. Sama lanka löytyy myös ylikseltä mutta ajattelin että täällä pääsee kuulemaan enemmän naisilta
Kommentit (39)
Sama kuin 35v akateemisen suhteellisen sosiaalisen ja ihan ok näköisen eronneen kahden pienen lapsen yksinhuoltajaäidin markkina-arvo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Optimistinen Tolkuttaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kiinnostuisi miehestä, joka ensimmäiseksi alkaa syyttelemään exäänsä (pienten lasten äitiä) valehtelusta ja pettämisestä.
Kunhan kerroin tässä taustoja. Vaimo petti siis jo pari vuotta sitten ja oli hylkäämässä perheensä jonkun ihastuksen takia mutta lopulta itki minut takaisin. Kesti aikansa päästä tuosta yli ja rakentaa jotain luottamusta. Missään vaiheessa en kuitenkaan syytellyt häntä mistään tai ottanut vanhoja juttuja esille. Sama kuvio kuitenkin toistui ja silloin ymmärsin etten tule enää ikinä luottamaan häneen tai muutenkaan löytämään onnea yhdessä. Joo, olen kyllä todella paska mies
En ymmärrä miestä enkä naista joka palaa yhteen itkun takia. En keksi syytä miksi mikään itku olisi riittävä syy aloittaa suhde uudestaan, ja menisi vähintään hieman usko ihmisen harkintakykyyn ja perusteisiin heittäytyä siihen uuteenkin suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Sana ’lanka’ tässä yhteydessä on jo kamala miinus.
Ja oikeasti, kyllähän pienten lasten äitipuoleksi hyppääminen on aika hurja juttu. Ja toisaalta, jos mies ei ole lasten kanssa väh 50% ajasta, ei ole kunnon mies.
Mitä se rotta siellä vinkuu?
ap
Vierailija kirjoitti:
Optimistinen Tolkuttaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kiinnostuisi miehestä, joka ensimmäiseksi alkaa syyttelemään exäänsä (pienten lasten äitiä) valehtelusta ja pettämisestä.
Kunhan kerroin tässä taustoja. Vaimo petti siis jo pari vuotta sitten ja oli hylkäämässä perheensä jonkun ihastuksen takia mutta lopulta itki minut takaisin. Kesti aikansa päästä tuosta yli ja rakentaa jotain luottamusta. Missään vaiheessa en kuitenkaan syytellyt häntä mistään tai ottanut vanhoja juttuja esille. Sama kuvio kuitenkin toistui ja silloin ymmärsin etten tule enää ikinä luottamaan häneen tai muutenkaan löytämään onnea yhdessä. Joo, olen kyllä todella paska mies
En ymmärrä miestä enkä naista joka palaa yhteen itkun takia. En keksi syytä miksi mikään itku olisi riittävä syy aloittaa suhde uudestaan, ja menisi vähintään hieman usko ihmisen harkintakykyyn ja perusteisiin heittäytyä siihen uuteenkin suhteeseen.
Ei se itku ollut ainoa syy. Olen itse ehjästä perheestä ja ajatus etteivät lapseni saa kasvaa sellaisessa murskasi sydämeni. Muutenkin näin myös itsessäni vikaa että suhde oli mennyt niin huonoon kuntoon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sana ’lanka’ tässä yhteydessä on jo kamala miinus.
Ja oikeasti, kyllähän pienten lasten äitipuoleksi hyppääminen on aika hurja juttu. Ja toisaalta, jos mies ei ole lasten kanssa väh 50% ajasta, ei ole kunnon mies.
Mitä se rotta siellä vinkuu?
ap
Mikä mielestäsi tekee ihmisestä rotan? Sekö, ettei pidä ylilaudasta ja suhtautuu epäillen ihmisiin jotka siellä aktiivisesti viihtyvät? Vaiko se että kokee kahden pikkulapsen äitipuoleksi hyppäämisen rankkana juttuna?
Vierailija kirjoitti:
Haluatko lisää lapsia?
Mikäli löydän oikean naisen niin voin ihan hyvin hankkia vielä pari lasta lisää. Ei oikeen kiinnosta enää mikään viikoittainen baareissa käynti vaan nautin paljon enemmän ihan perus arkijutuista ja rauhallisista koti-illoista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinä olet lähivanhempi eikä ex-vaimo?
