Lue keskustelun säännöt.
En tajua ihmisiä, jotka eivät halua hautajaisia
24.04.2018 |
Eivät ne hautajaiset sille vainajalle ole vaan omaisille. Auttaa paljon surutyössä.
Kommentit (47)
Ei sinun ap tarvitsekaan tajuta. Eikö olekin vapauttavaa. Nyt voit suunnata energiasi johonkin muuhun. Voit vaikka suunnitella niitä OMIA hautajaisiasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan kysy ap:ltä, av:lta tai omaisilta lupaa olla haluamatta hautajaisia.
Kuolleenakin minulla on oikeus määrätä mitä minun ruumiilleni tapahtuu kuoleman jälkeen.
En ole uskovainen tai perinteinen ihminen. Inhoan pönötysjuhlia ja kaikenlaista tekopyhyyttä ja valitusvirsiä. Ei kiitos.
Kun kuolen niin minut laitetaan johonkin halpaan eko-arkkuun ja suoraa uuniin. Tuhkat voi sitten laittaa vaikka muistolehtoon ilman mitään seremoniaa.
Jos omaiset ja ystävät haluavat jotain järjestää niin syököön ja juokoon hyvin minun muistokseni. Kynttilän voivat sytyttää jos tuntevat tarvetta johonkin eleeseen.
Olisi törkeää ja itsekästä toimia toisin kuin vainaja tahtoo! Kuka moukka niin tekee.
Minun äitini oli tarkasti kirjoittanut muistiin omat hautajaisensa virsistä ym lähtien. Hän halusi perinteiset hautajaiset kahvituksiineen ja ne hän saikin.
Äitini halusi myös tuhkauksen ja tuhkat muistolehtoon ja näin teimme vaikka jotkut kaukaiset sukslaiset kehtasivat siitäkin valittaa. Olisi pitänyt haudata ja hautakivi. Minä tein juuri niinkuin äitini halusi ja toivon että minunkin läheiset noudattavat minun tahtoani. En halua hautajaisia...pelkkä tuhkaus ja tuhkat muistolehtoon.
En kaipaan mitään kontrollifriikkiä järjetämään hautajaisia joita ei haluta!
Hyvin usein vainaja saa toisenlaiset hautajaiset kuin toivoi. Lukemattomat ovat esim. ne ateistit, joille viimeisellä hetkellä on päätetty sittenkin järjestää kristilliset hautajaiset pappeineen. Hautapaikka on toinen, joka ei usein mene kuten toivottiin. Tilanne, jossa lasten isä on kuollut vuonna 1 ja 2 ja leskiäiti avioitunut uudelleen ja haudannut toisenkin miehensä. Yleensä päätyy ensimmäisen miehen rinnalle hautaan vaikka toivoisi toista. Haudan paikkakunnista käydään jatkuvia kiistoja. Haudataanko vanhempien paikkakunnalle sukuhautaan vai paikkakunnalle, jossa leski asuu.
Mä lupasin haudata kummitätini, jonka myös testamentilla perin. Hän oli ortodoksi, halusi perinteiset menot, säästi arkkurahat, mutta käski sanoa sukulaisille että juokaa ne kahvit omillanne pirtissänne, ei hänen rahoillaan..
No mä nyt kuitenkin tarjosin lähimmille kahvit, minusta omaiset ansaitsi muistella tätä karismaattista " vanhaapiikaa" ja totuudentorvea. Eipähän juotu tädin rahoilla.
Minusta kuitenkin vainajan toivetta voi kunnioittaa. Mutta omalla kohdalla koen hautajaiset tärkeänä hyvästijättönä omaisille. En vain näe että minun hautajaisiin pitäisi kutsua ihmisiä jotka eivät ole pitäneet mitään yhteyttä. Enkä halua kirkonkelloja. Hautausluvan saatuaan viekööt suoraan uuniin mut arkussa. Uurnanhan voi sitten haudata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me ei pidetty isälle hautajaisia, koska ruumis olisi pitänyt kuskata 70 km edestakaisin. Ihan turhaa moinen.
Läheisimmät oli arkun äärellä ennen tuhkausta ja kahvilla käytiin siunauksen ja maahanlaskun jälkeen ja niin tullaan tekemään mullekin. En halua mitään hautajaisia sen paremmin.
Jos vain ehdin säästää (tai sitten voisi vaimolle sanoa, että käyttää henkivakuutuksen rahoista osan), niin haluan että hautajaiseni ovat mukavat isot juhlat. En tiedä miksi kirkon hautajaisseremonian on oltava niin helkutin ankea. Sellaista en ainakaan halua läheisilleni.