Voiko olla mahdollista että minulla on oikeita muistikuvia siitä kun olin 1-2 vuotias?
Kun olen katsonut varhaislapsuuden kuvia niin minusta tuntuu vahvasti että muistan ne tilanteet. Sen tiedän varmuudella, että muistan selvästi asioita kun Olin 3-4 vuotias. Olen esimerkiksi aikoinaan muistellut mummolleni jotain tapahtua ja mummo on ihmetellyt miten voin muistaa kun Olin vasta 3 vuotias silloin.
Kommentit (31)
hmisen muisti alkaa kehittyä vasta 23 vuotiaana.
luulet muistavasi ne tilanteet koska olet nähnyt kuvat niistä ja kuvitellut ne tilanteet
On mahdollista. Harvalla on muistikuvia niin varhaislapsuudesta mutta sellaisiakin ihmisiä on.
Riippuu siitä oletko nähnyt niitä kuvia aiemmin. Oma ensimmäinen muistikuvani on hetkestä jolloin olin n. 2v 4kk. Siitä kun olin 3 v mulla on jo hyvin monia muistikuvia, eivät perustu valokuviin.
Harvalla on muistikuvia noin aikaisin mutta poikkeuksia on toki olemassa. Muistathan kuitenkin, että jopa 25 %-30 %, kaikista muistikuvista, joita sinulla on, on valemuistoja. Näin on kaikilla ihmisillä, joten älkää luottako muistiinne liikaa.
Hyvä nyrkkisääntö: mitä tarkempi ja yksityiskohtaisempi muistikuva (kun puhutaan yli 6 kk sitten sattuneista tapahtumista) on, sitä todennäköisempi kyseessä on ainakin osittain valemuisto. Ihmisen aivot eivät yksinkertaisesti tallenna tapahtumia kovin tarkasti pitkäksi aikaa, ellei kyseessä ole hyvin merkityksellinen tapahtuma (ja usein nekin ovat ainakin osittain värittyneitä).
Vierailija kirjoitti:
hmisen muisti alkaa kehittyä vasta 23 vuotiaana.
Perustelepa vähän, kiitos.
Kukaan ei siis esim muista peruskoulu- ja lukio-opinnoista mitään edes mennessään yliopistoon?
Sekoitatkohan nyt frontaalilohkon kehittymisen päättymisen muistiin?
Vierailija kirjoitti:
Harvalla on muistikuvia noin aikaisin mutta poikkeuksia on toki olemassa. Muistathan kuitenkin, että jopa 25 %-30 %, kaikista muistikuvista, joita sinulla on, on valemuistoja. Näin on kaikilla ihmisillä, joten älkää luottako muistiinne liikaa.
Hyvä nyrkkisääntö: mitä tarkempi ja yksityiskohtaisempi muistikuva (kun puhutaan yli 6 kk sitten sattuneista tapahtumista) on, sitä todennäköisempi kyseessä on ainakin osittain valemuisto. Ihmisen aivot eivät yksinkertaisesti tallenna tapahtumia kovin tarkasti pitkäksi aikaa, ellei kyseessä ole hyvin merkityksellinen tapahtuma (ja usein nekin ovat ainakin osittain värittyneitä).
Oudolta tuntuu jos yli puolen vuoden takaiset tarkat muistot ovat harvinaisia tai vääristyneitä.
Aina väitetään, ettei ole mahdollista, mutta mä muistan ainakin kaksi sellaista tilannetta, joissa olen suunnilleen kaksivuotias. Toisesta äiti on kertonut, mutta kun kerran kysyin äidiltäni, oliko toisella serkulla silloin päällä muistikuvieni mukaiset vaatteet, hän sanoi, että oli. Eikä niistä vaatteista ollut ikinä ollut puhetta. Toinen muistikuva taas ei ole mikään merkittävä, siinä ajan fasaania takaa ja äiti kieltää juoksemasta. En ymmärrä, miksi en saa juosta. Vasta lähes aikuisena tajusin, miksi äiti kielsi: olin menossa jokea kohti, Asuimme tuolloin talossa, jonka takapiha loppui jokeen. Muutimme sieltä, kun olin kaksi, joten sen vanhempi en voi olla tuossa muistikuvassa.
On mahdollista, mutta voi olla, että luulet muistavasi asian, koska joku on joskuspuhunut sinulle niistä kuvista.
Oma varhaisin muistikuvani on 4-vuotissyntymäpäiväni. En tiedä, miksi muistan tämän, mutta muistan, että istuimme keittiön pöydällä, ja yksi silloin parikymppinen nainen tuli ovesta sisään ja toi lahjan. En kuitenkaan muista yhtään, ketä muita oli paikalla tai tarkalleen, miltä asunto näytti. Olisi kiva tietää, miksi tämä on painunut mieleeni.