Koska näimme molemmat niin että sovellun rooliin paremmin. Meillä on kuitenkin 50/50 yhteishuoltajuus ja lapset liikkuvat viikottain kahden kodin välillä
Ylilaudasta piiiiiiiiiitkä miinus. 35-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen sulle liian vanha (42), mutta muuten todellakin kuulostaa hyvältä, ap! Mulle akateeminen koulutus on ehdoton vaatimus. Mullakin on lapsia, ja haluaisin seurustelusuhteen niin, että kumpikin pysyy lapsineen omassa kodissaan.
Voisin lähteä treffeille. Olen pitkäaikaistyötön, eikä suunnitelmissa ole työllistyä tai kouluttautua. Ok näköinen ja kuntoinen, mutta kunnianhimoton "oman tieni kulkija".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En sekaannu miehiin, joilla on lapsia. Olet myös liian vanha, että voisin kiinnostua.
N27
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylilauta...
Itse skippasin muuten täydellisen miehen pelkän instagramin takia.
Teineille noi jutut, ei yli30-vuotiaalle vanhemmalle.
T. yh 34v en edes akateeminen..
Kelpaisit mut olet liian nuori mulle. Olen kahden yh ja sain lapset sinua vanhempana.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen sulle liian vanha (42), mutta muuten todellakin kuulostaa hyvältä, ap! Mulle akateeminen koulutus on ehdoton vaatimus. Mullakin on lapsia, ja haluaisin seurustelusuhteen niin, että kumpikin pysyy lapsineen omassa kodissaan.
42 on aika siellä ylärajalla. Minulla on kyllä tuon ikäisiä kollegoita joita luulin aluksi itseäni nuoremmiksi. Varmaan riippuisi siitä oletko mielestäni jotenkin tätimäinen. Elinajanodotteiden perusteella tuollainen ikäero olisi ihan ok kun molemmat oletetusti kuolevat suunnilleen samaan aikaan. Itse kyllä haaveilen ihan yhteisasumisesta joskus parin vuoden päästä
Optimistinen Tolkuttaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen sulle liian vanha (42), mutta muuten todellakin kuulostaa hyvältä, ap! Mulle akateeminen koulutus on ehdoton vaatimus. Mullakin on lapsia, ja haluaisin seurustelusuhteen niin, että kumpikin pysyy lapsineen omassa kodissaan.
42 on aika siellä ylärajalla. Minulla on kyllä tuon ikäisiä kollegoita joita luulin aluksi itseäni nuoremmiksi. Varmaan riippuisi siitä oletko mielestäni jotenkin tätimäinen. Elinajanodotteiden perusteella tuollainen ikäero olisi ihan ok kun molemmat oletetusti kuolevat suunnilleen samaan aikaan. Itse kyllä haaveilen ihan yhteisasumisesta joskus parin vuoden päästä
PKS-seudulla on paljon tosi hyvännäköisiä nelissäkymmenissä olevia naisia. Useampi tuntemani seurustelee 5-10 v itseään nuoremman kanssa. Oman ikäiset miehet ovat usein olleet liian setämäisiä asenteiltaan kuulemma, ei siis mikään ulkonäköjuttu kyseessä.
Vierailija kirjoitti:
Optimistinen Tolkuttaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen sulle liian vanha (42), mutta muuten todellakin kuulostaa hyvältä, ap! Mulle akateeminen koulutus on ehdoton vaatimus. Mullakin on lapsia, ja haluaisin seurustelusuhteen niin, että kumpikin pysyy lapsineen omassa kodissaan.
42 on aika siellä ylärajalla. Minulla on kyllä tuon ikäisiä kollegoita joita luulin aluksi itseäni nuoremmiksi. Varmaan riippuisi siitä oletko mielestäni jotenkin tätimäinen. Elinajanodotteiden perusteella tuollainen ikäero olisi ihan ok kun molemmat oletetusti kuolevat suunnilleen samaan aikaan. Itse kyllä haaveilen ihan yhteisasumisesta joskus parin vuoden päästä
PKS-seudulla on paljon tosi hyvännäköisiä nelissäkymmenissä olevia naisia. Useampi tuntemani seurustelee 5-10 v itseään nuoremman kanssa. Oman ikäiset miehet ovat usein olleet liian setämäisiä asenteiltaan kuulemma, ei siis mikään ulkonäköjuttu kyseessä.
Siis pk-seudulla
Ei kiitos lapsille, etenkin pienille. Olen neljä vuotta vanhempi, mutta omani jo kasvattanut.