Itse muistan noin 3v alkaen. Ja tietyt asiat paljon kavereita paremmin/kauemmin
Iso sisko ei muista edes ala-asteen aikoja juuri ollenkaan ja on lisäksi luonut paljon valemuistoja, siis jotain ihan älyttömiä asioita joita ei ole voinut tapahtua
On se mahdollista, mutta usein nuo ovat valemuistoja jotka ovat muodostuneet kun sinulle on kerrottu noista tapahtumista jälkeenpäin. Itselläni on myös yksi sellainen varhaislapsuuden muisto, jota en varsinaisesti muista suoraan, mutta muistan kuinka n. viisivuotiaana muistelin sitä ja siihen muistikuvaan liittyy sirpaleita tuosta aiemmasta varhaislapsuuden muistosta.
Onhan se mahdollista. Itselläni on pienestä pitäen ollut välähdysmuistikuva, miten kapuan jätskipuikko kädessä alas auton takapenkiltä, mutta liian korkean pudotuksen takia putoan rähmälleni maahan jätskeineni. Nostan jätskin maasta, koko puikko on täynnä hiekkaa ja roskaa, alan itkeä.
Isä vahvisti tuon, tultiin poikkeuksellisesti taksilla kaupasta, joten siksi ei olmut turvaistuinta. Sain kuulema uuden jätskin lähikiskalta 😁
Niin ja olin tuolloin 2 -vuotias.
Vierailija kirjoitti:
luulet muistavasi ne tilanteet koska olet nähnyt kuvat niistä ja kuvitellut ne tilanteet
Muistan kaksi tilannetta, joissa olin äitini kanssa. En ole varma, tapahtuivatko samalla vierailulla vai eri kertoina.
Kun hän tuli ovesta ja istuin sitten hänen sylissään.
Toinen oli, kun olimme menossa nukkumaan ja hän kumartui puoleeni, muistan hänen hiustensa kosketuksen ja sen intiimiyden tunteen ja sen kun hän nukkui alusmekossaan. Ja kun nukkumaan mentyä potkin toistuvasti peiton ja hän kävi laittamassa sen takaisin ja sanoi, ettei saa potkia peittoa pois ja nauroin. Olin 3-vuotias.
Näistä tilanteista ei ole kuvia, eikä kertomuksia vain minun kokemukseni. Mutta tapaamiset ovat muutoin tiedossa. - En tavannutkaan sen koommin äitiäni ennen kuin olin 6-vuotias.
On varhaisempiakin muistivälähdyksiä, mutta nämä kertomani ovat selkeitä ja pidempiä, tietyn kokonaisuuden muistoja. Osasin odottaa äitiä, hän tuli ja sitten saimme nukkua samassa huoneessa.
Serkkuni kertoo, että muistaa kun hänet on 1-vuotiaana jätetty sairaalaan itkemään. Hänellä oli keuhkokuume tuolloin. Olen monta kertaa miettinyt muistaako tuon oikeasti vai onko tilanne hänelle jälkeenpäin kerrottu. Mutta miksi ei jokin yksittäin kuva jostain tilanteesta voi jäädä muistiin, johon liittyy hyvin voimakas tunne mukaan?
Itse muistan tummansinisen karvaisen maton, jossa makasin pienen pöydän alla selälleni. Toisin luulen että tämä muistikuva nousee valokuvasta. Jotenki vain sen pitkälankainen karvamatto on hyvin voimakas muistikuva. Olen ollut matolla köllötellessäni myös 1-vuotias.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se mahdollista. Itselläni on pienestä pitäen ollut välähdysmuistikuva, miten kapuan jätskipuikko kädessä alas auton takapenkiltä, mutta liian korkean pudotuksen takia putoan rähmälleni maahan jätskeineni. Nostan jätskin maasta, koko puikko on täynnä hiekkaa ja roskaa, alan itkeä.
Isä vahvisti tuon, tultiin poikkeuksellisesti taksilla kaupasta, joten siksi ei olmut turvaistuinta. Sain kuulema uuden jätskin lähikiskalta 😁
Niin ja olin tuolloin 2 -vuotias.
Sama ikä ja sama traumaattinen kokemus: kuuma päivä ja iso klöntti mansikkajäätelöä putosi asfaltille. Muistan sen klöntin ja epäuskoni hirveän tapahtuman tähden - varmaan elämäni ensimmäinen jäätelö... :)
Minä muistan asioita joista ei ole kuvia. Olen kysynyt myöhemmin oliko ensimmäisessä kodissa sen ja sen näköistä ja tapahtuiko sellaista ja tällaista.
Vastaukset ovat olleet kyllä ja vanhempani ovat olleet ällistyneitä, olin 2-v kun muutimme pois.
Muutenkin muista erittäin hyvin mitä joku on sanonut vuosia, jopa vuosikymmeniä aiemmin ja itä on tapahtuntut ja mitä jollakulla on ollut päällä.
17 lisää: minulle ei ollut kerrottu tapahtumia tai miltä siellä kodissa näytti, muistin ne itse.
Mulla sama kuin 17: muistikuvia kodista josta muutettu kun olin 2 v. Ei valokuvia paikasta. Valokuvat voi luoda valemuistoja
Vierailija kirjoitti:
hmisen muisti alkaa kehittyä vasta 23 vuotiaana.
Muistatkohan nyt väärin jotain kuulemaasi ;)
tietenkin on. Itsekin muistan joitain asioita joita ei ole valokuvissa, jotka herättäisi valemuistoja